Ruotsalainen kansanpuolue on nyt sivuillaan julkaisemassaan kannotossa tunnustanut, että Helsingin Sanomien lokakuun lopussa tekemä gallup kaksikielisistä kouluista oli suunnattu kasksikeilisille perheille. Mikä olikin looginen kohderyhmä, koska koko keskustelun aloitti kaksikielinen perhe(Ville Niinistö ja Mari Wetterstrand).
Rkp selostaa 6-sivuisessa kannaotossaan koulujen opetuskieliä ja kieltenopetusta.
Rkp:n pitkäaikainen kansanedustaja ja toimittaja Jutta Zilliacus paljasti asian jo viime maanantaina Slaget efter tolv, puolenpäin jälkeisessä keskustelussa. Hän kertoi, että Helsingin Sanomien gallupin myönteisen tulokset kaksikielisille kouluille johtuivat siitä, että kohderyhmänä olivat kaksikieliset, lähinnä espoolaisperheet, joiden kaksikieliset lapset ovat nyt ruotsinkielisissä pääkaupunkiseudun kouluissa. Koska kaksikielisiä kouluja ei ole.
Näin siis valhevedätys paljastui.
HS ja sen jälkeen Rkp, Arbetarbladet, Iltalehti ym. rkp-lehdet olivat huhuttaneet gallupin tulokset koskemaan suomenkielisiä, lopulta jopa kaikkia suomalaisia. Otos oli 500 henkeä eli erittäin alhainen otos mille tahansa gallupille.
sfp.fi:
"Majoriteten av de tvåspråkiga familjerna väljer att sätta sina barn i svensk skola. På senare tid har röster höjts för att barn från tvåspråkiga familjer skulle få gå i ”tvåspråkig” skola, för att på så sätt säkra barnens fortsatta tvåspråkighet. Helsingin Sanomat genomförde i slutet av oktober 2011 en gallup, enligt vilken 55 % av föräldrarna till barn i huvudstadsregionen skulle sätta sina barn i ”tvåspråkig” skola om det var möjligt."
Rkp selostaa 6-sivuisessa kannaotossaan koulujen opetuskieliä ja kieltenopetusta.
Rkp:n pitkäaikainen kansanedustaja ja toimittaja Jutta Zilliacus paljasti asian jo viime maanantaina Slaget efter tolv, puolenpäin jälkeisessä keskustelussa. Hän kertoi, että Helsingin Sanomien gallupin myönteisen tulokset kaksikielisille kouluille johtuivat siitä, että kohderyhmänä olivat kaksikieliset, lähinnä espoolaisperheet, joiden kaksikieliset lapset ovat nyt ruotsinkielisissä pääkaupunkiseudun kouluissa. Koska kaksikielisiä kouluja ei ole.
Näin siis valhevedätys paljastui.
HS ja sen jälkeen Rkp, Arbetarbladet, Iltalehti ym. rkp-lehdet olivat huhuttaneet gallupin tulokset koskemaan suomenkielisiä, lopulta jopa kaikkia suomalaisia. Otos oli 500 henkeä eli erittäin alhainen otos mille tahansa gallupille.
sfp.fi:
"Majoriteten av de tvåspråkiga familjerna väljer att sätta sina barn i svensk skola. På senare tid har röster höjts för att barn från tvåspråkiga familjer skulle få gå i ”tvåspråkig” skola, för att på så sätt säkra barnens fortsatta tvåspråkighet. Helsingin Sanomat genomförde i slutet av oktober 2011 en gallup, enligt vilken 55 % av föräldrarna till barn i huvudstadsregionen skulle sätta sina barn i ”tvåspråkig” skola om det var möjligt."
Vastaukset 32
Vanhimmat
Niin, miksi HS olisikaan kysynyt asiaa muulta kuin kohderyhmältä, kaksikielisiltä perheiltä? Jotka jo käyttävät sekä suomea että ruotsia kotona sohvalla.
Ei kai minkään lehden tehtävä ole kysyä yksikielisiltä perheiltä: "Haluatteko muuttaa lastenne kielen toiseksi kuin se, mitä puhutte kotona?"
"Niin, miksi HS olisikaan kysynyt asiaa muulta kuin kohderyhmältä, kaksikielisiltä perheiltä?"
