Milloin on sopiva ajankohta?

Meillä raskaus oli täydellinen yllätys. Ehkäisy oli käytössä koko ajan, eikä lapsi ollut suunnitelmissa pitkään aikaan.
Kun tein positiivisen raskaustestin, olimme olleet yhdessä vasta 7kk. Tiiviisti kylläkin.
Me molemmat olimme shokissa kahdesta viivasta raskaustestissä, mutta melkeinpä heti päätimme että pidämme lapsen. Itse tuskin olisin voinut edes aborttia tehdäkään, ja poikaystäväni sanoi ettei minua aio siihen pakottaakaan.
Alkuun hän hoki ettei ole valmis isäksi, opinnot kesken, ikinä hoitanutkaan lasta jnejne.. Nyt kun raskaus on yli puolen välin, yhteinen iso asunto hommattuna, ultrat takana ja potkut jo tuntuu, niin tuleva isä on mahdottoman ylpeä :) Vielä toisinaankin hänellä tulee epävarma olo, että kuinka sitä pärjätäänkään kun lapsi syntyy. Mutta ainakin hän on positiivisilla mielin.
Itsellä on hoitoalan koulutus, ja näin ollen vastasyntyneidenkin hoito on minulle tuttua.. Itseäni lähinnä jännittää että miten käy parisuhteen kun lapsi syntyy. Etenkin kun olemme olleet niin vähän aikaa yhdessä.

Mutta siis, meillä tilanne on se, että työsopimukseni loppui Lokakuussa, ja nyt olen sairaslomalla äitiysloman alkuun saakka.. Mies opiskelee vielä ainakin seuraavat puoli vuotta. Rahat ovat ja tulevatkin olemaan tiukilla, mutta uskon että siitäkin selviää.

Juttele asiasta miehesi kanssa :) Miehethän usein "kasvavat " isyyteen.

Oikea aika on kun molemmat uskaltaa, vaikka jännittäiskin.

Otathan huomioon, että lapsen saamiseen voi mennä monta vuotta jos saa ollenkaan. Eli tilanteenne voi olla erilainen silloin jos/kun pikkuinen ilmoittaa tulostaan. Jos vaikka saatte hyvät työpaikat niin toinen teistä/molemmat voivat esim. sairastua fyysisesti tai henkisesti, koska koskaan ei voi tietää mitä huominen päivä tuo tullessaan.

Moi, koska olette alkaneet puhua lapsesta? Itsellä alkoi vauvakuume jyräämään enemmänkin juuri noihin aikoihin (24v, parisuhteessa 3v.), mutta kun oli opinnot vielä kesken ja mieskään ei oikein lämmennyt niin sinnittelin vielä pari vuotta. Sain työkokemusta, valmistuin ja saatiin vielä hetki yhteistä aikaa.

Koskaan ei tietenkään ole hyvä hetki (kun ajattelee kaikkia muuttujia), joten ei kannata analysoida liian tarkkaan esim. työtilannetta. Sen sijaan, jos mies ei ole vielä valmis tai opiskelukärpänen pörrää kovasti ympärillä niin kannattaa ehkä antaa itselleen ja miehelle jokin aikataulu. Katsokaa tilanne puolen vuoden päästä, mies ehtii tottumaan ajatukseen ehkä paremmin, työtilanne selkeytyy ja itsekin saat ehkä mietittyä opiskelukuviot tarkemmin. Puoli vuotta ei ole pitkä aika, mutta vuosia projektia ei ehkä kannata siirtää vain sen takia, ettei ole ihan varma.

Silloin on sopiva ajankohta kun mieskin haluaa, et vain sinä.

Oletko varma, että miehesi on ikinä valmis isäksi..? Kyllä noilla ikävuosilla pitäisi alkaa jo hiukkasen aikuistumaan ja miettimään noita asioita, jos on tosissaan kanssasi parisuhteessa.. Kannattaa miettiä haluatko varmasti odottaa tämän miehen "valmistumista" vai etsiä jonkun, jolla on samat tavoitteet ja unelmat, kuin sinulla.

Minusta taas molemmat ovat hyvin nuoria, eikä monikaan vielä tuossa iässä lapsia halua.

moi.. voin sanoa että miehet ei ole koskaa valmis isäksi ennenku ne tulee.. me ollaa ukon kans oltu 5 vuotta yhes ja se on sillo enne aina sano että ei oo valmiks isäksi.. no 2 viivaa tuli testii ja se oli siitä lähtien todella innoissaa asiasta.. no nyt meillä on vähä yli 1kk ikäinen rakas tyttö.. ja se on sanonut että tää on ollu parasta sen elämässä mitä sille on tapahtunu, vaikka se ei ollu eka valmis.. ja se raskaus oli ihan shokki sitä ei suunniteltu.. mut kaikki hyvin :)

Minä olen vissiin poikkeus? :D Minun mieheni on ollut valmis isäksi siitä lähtien kun me tutustuimme ja aloimme seurustella. No nyt on sitten plussattu testillä ;)

Olen itse ollut paljon varovaisempi lasten hankinnassa kuin mieheni. Että ei se aina tarkoita, että mies ei ole valmis :)