ikävöin vieläkin

Monen vuoden jälkeen ikävöin vieläkin - sielu puhuu "seinille" niin sanotusti - avasit minussa jotain, ja nyt vieläkin - ikäänkuin puhun itsekseni, mutta sinulle. Kiusallista, piinallista ja sinä et halua auttaa minua pääsemään tästä eroon!! Yritin aikoinani - ilman vastausta.

MIten te muut olette toimineet vastaavassa tilanteessa? En halua ottaa häneen yhteyttä, koska tiedän hänen olleen jo kauan uudessa parisuhteessa ja ainakin hän antaa ymmärtää olevansa siinä onnellinen. Ei minulla ole mitään syytä mennä rikkomaan sitä - sitä paitsi hän käyttäytyi huonosti minua kohtaan enkä usko hänen ymmärtävän edes tehneensä niin. Haluaisin vaan saada rauhan? Vinkkejä, miten voin rauhoittaa sieluni tai suunnata sen toisaalle?
3249
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

En tiedä, tunteilleen kun ei oikein voi mitään. Jotenkin ajattelisin sen niin kuitenkin että elämä on elämistä varten. Kannattaako sitä tuhlata toisesta haikailuun jos häntä ei voi saada rinnalleen. Ehkä asia on senkin takia jäänyt vaivaamaan, koska hän käyttäytyi huonosti. Jospa alitajuisesti odotat hänen ymmärtävän sen ja pyytävän käytöstään anteeksi.

Äänestä

samoin minä sinulle...en koe sitä negatiivisena asiana vaan musta mukava ajatella esim. nukkumaan mennessä ottaessani halityynyni tiukkaan haliotteeseen että sä oot siinä.
Sitten sekin että olen sinulle "uskollinen" ja odotan vain että kohtaamme taas.
Parisuhde ei ole ollut vuosiin onnellinen ja siksi olen "lupautunut" sulle omassa mielessäni joten älä nyt mokaa tätä juttua! SINÄ OLET, Olet ja rakastan sua suunnattoman paljon...
Jaksetaan hetki vielä ja kenties me olemme yhtä kohta...

Äänestä

Laita hänet sellaiseen vaaleanpunaiseen rasiaan ja sulje rusetilla, jätä pieni muisto siitä sydämeen ja siirrä vaatekomeron hattuhyllyn takimmaiseen nurkkaan. Ajattele omaa elämääsi ja elä sitä täysillä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


34 kirjoitti:

Monen vuoden jälkeen ikävöin vieläkin - sielu puhuu "seinille" niin sanotusti - avasit minussa jotain, ja nyt vieläkin - ikäänkuin puhun itsekseni, mutta sinulle. Kiusallista, piinallista ja sinä et halua auttaa minua pääsemään tästä eroon!! Yritin aikoinani - ilman vastausta.

MIten te muut olette toimineet vastaavassa tilanteessa? En halua ottaa häneen yhteyttä, koska tiedän hänen olleen jo kauan uudessa parisuhteessa ja ainakin hän antaa ymmärtää olevansa siinä onnellinen. Ei minulla ole mitään syytä mennä rikkomaan sitä - sitä paitsi hän käyttäytyi huonosti minua kohtaan enkä usko hänen ymmärtävän edes tehneensä niin. Haluaisin vaan saada rauhan? Vinkkejä, miten voin rauhoittaa sieluni tai suunnata sen toisaalle?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu