..sisältä päin. Se muuttaa ihmisen kyyniseksi.
Olin ennen iloin ja avoin. Tein mielelläni asioita, joista tulin aidosti onnelliseksi. Sitten elämässä karkaa muutama pieni palapelin palanen, hukkuu sängyn alle ja kun viimein löysin ne, huomasin olevani yksin. Minut oli unohdettu. Ensin yritin pitää yhteyttä tuttuihin, sain kielteisiä vastauksia. Jatkoin silti yrittämistä ja koin pettymyksiä toisensa perään.. Lopulta huomasin olevani jo niin kyyninen ja lievästi apaattinen, että lopetin yrittämisen, tyydyin olemaan yksin.
Lopputulos oli, etten nauti enää elämästä. En ole pitkään aikaan nauttinut. Asiat jotka teen, on vaan pakko tehdä, pakko koittaa jaksaa eteenpäin, samalla toivoen etten aina tuntisi itseäni näin yksinäiseksi. Päivät tuntuvat raskailta, koska joskus olisi mukava vaikka puhua jonkun kanssa, vaikka säästä, kunhan saisi puhua.
Minkä takia toisille tämä elämä on niin vaikeaa ja toisille ei.. Miksi?
Tämä kirjoittaminen on kai tapa purkaa pahaa oloa, edes hiukan
Olin ennen iloin ja avoin. Tein mielelläni asioita, joista tulin aidosti onnelliseksi. Sitten elämässä karkaa muutama pieni palapelin palanen, hukkuu sängyn alle ja kun viimein löysin ne, huomasin olevani yksin. Minut oli unohdettu. Ensin yritin pitää yhteyttä tuttuihin, sain kielteisiä vastauksia. Jatkoin silti yrittämistä ja koin pettymyksiä toisensa perään.. Lopulta huomasin olevani jo niin kyyninen ja lievästi apaattinen, että lopetin yrittämisen, tyydyin olemaan yksin.
Lopputulos oli, etten nauti enää elämästä. En ole pitkään aikaan nauttinut. Asiat jotka teen, on vaan pakko tehdä, pakko koittaa jaksaa eteenpäin, samalla toivoen etten aina tuntisi itseäni näin yksinäiseksi. Päivät tuntuvat raskailta, koska joskus olisi mukava vaikka puhua jonkun kanssa, vaikka säästä, kunhan saisi puhua.
Minkä takia toisille tämä elämä on niin vaikeaa ja toisille ei.. Miksi?
Tämä kirjoittaminen on kai tapa purkaa pahaa oloa, edes hiukan
Vastaukset 16
Vanhimmat
Olisiko tässä mitään?
http://www.srk.fi/index.php?p=lasten_leirit
http://www.srk.fi/index.php?p=aikuisten_leirit
http://www.srk.fi/files/pdf/aviopuolisoleiri.pdf
(TC)
SRK:n leireille älä ainakaan mene! Nyt kun tullut ilmi, mitä siellä tapahtuu... Älä uhraa itseäsi SRK:N alttarille!
Ne tuumaavat sanoa ry:llä, ettei yksinäisiä uskovaisia ole. Mitä lie tarkoittavatkaan?
Jaa-a ja ketkähän on ne. Itse ainakin tiedän, että yksinäisiä on uskovaisissakin. Ja myös yksineläviä, jotka eivät tunne itseään yksinäisiksi. Itse olen vähän molempia eli yksinelävä, mutta toisinaan yksinäinen.
Sosiaalinen paine ja pelko menettää sosiaaliset kontaktit on monille syy roikkua rauhanyhdistyksen porukoissa. Vanhoillislestadiolaiseen lahkoon synnytään ja siinä kuollaan. Jos alkaa ajatella omilla aivoilla ja lähtee pois jumalan valtakunnasta, huomaa olevansa todella yksin. Lapsena ja nuorena on toitotettu kuinka saastaisia maailman ihmiset ovat. Olisipa ihme jos oppi ei olisi mennyt perille?
Tämä uskovaisten yhteisö on luonteeltaan ja arvomaailmaltaan auktoriteettikeskeinen ja mm. arvomaailmaltaan hyvin homogeeninen. Siinä sooloilu on hyvin pahasta. Helposti aletaan katsomaan kieroon ja sorsimaan. Jos olisikin omia valtavirrasta poikkeavia ajatuksia, on parempi pitää suu supussa ja uskoa lapsenkaltaisena kaikki viat ja virheet anteeksi. Mm. siksi sanotaan, että usko jää uskomiseen. Ihmisjärki kannattaa pitää loitolla myös näistä sosiaalisista kuvioista, jos haluaa porukkaan kuulua.
Olet varmasti ihan hyvä tyyppi ja itse asiassa aika monelle käy niin, että jossakin vaiheessa huomaa olevansa yksin. Tilanteen en tarvitse kuitenkaan pysyä tuollaisena. Vaikka et tuntisikaan nyt nauttivasti elämästä kokonaisuutena, niin mitkä pienet asiat tuovat sinulle iloa? Itse pyrin nauttimaan pienistä asioista silloin, kun elämä potkii päähän. Esim. hyvästä vaikka halvasta ateriasta, lenkillä käymisen tuomasta hyvästä tunteesta. Käy ihmeessä kävelemässä tai muuten reippailemassa, jos et sitä jo tee. Miten olisi joku harrastus, jossa tapaat muita ihmisiä?
