Munsala och Korsnäs hade högsta flyktprocenten.

Andersen Flykten västerut s. 144

"Fram till den 19 september 1944, dagen för vapenstilleståndets undertecknande, registrerades i Sverige sammanlagt 2025 flyktningar ankomna från Finland under våren och sommaren. Av dessa kom sammanlagt 62 procent eller 1257 personer från svenska och tvåspråkiga orter i Österbotten.
Från tio kommuner lyckades mera än 1% av befolkningen fly, Munsala och Korsnäs hade högsta flyktprocenten, medan det största antalet flyktningar kom från Närpes. Från flera österbottniska kommuner flydde ingen: Öja, Nedervetil, Kronoby, Terjärv, Purmo, Nykarleby stad och Björköby. (Se tabell 1 sidan 145.)"


Matts Andersenin kirjassa sanotaan (s.144):

"Syyskuun 19. päivään 1944 mennessä oli Ruotsissa rekisteröity yhteensä 2025 Suomesta kevään ja kesän aikana tullutta pakolaista. Näistä tulivat 62 prosenttia, eli 1257 henkilöä ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista Pohjanmaalla".
6148
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Tuo on vain yksi syy, miksi suomenruotsalaisia edelleen tutkimustenkin mukaan pidetään yleisesti epäisänmaallisina.

Äänestä

Flykten västerut -kirjaa saa vielä nettikirjakaupoista, ainakin Adlibris.com :sta!

Luultavasti kirja on useimmille tuttu eräistä sitaateista, mutta jos ei ole, niin tuolta sen saat kätevästi.
Siinä on koko kirjan verran asiaa rannikon karkuruudesta, eli siinä kerrotaan melko tarkkaan paljonko rantahurreja souteli Ruotsiin ja mistä minne mentiin. Siinä on taulukot kylittäin. Närpiö sekä Munsala oli kaikkein suurimmat lähtöpaikat tai -kylät. Pitäisi oikeastaan perustaa Närpiön soutukerho tuon Munsalan soutukerhon rinnalle!

TOP 4 oli tässä järjestyksessä:

Sivulta 147

1. Närpiö 229 (292)
2. Kornäs 150 (184)
3. Munsala 137 (148)
4. Vaasa 97 (157)

Koko lista kaikkiaan 1257 ja kaikki tyhmät yhteensä (1647)

Suluissa on mainitu kaikki taulukon ryhmät yhteensä. En viitsi kaikkia kirjoittaa.

Sivulla 145 on taulukko, jossa on listattu karanneet kuukausittain. Elokuu 1944 oli kaiken kaikkiaan kovinta muuttoaikaa länteen. Närpiöstä tosin mentin eniten kesäkuussa 1944. Korsnäsistä mentiin eniten heinäkuussa ja Munsalasta elokuussa 1944.

Nämä luvut on siis ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Niitä naisia ja lapsia oli melko vähän vaikka ne muistetaankin mainita. Sivulla 150 on tilastoja maasta lähteneistä.

Ruotsinkielisiä miehiä oli 954, naisia 177, lapsia 156 ja yhteensä 1287 eli 64%
Suomenkielisiä miehiä oli 561, naisia 92, lapsia 70 ja yhteensä 723 eli 36%
Yhteensä miehiä 1515, naisia 269 ja lapsia 226 ja kaikkiaan 2010 eki 100%

Kirjaa saa vielä kaupoista vaikka se on julkaistu jo 1987. Ainakin nettikirjakaupoista sitä löytyy tuolta:

http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9519601201

Andersen, Matts: Flykten västerut. Sahlgren Förlag, 1987. ISBN 9519601201.

Äänestä

Nyt on Munsalan, Korsnäsin ja Närpiön soutureista mustaa valkoisella!

http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=478

Sotapoliisin toimintakertomuus toukokuulta 1944

"Ruotsiin suuntautuva karkuruus sekä virosta tänne saapuvat pakolaiset ovat antaneet meripoliisille jatkuvasti ylimääräistä työtä. Karkaaminen Ruotsiin tapahtuu pääasiallisesti Merenkurkun seuduilta ja suuremman osan sinne menneistä muodostavat pohjanlahden rannikkopitäjien väestö. Niinpä Siipyystä on kuluneen toukokuun aikana paennut Ruotsiin 22 henkilöä (joista sotilaita 5), Munsalasta 25 (sotilaita 21), Närpiöstä 8 (sotilaita 5), Pietarsaaresta 22 (sotilaita 20), Kristiinasta 7 ja Oravaisesta 7, eli yhteensä 91, joista sotilashenkilöitä 50 Virolaisia pakolaisia on toukokuun aikana pidätetty kaikkiaan 267 henkilöä, joista on tehty määräysten mukaiset ilmoitukset ja luovutettu Turun väestönsiirtoleirille."
"Erillisen Sotapoliisiosastonkin havaintojen mukaan Ruotsiin suuntautuvan sotilashenkilöiden karkaaminen toukokuun aikana osoittanut lisääntymisen merkkejä. Maitse tapahtuneita rajanylityksiä on todettu vain 2, mutta meritse Ruotsiin sen sijaan on, kuten jo aikaisemmin mainittiin, kuukauden kuluessa poistunut 50 sotilaskarkuria ja 41 siviilihenkilöä. Kuljettajina ovat toimineet paikalliset kalastajat ja kuljetusmaksupalkkioksi on ilmoitettu vaaditun jopa mk. 50.000:- henkilöltä. Er.SPol.Os. on asettanut ylikulkua estämään sekä auto- että polkupyöräpartioita paikallisen poliisin ja valtiollisen poliisin käytettäväksi."

http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=472

Sotapoliisin toimintakertomus kesäkuulta 1944

"Aikaisemmin melko vilkas pakolaisliikenne Virosta on kertomuskaudella ollut kokonaan pysähdyksissä. Ruotsiin suuntautuva karkuruus antoi sen sijaan meripoliisille jatkuvasti ylimääräistä työtä. Ylimenot tapahtuivat nytkin pääasiallisesti Merenkurkun seuduilta ja menijät olivat suurimmalta osaltaan rannikkopitäjien väestöä. Ahvenanmaalta on todettu paenneen sota-aikana kaikkiaan 112 henkilöä (joista 5 sotilaita). Pohjoisemmalta rannikkoalueelta on todettu lähteneen n. 100. kaikkiaan 56 siviilihenkilöä ja 19 sotilasta on saatu pakomatkalla pidätetyksi. Ruotsiin luvattomasti yrittäneitä virolaisia on pidätetty 20."

