Koiranpentu ja tuleva lapsi

Kannattaa yrittää totuttaa mahdollisimman paljon lapsiin ennen kuin omasi syntyy.
itse olen tehnyt aikoinaan sen virheen, etten omaa koiraani totuttanut.. Lähipiirissä kun ei tuolloin ollut pieniä lapsia. Nykyään koira siis pelkää lapsia ja itse olen raskaana myöskin.. Joten saa nähä miten täällä käy.

Kannatti varmaan hankkia koiranpentu ja sitten samaan syssyyn alkaa paisua. Koiras tulee syömään sen kersasi, ainakin puremaan vakavasti. Onnea vaan sulle, elämän einsteini!

Kyllä kirjaimellisesti ärsyttää....tietää mistä nääkin koirat löytää kotia hakemasta.... Mikä siinä on että eka hankitaan koiranpentu ja sit samaan hötäkkään raskaaks? Itselläni on kaksi koiraa ( 4 ja 2 vuotiaat ) vanhempi ollut aina lastenkanssa tekemisissä ja on itse rauhallisuus niiden kanssa , toinen on tullut 9kk ja on recue. Oli epäluuloinen lapsiakohtaan tullessaan, mutta nyt on aivan sama onko vauva vai liikkeelle lähtevä tai vilkas liikkuva lapsi niin nuo kaksi ei kyllä välitä. Lapsen tullessa taloon rauhoittuvat nukkumaan omiin paikkoihinsa ja ulkona seuraavat et pysytäänkö pihalla jne......ja kyllä nuorempi koirista on hyvin vilkas ja aktiivinen. Sitä niittää mitä kylvää...

Meillä ei ole kyllä suunnitelmissakaan antaa koiraa pois "vauvan tieltä".
Koiraa alettu totuttamaan lapsiin, toistaseks ihan hyvällä menestyksellä.
Joten turha sitä on yleistää kaikkien kohdalla.. Meillä koira on ollut perheenjäsen jo kuusi vuotta, joten ei kävisi mielessäkään antaa sitä mihinkään.
Me olemme sen perhe ja koti.

Ei koiraa tarvitse ennalta totuttaa lapsiin, koira kasvaa kyllä teidän oman lapsen mukana kun sitä ohjataan ja koulutetaan oikein. Alusta saakka tehdään selväksi se mikä on koiran asema uudistuneessa perheessä. Koira väistää aina jokaista perheen jäsentä, myös vauvaa. Koiralle pitää kuitenkin olla paikka minne voi mennä niin, ettei ajeta sieltä pois. Vauvaa ei saa viedä koiran luota pois eikä kieltää sinne menemästä. Koira ottaa tämän sillä, että koira nousee ylemmäs laumassa.

Meillä on maailman pelokkain koira, joka pelkää kaikkia vieraita ja haukkuu niille. Tämän takia otin itse yhteyttä koirankouluttajaan ennen vauvan syntymää ja kysyin neuvoja. Yllä olevan neuvon sain ja sen mukaan on tehty. Koira kerran tai pari haukahti vauvalle kun sairaalasta kotiin tultiin, epävarmuuttaan kun yhtäkkiä ääni ja liike tuli samaan aikaan vauvalta. Meidän koira ei ikinä ollut nähnytkään vauvaa eikä ollut tekemisissä pienten lapsien kanssa. Ja hyvin menee. Meillä vauva kulkee missä kulkee ja koira väistää. Koiralla on oma paikka minne voi mennä eikä vauvaa sinne päästetä häiritsemään. Joskus anna koiran nuolasta vauvaa käsistä tai muuta pientä ja välillä haistella. Nuolasu ei ole koiralta pahaa tarkoittava ele vaan hyväksymisen ele ja tämä pitää tietyssä määrin sallia. Vauva saa ottaa koiraa kuonosta ja mistä tahansa kiinni eikä koira oikein edes välitä, lähtee pois jos rupeaa ärsyttämään ja jos vauva seuraa, koira siirtyy uudelleen. Joskus vaan tyytyy nuoleskelemaan vauvan käsiä :) ja siirtää kuonoaan vähän sivuun.

