Kaksikielisyyttä perustellaan mm. sillä, että valtion ylemmissä viroissa pitää olla ruotsinkielen hallitsevia henkilöitä.
Otetaanpa esimerkiksi vaikkapa 55 vuotias kunnanjohtaja. Hän ei ole välttämättä puhunut ja opiskellut ruotsia aktiivisesti kuin 30 v. sitten yliopistossa. Paperille on saatu jonkinmoinen arvosana ruotsin kielestä. Sen jälkeen todennäköisesti ruotsin kieli on päässyt pahasti rapistumaan. Käytännössä osataan sanoa "Jag heter Matti" ja muutamia muita perusruotsin lauseita ja se on siinä.
Eikös se pikemminkin pitäisi olla niin, että virkoihin mihin vaaditaan kaksikielisyys, olisi kielikoe. Tällöin hakija antaisi puolueettomalle taholle osoituksen kirjallisesta ja suullisesta taidosta osata molemmat kielemme. Sillä ei olisi mitään merkitystä, mistä tuon kielitaidon olisi hankkinut. Vain senhetkinen todellinen kielitaito ratkaisisi. Eikö tämä nimenomaan kannustaisi pitämään yllä jatkuvaa kielitaitoa.
Suomenruotsalaiset ovat kovasti hädissään siitä, että sitten ei löydy enää riittävästi päteviä hakijoita virkoihin, nimenomaan kielitaidon suhteen. Suomenruotsalaiset kun hallitsevat hyvin molemmat kielet, niin sehän olisi pelkästään heidän etu päästä esimerkiksi kunnanjohtajaksi Viitasaarelle tai Metsäntutkimuslaitoksen osastojohtajaksi Joensuuhun.
Tunnen erittäin hyvin tutun koulun rehtorin ja voin kyllä rehellisesti sanoa, että ei siinä virassa ainakaan näytä kummoista kielitaitoa vaadittavan. Sujuvasta ruotsinkielen taidosta ei tietoakaan, eikä englannin. No, kaveri on muuten kyllä fiksu. Sitä minä en kerro, missä hän on rehtorina.
Niihin virkoihin, mihin vaaditaan ruotsinkielen hallitseminen sujuvasti; harvat sitä todellisuudessa osaavat sujuvasti. Mutta onhan se tietysti joskus saatu arvosana tyhjää parempi.
Otetaanpa esimerkiksi vaikkapa 55 vuotias kunnanjohtaja. Hän ei ole välttämättä puhunut ja opiskellut ruotsia aktiivisesti kuin 30 v. sitten yliopistossa. Paperille on saatu jonkinmoinen arvosana ruotsin kielestä. Sen jälkeen todennäköisesti ruotsin kieli on päässyt pahasti rapistumaan. Käytännössä osataan sanoa "Jag heter Matti" ja muutamia muita perusruotsin lauseita ja se on siinä.
Eikös se pikemminkin pitäisi olla niin, että virkoihin mihin vaaditaan kaksikielisyys, olisi kielikoe. Tällöin hakija antaisi puolueettomalle taholle osoituksen kirjallisesta ja suullisesta taidosta osata molemmat kielemme. Sillä ei olisi mitään merkitystä, mistä tuon kielitaidon olisi hankkinut. Vain senhetkinen todellinen kielitaito ratkaisisi. Eikö tämä nimenomaan kannustaisi pitämään yllä jatkuvaa kielitaitoa.
Suomenruotsalaiset ovat kovasti hädissään siitä, että sitten ei löydy enää riittävästi päteviä hakijoita virkoihin, nimenomaan kielitaidon suhteen. Suomenruotsalaiset kun hallitsevat hyvin molemmat kielet, niin sehän olisi pelkästään heidän etu päästä esimerkiksi kunnanjohtajaksi Viitasaarelle tai Metsäntutkimuslaitoksen osastojohtajaksi Joensuuhun.
Tunnen erittäin hyvin tutun koulun rehtorin ja voin kyllä rehellisesti sanoa, että ei siinä virassa ainakaan näytä kummoista kielitaitoa vaadittavan. Sujuvasta ruotsinkielen taidosta ei tietoakaan, eikä englannin. No, kaveri on muuten kyllä fiksu. Sitä minä en kerro, missä hän on rehtorina.
Niihin virkoihin, mihin vaaditaan ruotsinkielen hallitseminen sujuvasti; harvat sitä todellisuudessa osaavat sujuvasti. Mutta onhan se tietysti joskus saatu arvosana tyhjää parempi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Koulujen pakkoruotsi ja yleinen virkaruotsi ei takaa mitään todellista kielitaitoa.
Ainoa todellisen ruotsin taidon tae olisi vapaaehtoinen ruotsi ja kielikoe virkaan pyrittäessä.
Tietysti tuo virkaehto pätisi tulevaisuudessa vain muutamissa selvästi kaksikielisissä kunnissa.
Pakkoruotsi kustannetaan tavallisesti suomalaisten ranskan, saksan, venäjän, espanjan ym. tarpeellisten kielien taidoista, jotka jäävät opiskelematta!