"Erillisen sotapoliisiosastonkin havaintojen mukaan näyttää sotilaiden karkuriliike Ruotsiin lisääntymisen oireita erittäinkin Merenkurkun (20-30 tapausta) ja Tornionjokilaakson kohdilta (30-35 tapausta). On todennäköistä, että luvaton rajanylitys yhä lisääntyy öitten alkaessa pimetä."

http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=502

Sotapoliisin toimintakertomus heinäkuulta 1944

"Karkuruus ruotsiin on edelleenkin jatkunut runsaana." "Karkuruus ruotsiin on edelleenkin jatkunut runsaana. Esimerkkinä mainittakoon, että n. 90 % kaikista niistä, jotka saivat lomaa Kolarin ja Enontekiön kuntiin, karkasivat Ruotsiin. Myöskin muihin Tornionjokilaakson kuntiin lomaa saaneista teki huomattava osa samoin ja palvelukseenastumismääräyksen saaneista tämän seudun miehistä suuri joukko seurasi esimerkkiä. M.m. Enonteköstä karkasi 30.7.1944 Ruotsiin kolme veljestä, jotka olivat saaneet lomaa neljännen veljensä sankarihautajaisiin. Karkulaiset eivät tiettävästi läheskään kaikki ilmoittaudu Ruotsin viranomaisille, koska pelkäävät joutuvansa keskitysleireihin, vaan oleskelevat sukulaistensa ja tuttaviensa luona rajaseudun syrjäkylissä. On oletettavissa, että he talven tullen siirtyvät Suomen puolelle metsäkaartilaisiksi. – Vastatoimenpiteeksi ehdottaa Er.SPol.Os., että kaikki lomat Lapin läänin läntiselle matkustuskieltoalueelle kiellettäisiin sekä että vastaisuudessa Tornionjokilaaksosta palvelukseen kutsutuille reserviläisille ei lähetettäisi palvelukseenastumismääräystä poliisiviranomaisten toimesta, vaan ne annettaisiin osaston Torniossa sijaitsevalle asemakomennuskunnalle, joka noutaisi miehet palvelukseen."

http://www.jarmonieminen.fi/historia/?cat=45

Sotapoliisin toimintakatsaus elokuulta 1944

"Karkuruutta Ruotsiin jatkui edelleenkin, joskin vähentyneenä. Valvonnan tehostamisella sekä yhteistoiminnalla muiden viranomaisten kanssa saatiin joukko karkureita sekä neljä ammattimaisesti näitä Ruotsiin kuljettanutta henkilöä pidätetyksi.
Pakolaisliikenne Ahvenanmaalta Ruotsiin loppui melkein kokonaan. Ainoastaan yhden nuorukaisen todettiin lähteneen luvatta maasta. Sen sijaan arviolta 750–800 henkilöä, joista huomattava osa sotilaita, pitkin Pohjanlahden rannikkoa on siirtynyt luvattomasti Ruotsin puolelle. Eniten näitä tapauksia Korsnäs´in, Närpiön, Koivulahden ja Munsalan pitäjissä. Kun vahvistetusta vartioinnista huolimatta rajanylitys kasvoi, ryhdyttiin epäilyttävissä tapauksissa takavarikoimaan moottoriveneitä tai poistamaan niistä koneosia."

Äänestä

Suomalaiset menivät käpykaartiin lähinnä aatteellisita syistä ja ennen mitään rintaman luhistumista. Elo talvella metsässä oli surkeaa.Heidät metsästettiin ja tapettiin lähes kaikki.

Surukarkurit taas joivat Ruotsissa oikeata kahvia ja söivät nisupullaa. Hammasharjatkin kustannettiin. Nukkuivat lämpimissä parakeissa. Tulivat rauhan tultua hissukseen laivalla takaisin ilman jälkiseurauksia.

Huomaatteko? Surujen pitää etuilla JOPA tässä asiassa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Flykten västerut kirjoitti:

Andersen Flykten västerut s. 144

"Fram till den 19 september 1944, dagen för vapenstilleståndets undertecknande, registrerades i Sverige sammanlagt 2025 flyktningar ankomna från Finland under våren och sommaren. Av dessa kom sammanlagt 62 procent eller 1257 personer från svenska och tvåspråkiga orter i Österbotten.
Från tio kommuner lyckades mera än 1% av befolkningen fly, Munsala och Korsnäs hade högsta flyktprocenten, medan det största antalet flyktningar kom från Närpes. Från flera österbottniska kommuner flydde ingen: Öja, Nedervetil, Kronoby, Terjärv, Purmo, Nykarleby stad och Björköby. (Se tabell 1 sidan 145.)"


Matts Andersenin kirjassa sanotaan (s.144):

"Syyskuun 19. päivään 1944 mennessä oli Ruotsissa rekisteröity yhteensä 2025 Suomesta kevään ja kesän aikana tullutta pakolaista. Näistä tulivat 62 prosenttia, eli 1257 henkilöä ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista Pohjanmaalla".

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu