ei liity Suomen taloudenpitoon, varmasti liittyy koskien valtionlainojen korkoja.
Suomi on turmellut taloutensa velkamaiden tukemisella.
Pankaa äijä kiertoon. Pitääkö sossujen aina valehdella.
(siis mahdollinen lasku)
Suomi on turmellut taloutensa velkamaiden tukemisella.
Pankaa äijä kiertoon. Pitääkö sossujen aina valehdella.
(siis mahdollinen lasku)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Luokituksen lasku lisää valtion lainasta vuosittain maksamaa korkoa. Joidenkin arvioiden mukaan esimerkiksi eurobondeista Suomi joutuisi maksamaan 200 miljoonan euron lisäkorot vuodessa. Mikä olisi mielestäni yllättävän vähän.
Jukka Pekkarinen varmaankin tarkoittaa sitä, että Suomen luottoluokitusta arvioidaan riippumatta Suomen valtion taloudenpidosta. Tämä on mielestäni yhtälailla totta kuin epätotta.
Jos Suomi ei olisi eurossa, Suomen valtion luottoluokitusta arvioitaisiin pelkästään Suomen oman taloudenpidon perusteella. Nyt kun Suomi on eurossa, luottoluokituksessa näkyy usko koko eurojärjestelmän pysyvyyteen.
Heippa Tyyris kirjoitat hyvin. Arvostan mielipiteitäsi.
Osa Suomen taloudenpitoa on myöskin sitä kelle hulttiolle lainaa rahaa tai kenen
puolesta antaa takauksia.
Näillä samoilla periaatteilla luokitellaan yrityksiä ja myöskin yksityishenkilöitä.
Nythän lienee jo selvää, että kaikki "eurovelat" jäävät euromaiden veronmaksajien
kontolle, näin ymmärsin Merkelin ja Sarkozyn sopimuksen.
EKP panee lisää kierroksia "setelipainoon", tästä seuraavasta inflaatosta kärsivät eniten pienipalkkaiset ihmiset ja eläkeläiset.
Suuret pankit tulevat jatkossakin jakamaan miljardeja palkkioiksi johtajilleen.
Pankkitoiminta on samanlaista kuin maatalous, sitä pitää tukea.
Maataloudessa tulos otetaan kovalla työllä ja siellä ei jaeta optioita.
Kiitos samoin.
Olen monessakin kohtaa samaa mieltä kanssasi. Pankkitoiminta ja muutamat muutkin toimialat ovat siinä mielessä ikäviä, että niihin liittyy juuri mainitsemasi periaatteet, että talouden noususuhdanteessa johtoporrasta palkitaan avokätisesti pääosin suhdanteiden muutoksista johtuvista syistä. Talouden laskusuhdanteessa samat henkilöt sälyttävät syyn suhdannemuutoksille ja pahimmassa tapauksessa odottavat yhteiskunnan tulevan apuun.
Kuitenkin esimerkkeinä mainitsen, että Yhdysvalloissa tuetut pankkikonsernit ovat jo maksaneet tukensa takaisin valtiolle korkojen kera. Saman väitteen olen kuullut Suomen pankkisektorin tehneen (tietenkin ne jotka eivät lopullisesti kaatuneet).
Ongelmana koko hommassa on, että koko yhteiskuntajärjestelmä pyörii finanssisektorin varassa. Jos finanssisektori sakkaa, koko yhteiskuntajärjestelmä sakkaa. Pahimmat lamat ja kriisit tulevat päälle juuri silloin, kun pankeilla ei ole luottamusta edes toisiinsa.
Suomi tarvitsee omaa maatalouttaan. Varsinkin kun otetaan huomioon, että ruoan tuotannon määrä maailmassa on alittanut ruoan kuluttajien määrän maailmassa. Maailma on jo hetken aikaa syönyt varastojaan. Olisi siis sulaa hulluutta tuhota tämä tärkeä elinkeino Suomesta. Jotkut kommentoijat luulevat voivansa ikuisesti ostaa halpoja ja hyviä ulkomaan elintarvikkeita.
Yhdessä asiassa en ole samaa mieltä kanssasi. Pidän aika jännittävänä sitä, että väitteitä inflaation vaikutuksesta eri ryhmille ei osata arvioida oikein. Olen nimittäin törmännyt tähän usein.
Elinkustannusindeksi vastaa inflaation nousua. Kansaneläkkeet ja takuueläkkeet nousevat käsittääkseni rinta rinnan elinkustannusindeksi kanssa. Näin tapahtuu nykyään käsittääkseni myös muissa sosiaalietuuksissa kuten lapsilisissä, lapsen hoitotuissa ja vanhempain päivärahoissa yms.
Inflaatio ei vaikuta hirveästi myöskään työeläkeläisiin, koska indeksin perusteesta 80 % tulee elinkustannusindeksin muutoksesta ja 20 % ansiotasoindeksin muutoksesta.
Eniten inflaatio tulee heikentämään sellaisten henkilöiden asemaan, joiden saamia etuuksia ei ole sidottu elinkustannusindeksin muutokseen kuten esim. opintotuki, työttömyysturva ja toimeentulotuki. Nämä ryhmät tulisivat kärsimään.
Inflaatio ei ole hyvä työssäkäyvälle ihmiselle varsinkaan tilanteessa, jossa talous kasvaa vain niukasti tai ei ollenkaan. Inflaatio ei ole myöskään hyvä velalliselle tässä tilanteessa, koska palkat jäävät jälkeen korkojen ja hintojen muutoksesta.
Irrationaalista asiassa on, että inflaation avulla sekä Eurooppa että Yhdysvallat pääsisivät eroon veloistaan pitkässä juoksussa. Maksajaksi jäisivät näille valtioille lainoja antaneet tahot: Japani, Kiina & co.
Laskut tulee olemaan lähivuosina kovat siitä EU-maiden ylihyysäämisestä. Heti ne korjojen nousu näy, vaan muutaman vuoden viiveellä, kun uutta lainaa otetaan kansainvälisiltä markkinoilta.
Se elinkustannusindeksi tai millä nimellä sitä nyt kutsutaan.
Yritin selvittää asiaa: Perustuu EU-päätöksiin, määrätynlaiseen tuotekoriin.
Siinä on määritelty erilaiset painoarvot eri tuotteille, en ole kovinkaan vakuuttunut
siitä, että vastaavat kovinkaan hyvin suomalaisen pieneläjän kulutusta.
Indeksiasioista ei ole kovinkaan paljon artikkeleita lehdissä.
On olemassa sellainenkin käsite kun keskipalkka, kysyin kerran Tilastokeskuksesta onko se kokonaispalkkasumma jaettuna palkansaajien lukumäärällä. On kuulemma jotain muuta.
Vielä niistä indeksituotteista, muistan ollessani kaupan palveluksessa, oli esim.
kumisaapas, mikä oli indeksissä, mutta sitä ei enää juuri myyty.
On indeksi kuitenkin jonkinverran auttanut eläkeläisiä, ensivuonna auttaa varmaan enemmän kuin pitkästä aikaa.
Fakta on ei eläkkeitä voida nostaa, mutta järjestelmässä olis tasaamisen varaa,
eläkekatto olisi paikallaan.