Keskusta on Suomen puolueista melko voimakkaasti vapaata markkinataloutta vastaan, minkä vuoksi luen sen vasemmistopuolueeksi samaan kastiin Vasemmistoliiton kanssa. Minua kummastaa kovasti se, että puolue ja varsinkin änkyrin kannattajakunta ei tunnu hyväksyvän tällaista määrittelyä. Kun tulee puhetta Keskustan vasemmistolaisuudesta ja tulonjakopolitiikkaan suuntautumisesta, vastaan saa asia-argumenttien sijasta väitteitä valehtelusta ja demarikieroilusta.
En ihan ymmärrä, miksi keskustalaisten itseymmärrys ei riitä siihen, että puolueen todellinen luonne myönnettäisiin ja tehtäisiin siitä hyve. Nyt Keskusta-aate tempoilee moneen suuntaan. Se haluaa olla kovasti porvarillinen, vaikka todellisuus eli käytännön politiikka puhuu karkeasti tätä vastaan. Miksi vasemmistopuolueen rooli ei kelpaa Keskustalle, kun se kuitenkin harjoittaa hyvin vasemmistolaista politiikkaa.
Keskustaänkyrät eivät halua nähdä tai eivät osaa nähdä politiikkaansa vahvuuksia. Itse pidän keskustalaisuuden suurimpana vahvuutena pienuuden tuomia etuja. Tarkoitan tällä sitä, että keskustalaisuuden pienyhteisömalli torjuu parhaiten mammonauskovaisen markkinatalouden yhteiskunnallisia lieveilmiöitä. Rikollisuus, perheongelmat, irrallisuuskokemukset, yksinäisyys, päihteet jne. ovat pienyhteisöissä suhteellisestikin ottaen vähäisempiä ongelmia kuin suurkaupungeissa. Pienyhteisössä on mahdollista kasvaa niin sanotusti terveeksi ihmiseksi, ellei pienyhteisön sääntöjä koeta yliahdistavaksi niin kuin ne ehkä jossain lestadiolaisvaltaisissa yhteisössä saatetaan kokea. Pienyhteisöissä on virallisten normien lisäksi lähiyhteisön kontrollia ja huolenpitoa omaisista ja naapureista. Pienyhteisön moraalikoodit ovat paljon yhteisöllisempiä luonteeltaan kuin individualismia korostavassa kaupunkiympäristössä.
Vihreät ovat löytäneet ympäristönarvot ja tästä "keksinnöstä" kasvoi suhteellisen merkittävä liike ja sitten puolue. Keskustalla voi olla paikka ja yhteiskunnallinen tilaus samalla tapaa löytää ihmisen suojeluun liittyvä teema, joka korostaa yhteisöllisyyttä ja sen mahdollistamaa pienuuden tavoittelua. Onhan jonkinalista tietoa siitä, että monetkin haluaisivat palata maalaisidylliin, joka koetaan luonnonläheiseksi, yhteisölliseksi ja turvalliseksi kasvuympäristöksi ja jossa on tilaa likkua ja tilaa tarpeen tullen normaalille yksinäisyydelle eli aikaa omalle ajattelulle. Pienuuten yhdistetään nimittäin myös kiirettämyyttä ja stressittömyyttä. Nämä sosiaaliset ja terveydelliset teemat vilahtavat Keskustan teemoissa vain sivulauseissa. Miksi?
Keskustan politiikassa ja eritysesti änkyräkepulaisuudessa on puuttunut tällainen näkökulma jokseenkin tyystin. Sitä ei ole haluttu jostain syystä tuoda voimakkaasti esille. Tyypillistä on puhe jostain epämääräisestä ihmisläheisyydestä ja maaseudun elivoimasta, joka ei kerro ihmisille yhtään mitään. Ymmärtääkseni tällainen näkökulma on puuttunut sen takia, että Keskusta haluaa välttämättä profiloitua porvarilliseksi puolueeksi ja korostaa taloudellisia näkökohtia, joissa sillä ei käytännössä ole kuitenkaan ollut mitään annettavaa. Keskustan talouspolitiikka lepää lähes pelkästään tulonjakopolitiikassa. Ei nähdä, että ensin pitäisi ihmiset voittaa näkemään pienuuden edut ja sen jälkeen tehdä suoraselkäisiä taloudellisia satsauksia sen eteen muuntelematta politiikkaa kaiken maailman siltarumpu- ja iltalypsypolitiikaksi. Änkyräkeput ovat lisäksi vieneet kaiken uskottavuuden sanomalta harjoittaessaan kieroilua ja jonkinlaista peliä muistuttavaa politiikkaa.
