Oikuesministeriön sosiaalipoliittinen näkemys

Minusta on vähän...tuntuu siltä...kummallista että Oikeusministeriö antaa ymmärtää pikavippien olleen pientuloisille tarpeellinen luototustapa. Niitä ei tule rinnastaa sosiaalisiin luottoihin eikä pikavippejä ole olemassa sosiaalisia luottoja korvaamassa. Pikavipit ovat pelkkää liiketoimintaa, jonka haitat ovat ilmeiset. Pikavipit eivät ole myöskään hyvää pankkitoimintaa. Joku ristiriita on luottokelpoisuuden menettämisen ja lainan tarpeen sekä pikavippien haittojen kokonaiskäsityksessä kun sen esittää oikeusministeriö.

On myös niin, että luototus Suomessa on kansalaisten yhdenvertaisuuden, oikeuksien ja käytännön vuoksi oltava samanlaista. Sosiaaliset luotot eivät ole tarkoitettu esimerkiksi kulutuselektroniikan ostamiseen vaan niillä on selvä sosiaalipoliittinen peruste. Sosiaalisen luoton saamiseksi tulee olla sosiaalitoimiston kontrollissa ja sen asiakas. Muun luototuksen olisi oltava samanlaista kaikille suomalaisille. Moni pientuloinen hoitaa lainansa, jos yleensä ottaa tai saa, paremmin kuin keskimäärin suomalaiset, eikä varmasti sorru pikavippeihin.

Muistini mukaan on Oikeusministeriö aikaisemminkin puolustanut pikavippijärjestelmää kuin se ei välittäisi sen haitoista ja kuin ne olisivat osa muuta hyvää pankkitoimintaa. Kansalaisen oikeustaju kun pohtii koronkiskonnan käsitettä. Toki on olemassa vielä haitallisempia "oikeitakin koronkiskojia".

Laina on yleensäkin harvoin todella tarpeen, eikä se varallisuutta lisää koskaan sen ottajalle.

Eli pois pikavipit kokonaan, sosiaaliset luotot arvioitaviksi erityistapauksiin ja pankeille kysymys, onko mahdollista luoda uusi tuote tähän tarpeeseen.
150
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Pikavippien ongelmana on niihin liittyvät järjettömän korkeat korot. 100 € vipin maksaminen hieman myöhästyneenä maksaa kymmeniä euroja. Kiskonnan tunnusmerkistö täyttyy senverran helposti, että siihen voisi puuttua...

Mutta kun yhteiskunta on hyväksynyt kiskonnan maantavaksi perintäbisneksessä. Kun vaikkapa kela perii opintotukia takaisin, niin maksuohjelman sopineen luottotiedot voi tuhota mennen tullen ja periä saatavia veronpalautuksista.

Kuntien maksut peritään myös hyvin agressiivisesti. Jo vuosia on moni toimeentuloloukkuun joutunut huomannut, että terveyskeskusmaksu saattaa perintätoimistossa kolminkertaistua ja tuottaa taas kerran uuden luottotietomerkinnän.

Oikeusministeriön on siis suojellakseen viranomaisia hyväksyttävä pikavippiyritysten kiskonta: sillä se ei poikkea mitenkään v iranomaisten moraalittomasta kiskonnasta.

Jos velan korko ylittää tavanomaisen korkotason, niin eikö kiskonnan tunnusmerkistö täyty. Yli 30 % korko on kohtuuton: ja koroksi pitää laskea kaikki lainan tai velan kulut.

50 € pikalainan "velkomiskulut" 5- 10€ joka laskulta ei ole kohtuullista, mutta jostain syystä viranomaisten hyväksymää. Perintäyhtiölle langetettu rikostuomio hillitsisi ongelmaa hetkessä. uskoisin, että jo yhden perintätoimiston toimitusjohtajan tuomitseminen kiskonnasta poistaisi koko ongelman.

Mutta oikeusministeriö ei ole valmis oikeustoimiin sen vuoksi, että vaarassa voisi olla myös joku kunnan tai kelan johtaja: sillä heidän vilppinsä on paljon pahempaa kuin pikavippiyhtiöiden.

NINEL

Äänestä

Kommentoi aloitusta


tästäihmettelyä kirjoitti:

Minusta on vähän...tuntuu siltä...kummallista että Oikeusministeriö antaa ymmärtää pikavippien olleen pientuloisille tarpeellinen luototustapa. Niitä ei tule rinnastaa sosiaalisiin luottoihin eikä pikavippejä ole olemassa sosiaalisia luottoja korvaamassa. Pikavipit ovat pelkkää liiketoimintaa, jonka haitat ovat ilmeiset. Pikavipit eivät ole myöskään hyvää pankkitoimintaa. Joku ristiriita on luottokelpoisuuden menettämisen ja lainan tarpeen sekä pikavippien haittojen kokonaiskäsityksessä kun sen esittää oikeusministeriö.

On myös niin, että luototus Suomessa on kansalaisten yhdenvertaisuuden, oikeuksien ja käytännön vuoksi oltava samanlaista. Sosiaaliset luotot eivät ole tarkoitettu esimerkiksi kulutuselektroniikan ostamiseen vaan niillä on selvä sosiaalipoliittinen peruste. Sosiaalisen luoton saamiseksi tulee olla sosiaalitoimiston kontrollissa ja sen asiakas. Muun luototuksen olisi oltava samanlaista kaikille suomalaisille. Moni pientuloinen hoitaa lainansa, jos yleensä ottaa tai saa, paremmin kuin keskimäärin suomalaiset, eikä varmasti sorru pikavippeihin.

Muistini mukaan on Oikeusministeriö aikaisemminkin puolustanut pikavippijärjestelmää kuin se ei välittäisi sen haitoista ja kuin ne olisivat osa muuta hyvää pankkitoimintaa. Kansalaisen oikeustaju kun pohtii koronkiskonnan käsitettä. Toki on olemassa vielä haitallisempia "oikeitakin koronkiskojia".

Laina on yleensäkin harvoin todella tarpeen, eikä se varallisuutta lisää koskaan sen ottajalle.

Eli pois pikavipit kokonaan, sosiaaliset luotot arvioitaviksi erityistapauksiin ja pankeille kysymys, onko mahdollista luoda uusi tuote tähän tarpeeseen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu