Se on aivan sama mitä asiatonta soopaa täällä kirjoitellaan hyvin epäasialliseen sävyyn. Kenenkään ei tarvinne kiduttaa itseään musiikilla, josta ei pidä.
Tämä on ihmisten pahanolon purkukanava, jolla ei ole mitään tekemistä Nightwishin musiikin kanssa. Lienetteko edes kuunnelleet ajatuksella koko levyä, joka ei avaudu yhdellä kuuntelukerralla, vaan vaatii heiman pureskelua...ei ole kertakäyttökamaa, vaan tulee soimaan suuruudessaaan vielä vuosienkin kuluttua!
Tämä on ihmisten pahanolon purkukanava, jolla ei ole mitään tekemistä Nightwishin musiikin kanssa. Lienetteko edes kuunnelleet ajatuksella koko levyä, joka ei avaudu yhdellä kuuntelukerralla, vaan vaatii heiman pureskelua...ei ole kertakäyttökamaa, vaan tulee soimaan suuruudessaaan vielä vuosienkin kuluttua!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Joo, seuraavassa elämässäkin kuunnellaan tätä historian ja vuosituhanten parasta levyä...=)
Missä seuraavassa elämässä. Taidat olla turhan optimistinen.
paljon pureskelua, että huonohermoisena tuli nakattua koko tekele järveen.
Vaikka et edes ostanut sitä? Älä viitsi valehdella ei sinua kukaan usko!
Imaginaerum on musiikillista ilottelua, periaatteessa Nightwish voisi soittaa aivan mitä tahansa, nyt tuloksena oli Imaginaerum, toisella kertaa joku muu.
Yksi kerta vasta takana, päällimmäisenä tuntemus; helmiä sijoille. Ne jotka ymmärtävät ovat ihan täpinöissä jotka eivät ymmärrä on syytä siirtyä Lauri Tähkään. Jokainen biisi on hyvä, yhtään täytebiisiä ei ole. Jokaisen biisin sisältä löytyy erilaisia melodioita, jippoa jos niin jonninmoista.
Taikatalvi oli jonkun mielestä turha, se on erittäin kaunis biisi joka Tuomaksen tapaan nousee lopussa. I Want My Tears Back tämä on aivan oma soundinsa ei tällaista ole kellään, pirun hyvä.
Scaretale on melkoinen ääninäytelmä. Mietin miten se Scaretalen alkusoiton jälkeen tuleva teema on jotenkin tuttu, se on sävelkultaan venäläinen kansansävelmä, lopussa on yhtä humppajuhlaa – kieliposkessa tietty…aivan ihmeellinen biisi. Turn Loose the Mermaids kelttibiisi Anetelta aivan nappisuoritus, tuo länkkäriosuus on ovela. Rest Calm hevilaulaja Marco omimillaan, rakenne Nightwish perusmättöä, mutta b-osa onkin aivan jotain muuta. The Crow, the Owl and the Dove hyvä hieman erilainen Nightwish biisi tuli jotenkin Jethro Tull mieleen. Last Ride of the Day, siinä on yksi johtava melodia kiinalaisvaikutteinen, pirun ovelasti tehty Song of Myself, on upea ja monikerroksinen, ne runot lopussa alla soivan kauniin melodian kanssa toimii. Palaan asiaan kun olen kuunnellut enemmän.
DPP oli täynnä tuskaa joka välittyi The Poet and the Pendulum biisistä hyvin. Anette oli kovilla laulujen kanssa joten se oli hyvin kipeä levy. Imaginaerum on teknisesti aivan toisessa gatekoriassa kun DPP. Laulajat ja soittimet eivät tappele leskenään kaikki erottuu. Sinfoniaorkesteri soi paremmin kun DPP:ssa, aivan elokuvakelpoinen soundi. Valitettavasti oma kuuntelusysteemini ei ole vielä kunnossa, mutta kyllä tästä jotain selvää saa.
Miusta paras biisi Ghost River, mutta makunsa kullakin.
Ihan ehdottomasti Nightwishin paras levy ikinä.
Tekis jopa mieli sanoa ,että ylipäätään paras levy ikinä.
Siis niin hieno levy,että ei vaan voi lakata kuuntelemasta.
Ensin iski Storytime. Sitten kun sai levyn, iski Taikatalvi.Siitä muuten tulee levyn
ainoa PIENI miinus ; eli siis siitä, että Taikatalvi olis voinut olla hivenen pidempi.
Se kun on niin jumalaisen kaunis kappale.
Sitten iski tajuntaan Scaretale.Se on ainakin yhtä hieno mestariteos kuin
Bohemian Rhapsody.Taitaa olla hienompikin.
Sitten on vielä Last ride of the day, ja lintulaulu ja se jazzbiisi....
Ne on itse asiassa melkein kaikki jonkin sortin mestariteoksia.
Sitä levystä tulee klassikko,jota vielä seuraavatkin sukupolvet kuuntelee,
uskokaa vaan.
Joku puhuu asiaa!
"Sitä levystä tulee klassikko,jota vielä seuraavatkin sukupolvet kuuntelee,
uskokaa vaan."
Öö en usko :)