Keskustan politiikka lähtee ikään kuin saavutettujen etujen puolustamisesta eikä uusista innovaatioista. Seurauksena on sulle mulle -ajattelu. Keskusta on lyönyt myös hanskat tiskiin siinä, että saisi houkuteltua ihmiset näkemään pienuuden etuja. Ei ketään noviisia saada kannattamaan puoluetta sillä, että se vuodesta toiseen profiloituu pienen ydinryhmän, maatalousyrittäjien etujärjestöksi.
Anneli Jäätteenmäen vaaliteemoissa oli ensi kertaa selkeä yritys vasemmistolaiseen ajatteluun. Änkyrät olivat varmasti kauhuissaan kuunnellessaan Jäätteenmäen puheita. Ehkä moni änkyrä oli lopulta tyytyväinen, ettei Jäätteenmäki päässyt 63 päivää pitemmälle ajalle toteuttamaan teemojaan. Samalla kun Jäätteenmäki toki syyllistyi typeryyttään valehteluun, hän oli uusissa avauksissaan rehellinen, änkyröiden mielestä varmasti naivin rehellinen. Jäätteenmäki oli viemässä joltakin kohtaa puoluettaan juurilleen, alkiolaisuuteen. Tämä lienee yksi syy sille, ettei hän saanut erityisen vahvaa tukea puoluetovereiltaan Irak-jupakan yhteydessä. Jäätteenmäen poliittinen suunta tuli myös hyvin siinä esille, että hän halusi keinolla millä hyvänsä demarit hallituskumppanikseen pyytäen jopa Paavo Lipposta ulkoministeriksi, koska tämä on kuulemma siihen tehtävään kokemuksensa ja näekmyksensä puolesta aivan ylivertainen ehdokas.
En ihan ymmärrä, miksi keskustalaisten itseymmärrys ei riitä siihen, että puolueen todellinen luonne myönnettäisiin ja tehtäisiin siitä hyve. Nyt Keskusta-aate tempoilee moneen suuntaan. Se haluaa olla kovasti porvarillinen, vaikka todellisuus eli käytännön politiikka puhuu karkeasti tätä vastaan. Miksi vasemmistopuolueen rooli ei kelpaa Keskustalle, kun se kuitenkin harjoittaa hyvin vasemmistolaista politiikkaa.
Keskustaänkyrät eivät halua nähdä tai eivät osaa nähdä politiikkaansa vahvuuksia. Itse pidän keskustalaisuuden suurimpana vahvuutena pienuuden tuomia etuja. Tarkoitan tällä sitä, että keskustalaisuuden pienyhteisömalli torjuu parhaiten mammonauskovaisen markkinatalouden yhteiskunnallisia lieveilmiöitä. Rikollisuus, perheongelmat, irrallisuuskokemukset, yksinäisyys, päihteet jne. ovat pienyhteisöissä suhteellisestikin ottaen vähäisempiä ongelmia kuin suurkaupungeissa. Pienyhteisössä on mahdollista kasvaa niin sanotusti terveeksi ihmiseksi, ellei pienyhteisön sääntöjä koeta yliahdistavaksi niin kuin ne ehkä jossain lestadiolaisvaltaisissa yhteisössä saatetaan kokea. Pienyhteisöissä on virallisten normien lisäksi lähiyhteisön kontrollia ja huolenpitoa omaisista ja naapureista. Pienyhteisön moraalikoodit ovat paljon yhteisöllisempiä luonteeltaan kuin individualismia korostavassa kaupunkiympäristössä.