Miksi ihmeessä tuo olisi kohderyhmä? Me tiedämme varmuudella että suuri enemmistö kaksikielisistä laittaa lapsensa ruotsinkieliseen koluun, koska se on ainoa tapa varmistaa että myös ruotsi nousee äidinkielen tasolle maassa joss ruotsinkieliest ovat vain pieni vähemmistö.
Miten ihmeessä luulet taloustukimuslaitoksen edes löytävän 500 kaksikielisen perheen tiedot, jotta voisivat osoittaa kysymyksen juuri heille. Sellaista rekisteriä ei ole kouluilla, magmalla, Foltinetillä tai RKP:a. Sellaista ei ole. Tuollainen tutkimus olisi siis todella kallis, varsikin kun tiedämme mikä sellaisen kyselyn tulos olisi.
"Ei kai minkään lehden tehtävä ole kysyä yksikielisiltä perheiltä: "Haluatteko muuttaa lastenne kielen toiseksi kuin se, mitä puhutte kotona?" "
No Suomessa kai tuo eio olisi relevantti kysymys - enään. Aitojen fennomaanien aikaanhan tuota tapahtui todella paljon.
Mutta sen sijaan täysin relevanttia on kysyä että haluaistteko että opetuskielinä kolussa käytettäisiin äidinkielen lisäksi vaikka englantia, saksaa tai ranskaa, jotta lapset oppisivat muun ohella myös luonnollisella tavalla toisen kielen. Ja juuri sitä kysyttiin. Enemmistö piti ajatusta hyvänä. Ja tällä kertaa se toinen kieli oli ruotsi.
Rkp:n epätoivo alkaa haista. Pitää jo valheisiin turvautua.
Valheet kuitenkin aina paljastuvat lopulta ja sitten saa hävetä.
Myös tällä palstalla Ankdam valehteli moneen otteeseen tuon tarkoittavan yksikielisiä suomalaisia.
Suomenkieliset eivät siis tahdo lapsia opetettavan ruotsin kielellä. Sen sijaan on ymmärrettäävää että kaksikieliset tahtovat että opetusta tulisi molemmilla kielillä ja syy lienee tämä suomenkieli on ylivertainen kun käsitellään sanallisia matemattisia tehtäviä. Eli kun opetetaan matematiikkaa niin suomenkieli antaa etua kun taas ruotsinkieli epäloogisuuksineen aiheuttaa epäloogista ajattelua muutenkin, jonka voi todeta mm. palstan ruotsinkielisistä.
Fennojen epätoivo tässä haisee, tai sitten aloittaja ei yksinkertaisesti osaa lukea. Kysely koski "föräldrarna till barn i huvudstadsregionen", kuten RKP:n tiedotteessakin todetaan.
"föräldrarna till barn i huvudstadsregionen"
Aivan, magnus.
Jos kyseessä olisivat olleet suomenkieliset kohderyhmänä, luuletko että Rkp:n tiedotteessa ei olisi sillä riekuttu ja irroteltu?
Mutta kun ei ollut, Rkp valitsi tuollaisen sanamuodon. Sanaa "finsk" ei mainittu.
Koska Rkp tiesi, että valheella on lyhyet jäljet, mutta huhu on käyttökelponen ase kielipolitiikassa.
Yhä edelleen sanojen "finsk" ja "finländare" kääntäminen suomeksi yhdellä sanalla "suomalainen" on Rkp.n asearsenaalissa käyttökelpoinen. Sen tietää Rkp-media ja sitä käytetään hyväksi, niin kauan kuin voidaan.
Tulemme näkemään kohta uuden huhun liikkeellelaiton.
Kaava on tämä: Rkp tilaa suomenkieliseltä taholta lopputulokseltaan etukäteen sovitun ja maksetun "tutkimuksen", "gallupin", "kyselyn", joka uutisoidaan suomeksi ensin suurin otsikoin niissä medioissa, joissa Rkp:lla on valtaa, mieluiten Yle:ssä.
Sitten "tutkimustulos", "uutinen" tai "gallup" otetaan Rkp:n mediaan, jossa sitä muokataan haluttuun muotoon.
Ja sitten se "palautetaan" sorvattuna ja sliipattuna suomenkielisiin medioihin, esim. iltalehteen, joka on rkp-myönteinen.
