Minulla on sähköasentajan koulutus 80-luvun puolesta välistä, mutta
sen jälkeen olen jatkanut urallani automaatiosuunnittelijasta ja sulautettujen systeemien ohjelmistosuunnitteluun eli melko laaja-alainen käsitys on kaikenlaisista vahvasähkö ja heikkosähkökytkennöistä, rele/kontraktori-ja logiikkaohjauksesta sekä sulautetuista systeemeistä elektroniikkaan ja ohjelmistoihin asti.
Mutta sähkötöitä säätelevät lait ja asetukset ja säädökset ovat hieman kehittyneet 80-luvultakin. 80-luvulla sähköasentajat käyttivät laajasti sellaista paksua sinistä kirjaa yleistietolähteenä kuin "Rakennusten sähköasennukset 198x". Mikä olisi tämän kirjan vastine tänä päivänä josta saisi monipuoliset tiedot ainakin asuinrakennusten 400V/230V sähköistä?
Aion harkitusti tehdä johtovedot ja kytkennät itse (tiedän että virallisesti jätän siihen kohtaan että vain kaapelit on vedetty ja laitteet asennusvalmiina) normaaleja varotoimia noudattaen, mutta tarkastuttaa ne sitten lopuksi virallisetkin paperit omaavalla ammattilaisella. Esimerkkiproblematiikka mihin haluan tietoa on esim. UPS-laitteen TUOTTAMAN sähkön sähkökeskuskytkentöihin liittyvät määräykset, mutta myös heikko-ja vahvavirtakaapeleiden ja johtimien erottamiseen/yhdessä kuljettamiseen liittyvät periaatteet pitäisi teroittaa mieleen (voiko olla samassa syöttökourussa, entä asennusputkessa ja erottamisvaatimukset sähkökeskuksen sisällä)
sen jälkeen olen jatkanut urallani automaatiosuunnittelijasta ja sulautettujen systeemien ohjelmistosuunnitteluun eli melko laaja-alainen käsitys on kaikenlaisista vahvasähkö ja heikkosähkökytkennöistä, rele/kontraktori-ja logiikkaohjauksesta sekä sulautetuista systeemeistä elektroniikkaan ja ohjelmistoihin asti.
Mutta sähkötöitä säätelevät lait ja asetukset ja säädökset ovat hieman kehittyneet 80-luvultakin. 80-luvulla sähköasentajat käyttivät laajasti sellaista paksua sinistä kirjaa yleistietolähteenä kuin "Rakennusten sähköasennukset 198x". Mikä olisi tämän kirjan vastine tänä päivänä josta saisi monipuoliset tiedot ainakin asuinrakennusten 400V/230V sähköistä?
Aion harkitusti tehdä johtovedot ja kytkennät itse (tiedän että virallisesti jätän siihen kohtaan että vain kaapelit on vedetty ja laitteet asennusvalmiina) normaaleja varotoimia noudattaen, mutta tarkastuttaa ne sitten lopuksi virallisetkin paperit omaavalla ammattilaisella. Esimerkkiproblematiikka mihin haluan tietoa on esim. UPS-laitteen TUOTTAMAN sähkön sähkökeskuskytkentöihin liittyvät määräykset, mutta myös heikko-ja vahvavirtakaapeleiden ja johtimien erottamiseen/yhdessä kuljettamiseen liittyvät periaatteet pitäisi teroittaa mieleen (voiko olla samassa syöttökourussa, entä asennusputkessa ja erottamisvaatimukset sähkökeskuksen sisällä)
Vastaukset 24
Vanhimmat
Joko ihan SFS 6000 tai D1 -kirjat; mieluiten molemmat.
Kiitos tiedosta Jpe-!
Tuo "D1-2009 käsikirja rakennusten sähköasennuksista" näyttäisi lähinnä vastaavalta teokselta kuin mitä hain. Hintataso 80e, kun taas SFS 6000 on kattavampi ja teoreettisempi, hintataso 160e.
Mistä nuo löytyisi pdf:nä?
Tuskin löytyvät pdf:nä, ovat maksullisia kirjoja.
Käsittääkseni ne on myös myynnissä pdf-muodossa, mutta ei tietenkään ilmaiseksi.
Miksi ne ovat maksullisia?
Viikon paras kysymys! Miksi sähökirjat maksaa noin paljon? Siksi etteivät amatöörit mene ostelemaan niitä tehdäkseen omia kytkentöjään!! :-)
amatöörit ei kuule mitää kirjoja ostele, tai edes imuttele vaan tekee omat kytkennät suoraan päästään
Yksi homma johon voisi asian varmasti tietävä vastata jo kirjaa odotellessa (tilasin jo) on se, että voiko samassa kaapelissa olla syöttö UPS-laitteelle ja paluu UPS-laitteelta (esim MMJ 4* 2.5S) ts. UPS-turvattu sähkö tulisi samassa kaapelissa ryhmäkeskukselle takaisin. Tässä on ajatus, että UPS sijoitetaan erilliseen etäänpänä olevaan sijaintiin suhteessa ryhmäkeskukseen.
Vetäisin myös oman maan varmuuden varalta
Saa koska on samaa( virtapiiriä).
No en laittaisi turvallisuussyistä samaan kaapeliin.
Miten tuossa on estetty takasyöttö verkkoon? Eihän se UPSi saa sinne jakeluverkkoon päin tavaraa työntää tilanteessa, jossa esim. jakelumuuntamolta vedetään lähtö kylmäksi. Tai käytännössä tuskin edes pystyy kerta siellä saman lähdön takana on muutakin kuormaa.