Ennakolta voi koiralle tehdä sen, että totuttaa nyt jo omaan paikkaan menemään ja aina väistämään ihmistä.

Ei uskoisi vieraat, että meidän koira on lempeä vauvaa kohtaan kun vieraille koira rähisee :)

cesarin kirjassa "perheen koira" todella hyviä ohjeita miten lapset ja myös vauva ja koira totutetaan toisiinsa. mutta juuri tuo on pää pointti että vauvalla Oma tila jonne koiralla ei asiaa. koira väistää vauvaa ei päinvastoin. Kotiin tullessakin vauva menee sisälle ensin sitten vasta koira. ynm...todella hyvä kirja suosittelen lukemaan.

"Kannatti varmaan hankkia koiranpentu ja sitten samaan syssyyn alkaa paisua. Koiras tulee syömään sen kersasi, ainakin puremaan vakavasti. Onnea vaan sulle, elämän einsteini! "

onpas jollakin taas mielipide??? tuota ihmistä on varmaan useampikin koira purrut jos ajatus maailma on noin negatiivinen, tai itse ainakin jos olisin koira ja tuollainen ihminen tulisi vastaan söisin varmasti...!!!!!

Ajatusmaailma on yhdyssana.

Kiitos hyvistä neuvoista! :)
Otin vielä yhteyden kasvattajaan sekä erääseen kouluttajaan, jolta aion kysellä lisää vinkkejä tulevan varalle :)

(ja sinulle joka toivot koirani syövän lapseni, toivon samaa kohtaloa. Toivottavasti et itse saa apua tai tukea muilta, kun sitä eniten tarvitset. Toivon myös erittäin hartaasti ettet tule itse omistamaan koskaan koiraa tai muutakaan eläintä, saatikka kasvattamaan lasta tuollaisella elämänasenteella. Susta ei ole mihinkään.)

Meillä on 1,5 v uroskoira ja kohta 4 kk ikäinen tyttö. Koira on edelleen vielä mieleltään pentu vaikka on jo kokonsa puolesta iso köriläs. Alkuun koira vähän ihmetteli vauvaa ja katsoi sitä kuin pehmoleluaan eli jos olisin jättänyt vauvan ja koiran keskenään ilman valvontaa niin en tiedä mitä koira olisi keksinyt. Koira kuitenkin tottui vauvaan nopeasti ja ymmärsi pian, että se on pieni ihminen :). Nyt voin jo jättää vauvan ja koiran samaan tilaan jos itse menen hetkeksi esim keittiöön. Eli koiraan voin luottaa, että vauvaa saa katsoa, mutta ei maistaa :). Nyt myös huomaan koirasta, että hän haluaa vahtia vauvaa kun tämä on lattialla. Koira ei ole kuitenkaan esim vieraille aggressiivinen jos tulevat vauvan lähelle. On vain muistettava, että koira tarvitsee myös huomiota. Se kun tuppaa aina välillä unohtumaan kun vauvan kanssa touhuilee.

moi. kyllä koirat yleensä, varsinkin nimenomaan nuoret koirat osaavat olla vauvojen ja lasten kanssa hyvin. Vauva tulee kuitenkin teidän perheeseen ja koiran kanssa samaan kotiin, silloin koira yleensä pitää heti lasta osana omaa laumaa. Ei siihen mielestäni mitään ihmeellisiä konsteja tarvita mikäli koiran perustottelevaisuus ja laumarakenne on kunnossa. Useimmat koirat vaistoavat vauvan tulon jo raskausaikana. Koiran täytyy myös saada heti tutustua lapseen, haistella jne. eli vauvaa ei kannata piilotella tai suojella liikaa. Meillä on ainakin kaikki mennyt hyvin ihan perus maalaisjärjellä ja oikealla laumahierarkialla.