Nettisvekot viittaavat sitten apureina uutiseen totuutena ja sitä vatkataan ja vaivataan loputtomiin.
Näin tehtiin enimmäisen kerran Markku Hyypä lähdettyä pkh:na apuriksi.
"Valheet kuitenkin aina paljastuvat lopulta ja sitten saa hävetä. "
No mikä valhe on nyt paljastunut?
"Majoriteten av de tvåspråkiga familjerna väljer att sätta sina barn i svensk skola"
Tuo ei ole valhe.
"Helsingin Sanomat genomförde i slutet av oktober 2011 en gallup, enligt vilken 55 % av föräldrarna till barn i huvudstadsregionen skulle sätta sina barn i ”tvåspråkig” skola om det var möjligt."
Tuokaan ei ole valhe.
En lainkaan ymmärrä tätä höpötystä että "RKP on tunnustanut jonkun valheen". Tämä vain osoittaa sen että nettifennot eivät ymmärrä ruotsia lainkaan. Mutta voisitt kyttää teitä niin ahkerasti mainostamianne käännöspalveluita.
"Hän kertoi, että Helsingin Sanomien gallupin myönteisen tulokset kaksikielisille kouluille johtuivat siitä, että kohderyhmänä olivat kaksikieliset, lähinnä espoolaisperheet, joiden kaksikieliset lapset ovat nyt ruotsinkielisissä pääkaupunkiseudun kouluissa."
Jutta juttelee omiaan. Otos oli 500. Mistä ihmeestä tutkimuslaitos löytäisi niinkin suuren osuuden kaksikielisistä perheistä, kun heitä ei ole mitään rekisteriä. Lapsiperheiden löytäminen on helppoa.
"Haloo tutkimuslaitoksesta. Onko teillä lapsia. Ai on vai, no hyvä. Mitä mieltä olette kaksikielisestä koulusta"
"Haloo tutkimuslaitoksesta. Onko perheenne kaksikielinen". Yksi vastaus viidestäkymmenestä olisi myönävä. Otos oli 500 jolloin tavitaan 25000 soittoa. Aika uskottavaa.
Mekanismi on nettifennous.
Myös korkealla ruusumitalilla palkittu, Oph:n pois siirtyvä pääjohtaja Timo Lankinen myöntää Helsingin Sanomien gallupin olevan epäluotettava.
HBL 29.11, Staffan Bruunun haastattelussa Timo Lankinen sanoo:
"Epäilen (Helsingin Sanomien gallupin)vastausten luotettavuutta.""
"...Men jag betvivlar att svaren är tillförlitliga..."
Lankinen sanoo myös samass ahaastattelussa, että opetusviranomaiset eivät aio tehdä yhtään mitään kaksikieliskouluasiakysymyksessä.
Eli asia on virallisesit loppuunkäsitelty. vain Rkp toki jatkaa huhun kierrättämistä, samalla savalla kuin Markku Hyypän "tutkimuks"-huhussa pari vuotta sitten.
No, onhan se politiikassa sallittua, mutta maine menee sellaiselta puolueelta, joka kerta toisensa jälkeen jää kiinni valheista.
Rkp on osoittanut, että se syöttää mediaa valheita ja huhuttaa niitä sitten niin pitkälle kuin pystyy.
Poikki meni tämä valhe, parissa viikossa.
nips naps
""Epäilen (Helsingin Sanomien gallupin)vastausten luotettavuutta.""
"...Men jag betvivlar att svaren är tillförlitliga...""
Miksi et siteeranut myös jatkoa? No siksi että se ei vastaa lainkaan nettifennoideologiaa.
Siinähän Lankinen kertoi että kyllä vanhemmat varmasti näin ovat vastanneet, mutta hän ei usko että kysyntä kuitenkaan nousisi noin korkealle. Tässä hän viittasi kokemuksiinsa siitä miten usein on käynyt niin että vanhemmat kampanjoivat voimmakkaasti jonkun erikouisuuden puolesta, mutta kun valinnan hetki tulee, niin erikoisuuden kysyntä jää kovin laimeaksi.
Hän myös totesi jutussa että syy siihen että opetushallitus ei ole ottanut asiassa kantaa on se että nämä päätökset ovat jo nyt kuntien päätettävissä.