Eihän ne ole samassa verkossa, vaan samassa kaapelissa.
Joo, ei olisi tietysti tarkoitus syöttää verkkoonpäin, vaan verkon ja kulutuslaitteen välissä on UPS. Tuo yhteys tuonne UPSille vain tekisi lenkin yhden kaapelin sisällä. Huono tietysti vain luulla kun pitää tietää ennen tekemistä, mutta jonkinmoisen mahdollisuus on auki, että kun koko homma on kuitenkin yhden ryhmäkeskuksen ryhmän takana, niin ehkä tuo on sallittua. Etenkin jos vielä kiinnittää kaapeliin varoitukset ja keskukseen myös varoitustarra josta ilmenee minkä ryhmän takana on UPS. Siinä vaara kuitenkin on, että vaikka ryhmäkeskuksen sähkön nyt katkaisisi pääkytkimestä, niin UPSiltahan tulee vielä sähköä keskukseen. Varoitustarran ja mahd. muiden varoitusmerkintöjen pitäisi hoitaa tästä varoittaminen. Voi olla että UPSin päässä myös vaaditaan pikasulake paluusuunnan "johtosuojaukseen" vaikkakin UPSeissa on yleensä oma lähdön ylikuormituksen valvonta ja katkaisu.
Kuulostaa siltä toi sun virittelysi että meinaat laitella UPS:in taakse pistorasioita sinne sun tänne ja koska kyseessä on uusi asennus niin UPS:in taakse pitäisi
laitta vikavirtasuoja . Joten yhden paluu piuhan käyttö saattaa tuottaa turhaa
päänvaivaa.
Keskukseen sinänsä saa tuoda UPS:in takaa jännitteen kunhan se tosiaan
raapustellaan siihen keskukseen että näin on tehty.
Herätetäänpä keskustelu taas henkiin.
Nyt tilanne on realisoitunut niin, UPS tuli sijoitettua ryhmäkeskukseen (myöhemmin "RK") eikä kuten alun perin ajattelin sijoittamalla se kohteeseen ja tuomalla sähkö sieltä takaisin. Tämä on siis jo valmis talo, jossa on olemassa tietyt kaapeloinnit ja uudet pintavedot ei tule kyseeseen ja RK:sta ei pääse enää kohtuudella välipohjienkaan kautta kohteeseen.
Tarkoitus on syöttää UPSin suojaama ja varmistama sähkö RK:lta kohteeseen. Kohteeseen menee RK:lta valmiiksi uppona MMJ 5*2.5S jossa on kolme 16A ryhmää (pistorasiat). Haluaisin ottaa näistä yhden ryhmän offline- UPSin kautta syötetyksi jotta voin sijoittaa kohteeseen varmistettua sähköä tarvitsevia laitteita (automaatio-ja hälytinlaitteita).
Voiko ko. kytkennän tehdä offline-UPSiin... offline-UPShan tarkoittaa laitetta jossa sähkö virtaa noin "suoraan läpi" kun ei ole sähkökatkoa ja sähkökatkon saapuessa se vaihtaa nopeasti akkukäytölle (vaihto tapahtuu esim. noin 4-8 millisekunnissa eli monetkaan laitteet eivät sitä "huomaa"). Useimmat UPSit tosin suojaavat lisäksi transienteilta.
Osakysymyksenä on vielä, että voiko ulkoisesti offline-UPSin lähtöpuolen "nollajohtimen" kytkeä pysyvästi ryhmäkeskuksen "viralliseen" nollaan ? (Maajohdinhan on varmasti sama kuin syöttöpuolella, mutta nollajohdin on varmastikin kelluva asia koska UPSin syöttöpiuhassa on normaali schuko-pistoke, jonka voi työntää rasiaan kummin päin vain toisin sanoen syötön nolla ja vaihe voivat mennä miten päin vain.). Itse päättelisin että lähdön nollan kytkeminen syötön nollaan vaatii ainakain, että UPSin syöttö on tehtävä käytännössä kiinteäksi ja merkittävä huolellisesti jotta syöttönolla pysyisi samassa kuin lähdön nolla (etenkin tilanne jossa ei ole sähkökatkosta).
Lainaanpa ketjua ja kysyn että onko vielä saatavissa ABB:n teknisiä tietoja ja taulukoita kirjaa? Tekussa tuota käytettiin ja oli aika hyvä teos, mikähän mahtaa olla uusin painos?
Lue vielä tämä STULin asennussuositus "ennen savun hälventymistä".
Suositus 5/2010:
UPS-verkon vikasuojaus
Löytyy täältä: http://www.stul.fi/Default.aspx?id=24086#5
Minulla olisi vastaava opus vuodelta 1975, muistaakseni sain sen joltain jatkokurssilta, silloin se oli uusi.
Olen toki päivittänyt tietojani tuon tuostakin, kuten asiaan kuuluu.
Tästä ei sitten saa "meggerille" huudella, muuten se käy liian uteliaaksi vaikka se ei sähköstä mitään edes ymmärrä. Ei edes nollauksesta. Sen huomasin tuossa kun aloin selaamaan juttuja pitkän tauon jälkeen.
Eipä tuo niin kiinnostava, Ahorannan kirjassa riittää taivastelemista tässä vaiheessa opintoja. Nyt on muuten formaatti vaihtunut, enää ei tiedä kuka näitä nimimerkkejä käyttää..
ABB:n taulukkokirja löytyy ABB:n sivuilta.
A4-tulosteena täyttää kaksi mappia. Kokeilin. Ja printtasin.
Onko antaa suoraa linkkiä?
Eipä taida saada enää, ellei itsellä ole tallessa pdfnä.