Jos tuntuu, että yhtään mikään ei kiinnosta, niin lukemattomat ihmiset ympäri maailman hakevat ammattiapua. Ei se niin kummallista ole. Sitä varten ne ammattilaiset siellä ovat, että jos tarvetta on. Ja he ovat kuulleet kaiken ja eivät ihmettele mitään. Valoa elämääsi!
Kyllä kai neljän seinän sisältä täytyy lähteä ulos ja hakeutua johonkin missä on muita ihmisiä, jos alkaa yksinäisyys liikaa ahdistamaan. Siinä voi käyttää mielikuvitusta, millaiseen paikkaan hakeutuu. Miettii etukäteen, että missäköhän piirissä saattaisi olla sellasta porukkaa, joka vastaisi omia ajatuksia ja tarpeita. Yhdellä se on uskonnollinen yhteisö, toisella kirkko, kolmannella pubi, neljännellä urheiluseura etc.
Siitä miksi toisilla on vaikeampaa ja toisilla helpompaa, se johtuu ainakin osittain kunkin aikakauden ihanteista ja arvostuksista. Tällä erää näyttäisi siltä, että suulaat ja sosiaalisesti lahjakkaat päällepäsmärit, jopa suoranaiset narsistit ovat suosittuja porukoissa. Hiljaiset ja vaatimattomat eivät tunnu olevan suosiossa, vaikka saattavat sisältää varsinaisen aarreaitan sisällään. Siltikään ei ehkä pidä syyttää olosuhteita vaan ottaa pienet lämmöt itselle ja potkia itsensä liikkeelle. Kotiin on moni kuollut. =))
Lähdetkö kaveriksi kahville?
Voisin lähteäkin, mutta minne?
Jonnekin kahvilaan :), ei tule muutakaan paikkaa mieleen?
Tai ottaa termmospullon mukaan, se varmistaa kahvilan aukiolon. :)
Lestadiolaisuudesta erottuani koin olevani totaalisen yksin, sillä olin tottunut siihen massaan, millä aina liikuttiin kyläpaikasta toiseen..
Kuitenkin ajan kanssa olen saanut hyviä ja saman henkisiä ihmisiä ympärilleni, enkä ole lainkaan yksinäinen, päinvastoin tuntuu että aika ei riitä edes kaikille ihmisille, kenen kanssa haluaisi viettää aikaa!
Lestaporukassa ihmiset ovat pinnallisia ja harva uskaltaa avoimesti paljastaa itsestänsä kaikkea ja kertoa itsestänsä mitään, siksi sitä kokee olevansa yksin vaikka on paljon ihmisiä ympärillä..
Joo mutta asiaan.. Tekstisi perusteella olet masentunut.. Myös yksinäinen voi olla onnellinen.. Mieti mitkä asiat tekevät sinut onnelliseksi, miksi olet onneton? Jos olet tyytymätön johonkin elämässäsi, miten voisit muuttaa asioita parempaan suuntaan? Ala harrastamaan uusia harrastuksia.. Sitä kautta voit tutustua uusiin, saman henkisiin ihmisiin.. :)
Tsemppiä kovasti ja onnea matkallesi! :)
Ps. suosittelen lainaamaan kirjastosta itsetuntemusoppaita yms :)))
Arvosta ja rakasta itseäsi sellaisena kuin olet!
Kaikki olemme täällä kulkemassa erilaisia polkuja, ja meillä on erilaisia kohtaloita, mutta älä anna surun ja pelon musertaa! Elä päivä kerrallaan ja etsi pienistä asioista lohtua ja iloa. Tee asioita, jotka tuntuvat hyvältä!
Toivon sydämestäni sinulle rakkautta ja onnea sinne!! Kyllä asiat järjestyvät!
Mitä kirjoja joku osaisi suositella?
no no
"Jos jonkin asian haluaa heikentyvän, sen pitäsisi antaa ensin kukoistaa", sanoo viisaus. Tietenkin jälleensyntyminen huomioiden. Kuolema ei heikenny kuolemalla, koska ei olekaan mitään kuolemaa, vaan kaikki on elämää. Fyysisen ruumiin kuolema ei lopeta. Ainoastaan kärsimyksen kautta saavutetaan.
"'Ei kärsimyksessä ole mitään pahaa, vaan siinä että sinä sitä pakenet. Siihen on vain yksi ratkaisu: rakkaus". Näin kirjoitti muistaakseni Gahil Kibran.
"Kärsimys tule pahemmaksi kuin olet koskaan ollut", kirjoitti puolestaan filosofi F.Nietzsche. Edelleen: "mikä ei tapa, se vahvistaa".
Kirjeenvaihdolla saattaa päästä voitolle yksinäisyydestä. Ja se on myös helppoa, jos valmiiksi jo osaa kirjoittaa.
Yksin on hyvä olla.
Netti täynnä pornoa ja jääkaappi täynnä kaljaa.
Pitää vaan löytää ne hyvät puolet asioista. Kyllä se siitä.