Vihreät ovat löytäneet ympäristönarvot ja tästä "keksinnöstä" kasvoi suhteellisen merkittävä liike ja sitten puolue. Keskustalla voi olla paikka ja yhteiskunnallinen tilaus samalla tapaa löytää ihmisen suojeluun liittyvä teema, joka korostaa yhteisöllisyyttä ja sen mahdollistamaa pienuuden tavoittelua. Onhan jonkinalista tietoa siitä, että monetkin haluaisivat palata maalaisidylliin, joka koetaan luonnonläheiseksi, yhteisölliseksi ja turvalliseksi kasvuympäristöksi ja jossa on tilaa likkua ja tilaa tarpeen tullen normaalille yksinäisyydelle eli aikaa omalle ajattelulle. Pienuuten yhdistetään nimittäin myös kiirettämyyttä ja stressittömyyttä. Nämä sosiaaliset ja terveydelliset teemat vilahtavat Keskustan teemoissa vain sivulauseissa. Miksi?
Keskustan politiikassa ja eritysesti änkyräkepulaisuudessa on puuttunut tällainen näkökulma jokseenkin tyystin. Sitä ei ole haluttu jostain syystä tuoda voimakkaasti esille. Tyypillistä on puhe jostain epämääräisestä ihmisläheisyydestä ja maaseudun elivoimasta, joka ei kerro ihmisille yhtään mitään. Ymmärtääkseni tällainen näkökulma on puuttunut sen takia, että Keskusta haluaa välttämättä profiloitua porvarilliseksi puolueeksi ja korostaa taloudellisia näkökohtia, joissa sillä ei käytännössä ole kuitenkaan ollut mitään annettavaa. Keskustan talouspolitiikka lepää lähes pelkästään tulonjakopolitiikassa. Ei nähdä, että ensin pitäisi ihmiset voittaa näkemään pienuuden edut ja sen jälkeen tehdä suoraselkäisiä taloudellisia satsauksia sen eteen muuntelematta politiikkaa kaiken maailman siltarumpu- ja iltalypsypolitiikaksi. Änkyräkeput ovat lisäksi vieneet kaiken uskottavuuden sanomalta harjoittaessaan kieroilua ja jonkinlaista peliä muistuttavaa politiikkaa.
Keskustan politiikka lähtee ikään kuin saavutettujen etujen puolustamisesta eikä uusista innovaatioista. Seurauksena on sulle mulle -ajattelu. Keskusta on lyönyt myös hanskat tiskiin siinä, että saisi houkuteltua ihmiset näkemään pienuuden etuja. Ei ketään noviisia saada kannattamaan puoluetta sillä, että se vuodesta toiseen profiloituu pienen ydinryhmän, maatalousyrittäjien etujärjestöksi.
Anneli Jäätteenmäen vaaliteemoissa oli ensi kertaa selkeä yritys vasemmistolaiseen ajatteluun. Änkyrät olivat varmasti kauhuissaan kuunnellessaan Jäätteenmäen puheita. Ehkä moni änkyrä oli lopulta tyytyväinen, ettei Jäätteenmäki päässyt 63 päivää pitemmälle ajalle toteuttamaan teemojaan. Samalla kun Jäätteenmäki toki syyllistyi typeryyttään valehteluun, hän oli uusissa avauksissaan rehellinen, änkyröiden mielestä varmasti naivin rehellinen. Jäätteenmäki oli viemässä joltakin kohtaa puoluettaan juurilleen, alkiolaisuuteen. Tämä lienee yksi syy sille, ettei hän saanut erityisen vahvaa tukea puoluetovereiltaan Irak-jupakan yhteydessä. Jäätteenmäen poliittinen suunta tuli myös hyvin siinä esille, että hän halusi keinolla millä hyvänsä demarit hallituskumppanikseen pyytäen jopa Paavo Lipposta ulkoministeriksi, koska tämä on kuulemma siihen tehtävään kokemuksensa ja näekmyksensä puolesta aivan ylivertainen ehdokas.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Eiköhän Keskusta osaa tehdä linjauksensa ihan omin voimin. Sillä on porvarillisia teemoja siksi, että se 1) on porvaripuolue ja 2) sen kannattajakunta lähes täysin on ei-vasemmistolaista.
Nuo teemat mainitaan sivulauseissa juuri siksi, että ne kuuluvat sinne. Tuollainen pikkuasioilla puuhastelu on ominaista marginaalipuolueille. Keskustalla on Suomelle paljon enemmän annettavaa.
En tiedä sitä, osaako Keskusta tehdä itse linjauksensa. Mielestäni ei ole oikein osannut. Mutta tietysti on Keskustan oma asia tehdä omat linjauksensa. Nälkisin, että paluu alkiolaiseen ajatteluun voisi houkutella uusia änestäjiä.