Siksi hän jatkaa myös että hänen mielestä parempi ratkaisu olisi kielikylpyjen lisääminen ja niiden osuuden kielikyloykoluissa nostettavan.
Kukaan ei ole nähnyt HS:n esittämiä kysymyksiä.
Kukaan ei tiedä kohderyhmän kielijakautumaa.
Tedetään että 500:lta kysyttiin.
Ei tiedetä, ketkä vastasivat ja miltä paikkakunnilta.
HS ei kerro mitään, eikä asiasta saa mistään mitään tietoa.
Nyt sekä Zilliacus, Lankinen että Rkp ovat kertoneet tutkimuksen puolivillaisuudesta.
Niin, se oli sarjassamme ruotsinkielisiä tutkimuksia.
Mitähän Magma keksii jouluksi?
Meinaako Friberg jälleen puheissaan ja kirjoituksissaan vedota siihen nyt jo kuuluisuutta saaneeseen norjalaiseen?
Miten nyt vastavoiman - Stenbäckin ja Donnerin suut nyt pannaan, sanomisensa joutuvat ehkä pannaan?
Missä on Dick?
Koska Hesari ITSE tunnustaa asian? Niinpä. Sitä saamme odottaa maailman tappiin asti, kunnes Pravda myöntää virheensä/valheensa.
Voisiko sanoa että hurrit ovat röyhkeitä valehtelijoita?
Kyllähän suomalaiset ovat jo vuosisatojen ajan tunnistaneet ruotsalaisen kaksinaamaisuuden ja tiedostaneet sen, ettei ruotsalaiseen voi luottaa missään olosuhteissa.
Helsingin Sanomat on alkanut tälle tielle:
rasismitutkimus oli toinen tällainen valheellinen mukatutkimus, joka oli suunnattu vain perussuomalaisia vastaan.
Tämä toinen gallup oli kielivapauden kannattajia, eli lähes koko Suomen kansaa vastaan.
Eipä voi puhu korkealaatiusesta journalismista...
Johanna Westman on sitä mieltä, että suomalaiset ovat ruotsinkielisten palvelijoita, koska kouluruotsi riittää palveluammatteihin. Selvää rasismia. Heikki on oikeassa. Hurrit ovat rasisteja, röyhkeitä jne.
HBL:
"Tvivelaktig gallup förvränger debatten
8.12.2011 09.00
Olav S. Melin, ansvarig för samhälls- och medierelationer på tankesmedjan Magma, konstaterar i en kolumn (Hbl 2.12) att ”Över 55 procent av invånarna i huvudstadsregionen vill ha tvåspråkiga skolor med undervisning i finska och svenska. Ännu fler, 67 procent, skulle välja en tvåspråkig skola för sina barn.”
Melin tar dessa ”fakta” från en opinionsmätning som TNS Gallup gjorde på uppdrag av Helsingin Sanomat och som publicerades den 31 oktober. Det som Melin inte nämner är att chefredaktör, Mikael Pentikäinen, vars HS-kolumn (14.11) han refererar till uppger att de intervjuades antal var över 500 och felmarginalen 4,5 procentenheter (brukar vara 2,5 procentenheter). Att intervjua 500 personer av en befolkning på cirka en miljon människor och få det till att en majoritet i regionen är för tvåspråkiga skolor låter sig helt enkelt inte göras.
Tvåspråkighetsdebatten, som i höstas initierades av Maria Wetterstrand från Sverige, spårade snabbt ur och en del debattörer började diskutera tvåspråkiga skolor i hela Finland och därigenom kom deras inverkan på finlandssvenska intressen in i debatten. Trots att både Pentikäinen och Melin i sina kolumner nog nämner att gallupen gällde huvudstadsregionen behandlar också de främst tvåspråkiga skolor i hela Finland och kritiserar finlandssvenskar som ställer sig reserverade till den idén. Av de sistnämnda – inklusive mig själv – har många säkert ingenting emot att man i huvudstadsregionen gör seriösa experiment med tvåspråkiga skolor vilket är en helt annan sak än att sikta in sig på att ändra hela landets skolsystem.