Kaikkein kielitaidottomampien suomalaisten pakkoruotsi kustannetaan kaikkein tärkeimmän kielen, englannin kielen taidosta joka jää opimatta.
On nimittäin paljon suomalaisia jotka osaavat ruotsia mutta eivät englantia. Se on sitä suurinta kielitaidottomuutta.
Meillä on jopa presidenttiehdokas joka on näin raskauttavalla tavalla kielitaidoton.
-
Paavo Arhinmäki VAS puheenjohtaja ja kylttyyriministeri on pakkoruotsittaja koska on itse ruotsinkielisen verkoston edunsaaja/kiilaaja/hyödyntäjä.
Wikipedissa Paavo Arhinmäestä:
"Hän on lukenut pitkän ruotsin ja paikkaillut englannin taitojaan eduskunnan kielikursseilla."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paavo_Arhinmäki
Paavon omilta ruotsinkielisiltä sivuilta.
"Studerat vid Soc&kom, sociologi som huvudämnet." = Opiskeli ruotsinkieliselä puolellla Helsingin yliopistossa, josta ei mainittu hänen omilla suomenkielisellä sivuillaan. Missään ei mainittu että olisi valmistunut vieläkään.
http://www.paavoarhinmaki.fi/po-svenska/
http://sockom.helsinki.fi/
MTV3
Arhinmäki toimii Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana. Vuonna 1976 syntyneet, Pasilasta kotoisin olevat helsinkiläismiehet eivät yleensä hallitse kovinkaan hyvin ruotsia.
Pitkän ruotsin lukeminen tekee Arhinmäestä poikkeuksen tässä joukossa. Englantia Arhinmäki ei kansanedustajaksi tultuaan puhunut juuri enempää kuin brittikatsomoissa viihtyvän jalkapallofanin oli välttämätöntä.
Sittemmin Arhinmäki on osallistunut eduskunnan kielikursseille Englannissa. Kurssimatkoihin hän on kätevästi onnistunut yhdistämään jalkapallo-ottelujen seuraamisen.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/06/896463
" kaksikielisistä hurreista löytyy ne pahimmat suomalaisuudensyöjät mitä ruotsiapuhuvista mistään "
se on siinä!
Nurinkurinen väite: "Kaksikielisyyttä perustellaan mm. sillä, että valtion ylemmissä viroissa pitää olla ruotsinkielen hallitsevia henkilöitä."
Ei kaksikielisyyttä perustella sillä että valtion korkeat viranomaiset osaavat ruotsia vaan valtion korkeilta virkamiehiltä vaaditaan ruotsinkielen taitoa koska valtio Suomi on kaksikielinen maa.
http://www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/Esitteet/Kielilaki/Virkamiestenkielitaito
Sitten otat esimerkin: "Otetaanpa esimerkiksi vaikkapa 55 vuotias kunnanjohtaja."
Kunnan johtaja ei ole valtion virkamies eikä häntä siksi koske valtion virkamiesten kielitaitosäännöt. Kunnanjohtajan kuten kaikkien muittenkin kunnallisten virkamiesten ja -toimenhaltioiden kielitaitovaatimukset määräytyvät sen mukaan onko kyseessä yksikielinen ruotsin-, suomen- tai kaksikielinen kunta.
Yksikielisen suomenkielisen kunnan kunnanjohtajalta tai muultakaan viran- tai toimenhaltijalta ei minkään lain perusteella vaadita ruotsin kielen taitoa. Se on sitten eri asia jos ruotsinkielen taito muuten nostetaan esiin rekrytointikriteerinä.
Nykyiset kielitaitovaatimukset ja maksettavat kielilisät maksetaan erityisesti käytännön taidon perusteella ja sen että kieltä työssään tarvitsee ja sitä todella aktiivisesti käyttää. Pelkästä todistuksesta ei nykyään makseta kuten aiemmin. Kielilisää ei varsinaisesti haeta vaan se myönnetään esimiehen esityksestä.
Täällä pääkaupunkiseudulla ainakin ne tuntemani esimiehet jotka ovat kunnallisissa viroissa ja palkkaavat ihmisiä töihin testaavat työhaastattelussa hakijan kielitaidon ihan käytännössä.
Molempien kotimaisten kielten osaamista arvostetaan ja itse asiassa myös laki edellyttää molempien kielten edes jonkin tasoista osaamista. Kahdesta muuten tasaväkisestä hakijasta se joka osaa sekä suomea että ruotsia tulee todennäköisemmin valituksi.
"Ruotsin kieli tarpeen kaksikielisissä kunnissa
Suomen 336 kunnasta 30 on kaksikielisiä. Näissä kunnissa on monia töitä, joissa edellytetään suomen kielen lisäksi myös ruotsin kielen taitoa. Työtehtävistä riippuen kielitaidon vaatimustaso vaihtelee."
http://www.kuntatyo.fi/palkatjaedut/Sivut/default.aspx
http://www.kuntatyo.fi/Sivut/default.aspx
Suomen kaksikieliset kunnat:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_ruotsin-_ja_kaksikielisistä_kunnista