Väität, että Keskusta on porvaripuolue. Tällainen väite vaatii kyllä perusteluja. Mitkä elementit tekevät Keskustasta porvaripuolueen. Muistutan tässä yhteydessä, että aluepolitiikka on ollut Keskustan politiikassa keskeisellä sijalla ja se on ollut hyvin vahvasti suunnitelmallista (=ei-markkinajohtoista) ja perustunut suurelta osin tulonjakopoltiikkaan. Keskusta on ollut mukana myös teollisuustoimintojen valtiollistamisessa ja vastustanut Vasemmistoliiton ohella voimakkaimmin valtiollistamisen purkamista.
Sitten sanot kannattajakunnan olevan ei-vasemmistolaista. Tässäkin voi kysyä, miten oikein rajaat oikeistolaisuden ja vasemmistolaisuuden? Jos ajatellaan suhtautumista vapaaseen markkinatalouteen ja siihen, kuinka voimakkaasti kannattajakunnan tulonmuodostus on riippuvaista poliittisita päätöksistä, voi vain ihmetellä kantaasi.
Eihän asiat voi olla sellaisia, että joku vain päättää olevansa porvarillinen ja ei-vasemmistolainen, mutta sitten kuitenkin harjoittaa politiikkaa, jonka tunnusmerkit ovat selvästi vasemmistolaisia ja ei-markkinatalousjohtoisia.
Muutama perustelu riittänee, koska väite sinänsä on ihan älytön. Vasemmisto-oikeisto jaotteluun kuuluu mielestäni aivan yhtä oleellisena osana suhtautuminen työmarkkinajärjestöihin. Suurempaa ay-sympatiaa Keskusta ei ole koskaan esittänyt, vaan esim. SAK:n kanssa sillä on yleensä ollut sukset täysin ristissä.
Yhteisvastuullisuuden painottaminen ei tee puolueesta vasemmistopuoluetta. Koska hallintomalli on Suomessa keskitetty (toisin kuin esimerkiksi Saksassa, jossa alueellisella hallinnolla on huomattavan suuri merkitys), tarvitaan tasapuolisten edellytysten luomiseksi elämiselle ja yritystoiminnalle rahallista tukea, koska lähinnä sosialidemokraattien luoma keskusbyrokratia aiheuttaa epäterveen vinouman kilpailuedellytyksissä, jota pitää korjata markkinatalouden häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi.
Lähinnä demarien puuhaa tämä valtiollistaminen oli joskus vuosikymmeniä sitten. Sekään ei pahemmin ole viimeaikoina sosialisoinut. Valtionyhtiöiden yksityistämisestä voi olla montaa mieltä, mutta kyllä Keskusta on tukenutkin sitä silloin, kun se on ollut järkevää, ja kehitys on jatkunut myös Keskustan otettua hallitusvastuun. Yksityistämistä tapahtui myös ilman mitään kummempia nurinoita Ahon porvarihallituksen aikana.
Ajaako SDP vapaata markkinataloutta? Puhtaimmassa muodossaan esiintyvässä sellaisessa ay-järjestöillä ei ole osaa eikä arpaa päätöksenteosta. Tässä ja monessa muussa asiassa Keskusta on huomattavasti markkinatalousmyönteisempi, kun perusvire taustalla on kuitenkin pitkään ollut ay-järjestöjen vallan vähentäminen.
Keskustan kannattajakunta on mikä? Vain pieni osa keskustalaisista on maatalousyrittäjiä, ja Keskustaan kuuluu paljon myös "aitoa" yritystoimintaa harjoittavia, toisin kuin demareihin. EU:n tukijärjestelmä on vinouttanut maatalosyrittäjien tulonmuodostuksen, mutta ei se tee yhdestäkään Keskustan äänestäjästä vasemmistolaista.
Lyhyt listaus, jonka perusteella Keskustaa voi pitää selvästi ei-vasemmistolaisena sekä porvaripuolueena.
1) Työreformi. Perinteiset vasemmistopuolueet pitivät kyseistä ohjelmaa äärikapitalistisena.
2) Teollisuuspiirien suora tuki keskustalaiselle presidenttiehdokkaalle Esko Aholle. Yleensäkin suomalainen teollisuus on perinteisesti hakenut liittolaista jopa enemmän Keskustan kuin Kokoomuksen suunnalta.