Pentikäinen och Melin har en hög medial status. Deras kolumner uppfattas lätt av läsarna som auktoritativa. På så sätt har deras dåligt underbyggda texter ytterligare snedvridit debatten om de tvåspråkiga skolorna. Sedan Wetterstrands inlägg (Hbl 11.9) har en del debattörer skrivit om huvudstadsregionens, en annan del om hela Finlands skolsystem och en tredje del skällt på finlandssvenskarna i största allmänhet och SFP i synnerhet. Kan frågan verkligen inte debatteras på ett mera nyanserat sätt?
I stället för att stöda sig på på tvivelaktiga gallupar kunde Magma av verkliga forskare beställa statistiskt hållbara, vetenskapliga undersökningar, som undersöker hur hela Finlands folk respektive invånarna i huvudstadsregionen de facto förhåller sig till tvåspråkiga skolor. Undersökningarna bör självfallet ge svar på hela problemkomplexet, inklusive hur intervjupersonerna ställer sig till administrativa och ekonomiska frågor som hänger samman därmed, inte enbart på frågan ja eller nej till tvåspråkiga skolor.
Är resultatet sedan verkligen det som Pentikäinen, Melin och andra påstår får väl riksdagen ta ställning till en ändring av lagstiftningen. Är resultatet det motsatta kan vi ändå utöka språkbaden i daghemmen, tidigarelägga svenskundervisningen i de finska skolorna och starta pilotprojekt med tvåspråkiga skolor i huvudstadsregionen.
Sture-Christian Eklund,
Helsingfors
SVAR Sture-Christian Eklund förbiser – medvetet eller omedvetet – poängen i min kolumn. Den handlar om det ökade antalet personer som medvetet upplever sig som tvåspråkiga.
De är i dag omkring hälften av alla finlandssvenskar. Och enligt prognoserna kommer deras andel att öka.
Efter som många valt att placera sina barn i svensk skola ökar antalet svenska barn. Men faktum är att cirka 80 procent av dem är tvåspråkiga.
Att lättvindigt avfärda tanken på en tvåspråkig skola förfaller mig därför oöverlagt.
Olav S. Melin,
I dag-kolumnist"
"I told you so"
Siis mitä sinä olet kertonut? Tuossahan toinen (Eklund) kirjoittaja lähinnä kyseenalistaa galupin luoettavuutta. Hänen mielestään 500 otoksessa virhemarginaali on 4.5%. Se ei ole totta. Eklund vertaa tätä valtakunnallissiin kyselyihin jossa on mionta eri vaihtoehtoa. Jos tämä olisi valtakunnallinen tukimus jossa tutkitaan presidenttiehdokkaiden suosiota niin 500 otos antais noin suuren virhemarginaalin.
Nyt kuitenkin kyse on pääkaupunkiseudista, jollon otoksen osuus väestöstä nousee. Ja vielä tärkeämpää - kysmys on yksinketainen jossa on vain kaksi vaihtoehtoa. Näin ollen otos on aika normaalia tasoa suuruudellaan.
Ja oikeatsaan Eklund ei sano muuta kuin että pitäisi tehdä luotettavampi tutkimus, jossa pohditaan myös hallinollisia ja taloudellisia näkökohtia.
Eli mitä ihmeessä yrirti osoittaa tälläpostituksellasi?
HBL:
"Arvelluttava galluppi vääristää keskustelua
8.12.2011 09.00
Olav S. Melin, Magmasta (Hbl 2.12) att ”Yli 55 % pääkaupungin asukkaista haluaa kaksikielisiä kouluja lapsilleen, opetuskielinä suomi ja ruotsi. Vielä enemmän, 67 % valitsisi sellaisen koulun."
Melin otti nämä ”faktat” mielipidetiedustelusta jonka TNS Gallup teki Helsingin sanomien toimeksiannosta, ja joka julkaisitin HS:ssä 31.10 2011. Melin ei mainitse, että päätoimittaja Mikael Pentikäisen kolumnista(14.11) käy ilmi, että haastateltujen lukumäärä oli n. 500 ja virhemarginaali 4,5 %. Yleensä virhemarginaali on 2,5 %.). Eli kun nyt oli haastateltu 500 henkilöä pääkaupunkiseudun n. miljoonasta asukkaasta, siitä ei todellakaan voida päätellä, että enemmistö alueen ihmisistä kannattaisi kaksikielisiä kouluja.
