Hoh,hoh,hooooooo Eikka se jaksoi viihdyttää kansaa.
Eino UusitaloWikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eino Oskari Uusitalo
Pääministerin sijainen
Koiviston II hallitus
26.05.1979 - 18.02.1982
Edeltäjä Johannes Virolainen
Seuraaja Ahti Pekkala
Sisäasiainministeri
Karjalaisen II hallitus
28.5.1971 – 28.10.1971
Miettusen III hallitus
29.9.1976 – 14.5.1977
Sorsan II hallitus
15.5.1977 – 25.5.1979
Koiviston II hallitus
26.5.1979 – 18.2.1982
Edeltäjä Artturi Jämsén
Paavo Tiilikainen
Seuraaja Heikki Tuominen
Matti Ahde
Kansanedustaja
13.9.1955 – 25.3.1983
Tiedot
Syntynyt 1. joulukuuta 1924 (ikä 86)
Soini
Kuollut 1.12.1924 Soini
Puolue Suomen Keskusta
Ammatti agrologi, maatalousneuvoja, hallintojohtaja, ministeri
Puoliso Irma Helena Lehtola
Eino Oskari Uusitalo (s. 1. joulukuuta 1924 Soini) on suomalainen poliitikko. Agrologin koulutuksen saanut Uusitalo oli maalaisliiton (vuodesta 1967 keskustapuolueen) kansanedustajana 1955–1983. Hän toimi sisäasiainministerinä 1971 (Karjalaisen II) sekä vuosina 1976–1982 (Miettunen III, Sorsa II, Koivisto II). Koiviston II hallituksessa 1979–1982 hän oli myös pääministerin sijainen. Presidentti Urho Kekkosen jäätyä sairauslomalle syksyllä 1981 pääministeri Mauno Koivisto tuli hoitamaan presidentin tehtäviä ja Eino Uusitalo toimi pääministerin sijaisena helmikuuhun 1982. Uusitalo oli presidentin valitsijamiehenä viisi kertaa (1956, 1962, 1968, 1978, 1982).
Vuoden 1982 presidentinvaalissa Uusitalo toimi pääministerin tehtäviä hoitavana puheenjohtajana eduskunnan suuressa salissa pidetyssä varsinaisessa vaalitoimituksessa, joskin äänten julkilukijana toimi ääntenlaskijoina toimineiden puolueiden puheenjohtajien keskuudestaan valitsema kokoomuksen puheenjohtaja Ilkka Suominen.
Presidentin astuttua toimeensa Uusitalo luovutti pääministerin tehtävät presidentin nimittämälle Kalevi Sorsalle ja palasi rivikansanedustajaksi.
Vuonna 1974, ollessaan keskustapuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Uusitalo sai aikaan kohun esittämällä Suomelle toista itsenäisyyspäivää jatkosodan päättäneen Moskovan välirauhan päivämäärälle 19. syyskuuta. Myöhemmin Uusitalo perusteli esitystään sillä, että halusi tällä korostaa rauhanomaisen rinnakkainelon merkitystä. Uusitalo osallistui itsekin jatkosotaan 1942–1944 Kannaksen Metsäpirtissä.[1]
Uusitalo on syntynyt Soinissa mutta asunut ja vaikuttanut sittemmin pitkään Lehtimäellä muun muassa kunnanhallituksen pitkaikaisena puheenjohtajana. Hänen kunniakseen on nimetty Lehtimäeltä Soiniin johtava tie Eino Uusitalon tieksi, jonka varrella hänen kotinsa myös sijaitsee.
Eino UusitaloWikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eino Oskari Uusitalo
Pääministerin sijainen
Koiviston II hallitus
26.05.1979 - 18.02.1982
Edeltäjä Johannes Virolainen
Seuraaja Ahti Pekkala
Sisäasiainministeri
Karjalaisen II hallitus
28.5.1971 – 28.10.1971
Miettusen III hallitus
29.9.1976 – 14.5.1977
Sorsan II hallitus
15.5.1977 – 25.5.1979
Koiviston II hallitus
26.5.1979 – 18.2.1982
Edeltäjä Artturi Jämsén
Paavo Tiilikainen
Seuraaja Heikki Tuominen
Matti Ahde
Kansanedustaja
13.9.1955 – 25.3.1983
Tiedot
Syntynyt 1. joulukuuta 1924 (ikä 86)
Soini
Kuollut 1.12.1924 Soini
Puolue Suomen Keskusta
Ammatti agrologi, maatalousneuvoja, hallintojohtaja, ministeri
Puoliso Irma Helena Lehtola
Eino Oskari Uusitalo (s. 1. joulukuuta 1924 Soini) on suomalainen poliitikko. Agrologin koulutuksen saanut Uusitalo oli maalaisliiton (vuodesta 1967 keskustapuolueen) kansanedustajana 1955–1983. Hän toimi sisäasiainministerinä 1971 (Karjalaisen II) sekä vuosina 1976–1982 (Miettunen III, Sorsa II, Koivisto II). Koiviston II hallituksessa 1979–1982 hän oli myös pääministerin sijainen. Presidentti Urho Kekkosen jäätyä sairauslomalle syksyllä 1981 pääministeri Mauno Koivisto tuli hoitamaan presidentin tehtäviä ja Eino Uusitalo toimi pääministerin sijaisena helmikuuhun 1982. Uusitalo oli presidentin valitsijamiehenä viisi kertaa (1956, 1962, 1968, 1978, 1982).
Vuoden 1982 presidentinvaalissa Uusitalo toimi pääministerin tehtäviä hoitavana puheenjohtajana eduskunnan suuressa salissa pidetyssä varsinaisessa vaalitoimituksessa, joskin äänten julkilukijana toimi ääntenlaskijoina toimineiden puolueiden puheenjohtajien keskuudestaan valitsema kokoomuksen puheenjohtaja Ilkka Suominen.
Presidentin astuttua toimeensa Uusitalo luovutti pääministerin tehtävät presidentin nimittämälle Kalevi Sorsalle ja palasi rivikansanedustajaksi.
Vuonna 1974, ollessaan keskustapuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Uusitalo sai aikaan kohun esittämällä Suomelle toista itsenäisyyspäivää jatkosodan päättäneen Moskovan välirauhan päivämäärälle 19. syyskuuta. Myöhemmin Uusitalo perusteli esitystään sillä, että halusi tällä korostaa rauhanomaisen rinnakkainelon merkitystä. Uusitalo osallistui itsekin jatkosotaan 1942–1944 Kannaksen Metsäpirtissä.[1]
Uusitalo on syntynyt Soinissa mutta asunut ja vaikuttanut sittemmin pitkään Lehtimäellä muun muassa kunnanhallituksen pitkaikaisena puheenjohtajana. Hänen kunniakseen on nimetty Lehtimäeltä Soiniin johtava tie Eino Uusitalon tieksi, jonka varrella hänen kotinsa myös sijaitsee.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kepulaisille voisi olla itsenäisyyspäivä myös tukiaistenmaksupäivä. Punikki on kepulainen jolla on traktori.