3) Verolinjaukset verrattuna esimerkiksi oikeistolaisempana pitämääsi SDP:hen. Vertaa puolueiden vaaliohjelmia.
4) Poliittiset liittolaiset. Keskusta kammoksuu yhteistyötä Vasemmistoliiton kanssa, toisin kuin SDP, jolle Vasemmistoliitto on ollut luotettava kumppani ja apupuolue pitkään. Nykyiseenkin hallitukseen SDP olisi halunnut Vasemmistoliiton, mutta kun Keskusta ei sitä voinut hyväksyä, torppasi SDP Keskustan esittämät vihreät hallituksesta. SDP:n liittolainen on SAK, jonka johdon se on lähes täysin miehittänyt jäsenillään. Eräs Suomen tärkeimmistä demarivaikuttajista on Lauri Ihalainen, joka on vakaasti sitä mieltä, että "Me tarvitsemme turvaa, eivät kapitalistit.. me tarvitsemme turvaa!" (L.I. kevät 2004)
Muitakin esimerkkejä löytyy varmasti tonneittain, mutta tässä muutama, jotka välittömästi tulivat mieleen. Ovatko kaikki poliittiset toimijat Suomessa sinua ja Korhosta lukuunottamatta väärässä, kun Keskustaa porvaripuolueena pitävät, ja porvarillisia intressejä sen uskovat ajavan?
Minusta alkaa tuntua, että sinusta ei demaria saa millään, tai olet vain aivan puhtaasti provosointitarkoituksessa liikkeellä. Yhtään yhteisöllisyyttä tuollaisena peikkona pitävää demaria en ole eläessäni nähnyt. Riihimäen vetämien Liberaalien nuorisojärjestöllä on pitkälle samansuuntaisia ajatuksia. Tuntuvat olevan ainoa tuollaista mutkat suoriksi ja rajat auki -mentaliteettia edustava poliittinen liike Suomessa.
"Keskusta on Suomen puolueista melko voimakkaasti vapaata markkinataloutta vastaan, minkä vuoksi luen sen vasemmistopuolueeksi samaan kastiin Vasemmistoliiton kanssa. Minua kummastaa kovasti se, että puolue ja varsinkin änkyrin kannattajakunta ei tunnu hyväksyvän tällaista määrittelyä. Kun tulee puhetta Keskustan vasemmistolaisuudesta ja tulonjakopolitiikkaan suuntautumisesta, vastaan saa asia-argumenttien sijasta väitteitä valehtelusta ja demarikieroilusta.
En ihan ymmärrä, miksi keskustalaisten itseymmärrys ei riitä siihen, että puolueen todellinen luonne myönnettäisiin ja tehtäisiin siitä hyve. Nyt Keskusta-aate tempoilee moneen suuntaan. Se haluaa olla kovasti porvarillinen, vaikka todellisuus eli käytännön politiikka puhuu karkeasti tätä vastaan. Miksi vasemmistopuolueen rooli ei kelpaa Keskustalle, kun se kuitenkin harjoittaa hyvin vasemmistolaista politiikkaa."
Luepa suomen teollistumishistoriaa vähän.
Sieltä löytyy se todellinen porvarillisuus, ja Suomen keskustan porvarilisuus on juuri tätä.
Ota esiin Tampella, Fiskars, Shauman ym. historia.
Nämä todelliset porvarit pitivät huolen sellaisesta sosiaalisesta tasa-arvosta, jota nykyiset niinsanotut porvarilliset ääriainekset, joita nykyisin sanotaan porvareiksi ei ole vielä nähneet untakaan. Äärioikeistolaisuus ei ole todellista porvarillisuutta, vaan se on äärikapitalismia.
Porvariudella ja äärikapitalismilla ei ole mitään yhteistä. Porvari rikastuu sosiaalisuudella, äärikapitalisti työntekijöidensä selkänahalla.
Vaikea minun on hahmottaa sitä, mitä erityistä tekemistä Maalaisliitolla on esim. 350 vuotta sitten hollantilaisomistukseen perustetun Fiskarsin kanssa tai suomeruotsalaisten teollisuussukujen kanssa. Työntekijöiden oikeudet olivat ainakin noihin aikoihin paljon heikommat kuin nykyään, palkat paljon pienemmät ja työpäivät pitemmät.