Maria Wetterstrand, Ruotsista, aloitti kaksikielisyyskeskustelun, joka nopeasti meni raiteiltaan. Osa alkoi keskustella kaksikielisistä kouluista koko Suomessa ja mukaan keskusteluun tuli suomenruotsalaisuus. Vaikka sekä Pentikäinen että Melin mainitsevat kolumneissaan, että gallup koski pääkaupunkiseutua, puhuvat he myös enimmäkseen koko maasta ja kritisoivat suomenruotsalaisia, jotka ovat varautuneita idealle. Pääkaupunkiseudulla tehtävää kokeilua emme me suomenruotsalaiset vastusta ideana ja kokeiluna, mikä on aivan eri asia kuin muuttaa koko koulusysteemiä.
Pentikäisellä ja Melinillä on korkea status mediassa. Heidän kolumninsa lukijat käsittävät helposti tärkeinä auktoriteettien puheena. Siten heidän huonosti perustellut tekstinsä vääristäneet yhä enemmän keskustelua kaksikielisistä kouluista. Wetterstrandin lausuntoon (Hbl 11.9) on osa keskustelijoista antanut palautetta kuin se koskisi pääkaupunkiseutua, osa ikäänkuin se koskisi koko Suomen koulujärjestelmää, ja osa syyttänyt suomenruotsalaisia ja Rkp:tä. Eikö voisi keskustella eritellymmällä tavalla?...
....
"...Sen sijaan että tukisi arvelluttaviua gallupeja, Magma voisi tilata oikeilta tutkijoilta tilastollisesti vedenpitäviä, tieteellisiä tutkimuksia, joista ilmenisi, kuinka koko Suomen kansa ja lisäksi pääkaupunkiseudun asukkaat oikeasti suhtautuvat kaksikielisiin kouluihin. Tutkimusten pitäisi tietenkin antaa vastaukset koko ongelmakokonaisuuteen, ja olisi tuotava julki, miten kysymykset esitetään haastatelluille ja sisällytettävä taloudelliset kysymykset mukaan, eikä kysyttävä vain "kyllä" tai "ei" kaksikielisille kouluille.
Jos tulos sitten osoittautuisi olevan sellainen kuin Pentikäinen, Melin ja muut nyt väittävät, pitäisi eduskunnan ottaa kantaa lainmuutokseen. Jos tulos on päinvastainen, voimme silti lisätä kielikylpyjä päiväkodeissa, aikaistaa ruotsinopetusta suomenkielisissä kouluissa ja aloittaa pääkaupunkiseudulla pilottikokeiluna kaksikielisen koulun.
Sture-Christian Eklund,
Helsinki
VASTAUS:
Sture-Christian Eklund ohittaa– tietoisesti tai tiedotamattomasti– kolumnini ytimen. Sehän käsittelee sitä, että yhä useampi henkilö kokee itsensä tietoisesti kaksikieliseksi.
Noin puolet kaksikielisistä ovat tällä hetkellä suomenruotsalaia.Ja ennusteiden mukaan määrä nousee.
Koska monet heistä ovat valinneet laittaa lapsensa ruotsinkieliseen kouluun, lisääntyy (virallisesti)ruotsinkielisten lasten määrä. Mutta totuus on, että n. 80 % heistä on kaksikielisiä(ruotsi/suomi)
On harkitsematonta torjua kevyesti kaksikieliset koulut.
Olav S. Melin,
kolumnisti"
"Helsingin Sanomat genomförde i slutet av oktober 2011 en gallup, enligt vilken 55 % av föräldrarna till barn i huvudstadsregionen skulle sätta sina barn i ”tvåspråkig” skola om det var möjligt."
Tuo lause todistaa aukottomasti että olet täysin väärässä. Kaksikielisiä perheitä ei todellakaan ole 55% pääkaupunkiseudulla.
"Majoriteten av de tvåspråkiga familjerna väljer att sätta sina barn i svensk skola."
Aika selvää tekstiä. Enemmistö (itse asiassa aika suuri enemmistö) kaksikislisistä valitsee yksikielisen ruotsinkielisen kolun, siitä yksinkertaisesta syystä että se on ainoa tapa varmistaa että myös ruotsinkieli "nousee" äidinkielen tasolle, maassa jossa ruotsinkieliset kuitenkin ovat pieni vähemmistö.
