Voisiko minulla olla ADD?

Minulla on ollut keskittymis- ja muistivaikeuksia lapsesta asti ja olen alkanut miettimään voisiko minulla olla ADD. Psykologeilla olen käynyt koko aikuisikäni, mutta tuntuu ettei kukaan ota minua oikein kunnolla vakavasti. Olen kumminkin pärjännyt esim. koulussa suht hyvin, mutta opintoni vain venyvät enkä tunnu ikinä valmistuvan miksikään.

Olen jo päälle kolmekymppinen, taiteellinen ja huono organisoimaan asioita. Tuntuu välillä mahdottomalta tehdä kahta asiaa yhtä aikaa ja stressaannun helposti. En vain pysty keskittymään ja saamaan asioita tehtyä. Masennustakin minulla on ollut välillä, mutta se on monesti liittynyt juuri siihen, että koen olevani erilainen ja huonompi kuin muut.

Parhaiten voin silloin kun saan vain olla rauhassa ja tehdä asioita omalla tavalla ja omaan tahtiin. Se vaan ei oikein onnistu tässä yhteiskunnassa. Haluaisin oman yrityksen ja tienata omat rahani, että voisin olla ylpeä itsestäni. Opettajat ovat välillä pitäneet minua laiskana (ja muutkin) koska minun on vaikea saada asioita tehtyä ja väsyn helposti. Itsekin ihmettelen miten muut pystyvät saamaan aikaiseksi niin paljon asioita päivässä.

Nukkumisvaikeuksiakin minulla on välillä, koska aivoni toimivat ylikierroksilla ja luova ala vaatii ideoimista (missä olenkin hyvä) mikä vaan ruokkii tätä "ylikierrostumista". Mutta jos en saa nukuttua kunnolla, olen kuin zombie enkä pysty mihinkään, koska silloin ainakin on vaikea keskittyä ja pitää ajatukset koossa.

Tykkään pelata nopeatempoisia tietokonepelejä varsinkin stressaantuneena, koska tuntuu että on pakko vain tehdä jotain. Aivoni tuntuvat myös vaativan haasteita ja se väsyttää.

Älykkyystestissä pärjäsin hyvin ja yleensäkin pärjään hyvin sellaisissa asioissa mistä olen kiinnostunut ja mihin saan rauhassa keskittyä. Yleensä vaan sitten innostun monesta asiasta yhtä aikaa ja pääni menee "sekaisin" kaikista tulvivista ajatuksista.

Koulussa monesti heiluttelen jalkojani tai piirtelen tai pyörittelen kynää tms että pystyisin paremmin keskittymään. Pitkillä luennoilla tai esim. lukiossa tunneilla yleensä nukahdin, koska väsyn niin nopeasti. Silmäni alkavat painumaan väkisin kiinni. Aikaiset aamut ovat pahimpia, koska aamupäivisin vireystilani on huono ja keskittymiskyky nolla.

Vaivun usein ajatuksiini ja unohtelen asioita. Kadotan päivittäin jonkun tavaran ja myöhästelen jatkuvasti. Jos aloitan jonkun projektin niin helposti ajatukset alkavat harhailla ja yhtä'äkkiä huomaankin tekeväni jotain ihan muuta mitä piti.

Kirjoitustehtävät ahdistavat, ja kirjoja on vaikea lukea elleivät ne kiinnosta. Minun on myös vaikea irrottautua työstä/opiskelujutuista koska ne pyörivät jatkuvasti päässä ja stressaavat taustalla.

Minulla on myös välillä sellaisia "ylikuormittumiskohtauksia", joissa erilaiset kuvat, muodot ja värit ikäänkuin kaatuvat päälleni ja tuntuu että pakahdun.

Tuntuu, että minun on pakko luoda koko ajan jotain, ideoida ja piirrellä, maalata tms. Ylikeskityn kiinnostaviin asioihin ja saatan uppoutua niihin tuntikausiksi, jonka jälkeen olen väsynyt ja "tyhjiin imetty".

Muistiongelmista häiritsevin on ehkä se, että unohtelen sanoja. Se on tuntunut pahenevan iän myötä ja tunnen itseni välillä idiootiksi, kun keskustelussa en muista esim. sanaa tuoli tai muuta vastaavaa yleistä sanaa. Nimet ja numerot ovat pahimpia. Puheeni saattaa myös välillä olla vähemmän selkeää, koska tuntuu vaikealta saada sanottua asia lyhyesti. Keskustelut monesti muistan suht hyvin, koska näen toisen kertoman asian kuvina mielessäni (vähän kuin elokuva), mutta abstraktimmat asiat on vaikeampi hahmottaa.

Luonteeltani olen aika lapsellinen, impulsiivinen ja tunteellinen. Saatan välillä helposti suuttua tai hermostua, mutta lepyn myös suht nopeasti. Olen myös pohdiskeleva ja pidän syvällisistä keskusteluista, sekä jossain määrin epäsosiaalinen ja sulkeutunut.

Lapsena opettajat ärsyyntyivät monesti minulle, koska haaveilin tai nuokuin tunneilla. Äitini kertoi, että opettajat ihmettelivät joka vuosi vanhempainillassa, että miksi olen niin väsynyt tunneilla. Muistan, että jo lapsena opin tavan "täyttää tyhjät kohdat" kuunnellessani opetusta, koska välillä ajatukseni harhailivat ja "palatessani maan pinnalle" minun täytyi päätellä mitä opettaja mahtoi juuri sanoa. Lukiossa muistan, että unohtelin jatkuvasti läksyjä vaikka muuten olinkin tunnollinen. Yliopistossa opintoni sujuivat huonosti, koska kaipasin selkeää rakennetta enkä pystynyt itse suunnittelemaan opiskeluani. Ammattikorkeakoulussa olen pärjännyt paremmin, mutta olen jo kolmesti joutunut ottamaan sairaslomaa väsymisen takia.