Maalaisliitto/Kepu on sen sijaan kyllä ollut voimakkaasti edistämässä Rautaruukin syntyä ja muun valtiojohtoisen yritystoiminnan sijoittumista pitkin maata. Valtiojohtoisessa yritystoiminnassa keskustalaisuudella on kyllä perinteitä ja niitä se on yrittänyt edelleen vaalia suhtautumalla kielteisesti yksityistämiseen.
Sinulla on kovin naivi näkemys kapitalismista ja porvarillisuudesta. Aivan kuin olisi jokin luonnollinen ryhmä toisaalta porvarillisia ja toisaalta kapitalistisia yrityksiä. Yritystoiminnassa on aina pyritty voiton maksimointiin. Palkat ja työntekijän panos on siitä näkökulmasta kuluja, jotka pitää optimaalisella tavalla pyrkiä hinnoittelemaan niin alas kuin mahdollista. Se sosiaalisuus, joka on tähän väliin tullut, johtuu maailmanlaajuisesti yksinomaan siitä, että työväestö on liittoutumalla ja poliittisesti ryhtynyt ajamaan etujaan. Maalaisliitolla ei ole tämän kanssa mitään tekemistä. Maalaisliiton sosiaalistumisen ja kansankunnan eheyttämisen ansioksi voi lukea torpparien aseman parantamisen ja sotien jälkeisen asutustoiminnan. Teollisuuden kehittämisessä ovat olleet aktiivisa ihan muut tahot.
Änkyröitä ovat Lipposen porukka ja Lipposen nuolijat.
Kansa on kyllästynyt änkyrädemareihin.
Kansa ei äänestä demareita.
Demarit on kansan tuho ja kirous.
Keskusta on paras.
Huolehtivat yhteisöstään. Maksoivat työntekijöidensä kulut välillä kehdosta hautaan. Siis maksoivat perheille kulut ja lisäksi kylläkin pientä palkaa ja lisäksi ns. eläkkeen ja kulut työntekijän jäädessä pois töistä vanhuuden vuoksi.
Tässä sitä porvarin mallia. Nykyisin tämä sosiaalitusva maksetaan vain yhteisestä kasasta.
Ero äärikapitalistiin on siinä että tämä mainittu käyttä työntekijänsä loppuun mahdollisimman pienellä palkalla ja työntekijämäärällä ja suurella omalla ja osakkaidensa voitolla. Väittä vielä että syynä klobaali kilpailu. Mysymys kuuluu, miksi se klobaali kiilpailu ei pienennä sitä osinkojen määrää kun se muihin asioihin vaikuttaa?
Huolehtivat yhteisöstään. Maksoivat työntekijöidensä kulut välillä kehdosta hautaan. Siis maksoivat perheille kulut ja lisäksi kylläkin pientä palkaa ja lisäksi ns. eläkkeen ja kulut työntekijän jäädessä pois töistä vanhuuden vuoksi.
Tässä sitä porvarin mallia. Nykyisin tämä sosiaalitusva maksetaan vain yhteisestä kasasta.
Ero äärikapitalistiin on siinä että tämä mainittu käyttä työntekijänsä loppuun mahdollisimman pienellä palkalla ja työntekijämäärällä ja suurella omalla ja osakkaidensa voitolla. Väittä vielä että syynä klobaali kilpailu. Mysymys kuuluu, miksi se klobaali kiilpailu ei pienennä sitä osinkojen määrää kun se muihin asioihin vaikuttaa?
Maailma voisi olla paljon parempi paikka, jos tuotannontekijät ja pääomat olisivat mahdollisimman monen, pienen ja keskenään samanvahvuisen toimijan omistuksessa.
Omistuksen, pääomien, päätösvallan ja muiden tuotannontekijöiden keskittyminen yhä harvempiin käsiin tuottaa ongelmia markkinataloudelle, koska silloin aito kilpailu tukahdutetaan kartellien vallan alle.
Keskustalle tämäon hyvin ristiriitainen tilanne, koska se saa äänensä ja kannatuksensa pienyrittäjiltä ja maataloustuottajilta, mutta vaalirahoituksensa elintarviketeollisuuden ja kaupan suurilta konserneilta.