"Otos oli 500 henkeä eli erittäin alhainen otos mille tahansa gallupille."
Otos on aika huomattavan iso JOS kyseessä olis vain kaksikieliset perheet. Mistä ihmeestä edes taloustuskimusfirmat saisivat tiedot siitä mitkä perheet ovat kaksikielisiä. Siitähän ei ole rekistereitä edes kouluilla.
500 EI ole pieni otos jos kyse on kahdesta vaihtoehdosta. Poliittisissa galupeissa on useita puolueita ja useita ehdokkaita. Niissä otos on yleensä 1500-2500.
Kerro muuten missä pilee nettifennologiikka sille että tämä aisa on väkisin väännettävä sellaiseksi että kyseessä olisi kaksikieliset. Onko se pelkästään sitä että teidän ideologianne kannalta olisi hiukan hankalaa jos faktat osoittavat etteivät tavalliset suomalaiset lainkaan jaa teidän mieliåiteitä tässäkään asiassa? Vai pileekö taustalla jokin vielä synkempi agenda?
Minä olen itse kaksikielinen, ja osaan kumpaakin kieltä liki täydellisesti. Tällä kielitaidollani en kuitenkaan löydä yhtään riviä, jonka mukaan kysely olisi suunnattu kaksikielisten perheiden vanhemmille.
Mistä tämä väite oikein kumpuaa? Ilmeisesti äärifennojen ja kiihkosvekojen omasta mielikuvituksesta ja toiveunista.
Puhutko, rautaako, Eklundille?
"aisa"?
"Puhutko, rautaako, Eklundille? "
Mielelläni, mutta mistä minun pitäisi puhua? Minusta hän on oikeassa siinä että tutkimuksessa pitäisi otta knataa myös hallinollisiin ja taloudellisiin seikkoihin, eikä vvain kysyä vanhemmilta "joululahjavihjeitä".
Se että virhemarginaali olisi Eklundin ilmoittama 4.5% ei pidä paikkansa, mutta sehän on vain sivuseikka. Jopa tuolla virhemarginaalilla tuols olisi ollut sama: "enemmistö pääkaupunkiseuden vanhemmista haluaisi kaksikielisä koluja".
Oletko rautaako humalassa, kun teet noin paljon virheitä ja sekoilet?
Taidat panikoida, kun rkp-porukka jäi kiinni housut kintuissa.?
"otta knataa"
"Oletko rautaako humalassa, kun teet noin paljon virheitä ja sekoilet?"
Noinko köykäsin eväin olet liikkeellä? Jospa osoittaisit missä minä sekoilen.
"rautaako?" on sekaisin.
""rautaako?" on sekaisin. "
Ja kun olet lopettanut voisit kertoa missä mielessä olen sekaisin? Siis sen lisäksi että treenaan surkeata pikakirjoitustani, enkä todellakaan jaksa oikolukea.
Haastateltavien äidinkieltä on pähkäilty. Sontalapio väittää että 500 kaksikielistä perhettä on mahdotonta löytää haastatteluun rekisterin puutteesta johtuen.
Täyttä valetta, siihen on montakin keinoa.
1. Helpoin tapa. Haetaan haastateltavat ruotsinkielisten koulujen kautta. Tehdään kysely vanhempainillassa joko paikanpäällä tai jakamalla kyselylomakkeet siellä.
Vanhempien yhteystiedot löytyvät kouluilta, koulu voi pyytää vanhemiilta lupaa tietojen luovuttamiseen puhelinkyselyä varten.
2. Kela osaa jakaa tiedotteen ruotsinkielisiksi rekisteröityneille vanhemmille kuinka kiristää aiheettomia, rikollisia etuoikeuksiaan suomalaisilta veronmaksajilta. Väestörekisteristä löytyy siis tieto ihmisten äidinkielestä.
3. Kalliimpi tapa. Tehdään puhelinhaastattelu ja asetaan heti haastattelun aluksi ehtokysymys. Jos se ei täyty, haastattelu keskeytetään. Kysymys voisi olla: onko perheessänne äidinkieletään ruotsinkielisiä?Jos vastaus on ei, haastattelu loppuu siihen.