määrittelemätön epilepsiatyyppi

Hei,

täältä löytyy ainakin sama diagnoosi. Diagnoosi oli alkuunsa paikallisalkuinen epilepsia, sittemmin toinen lääkäri oli sitä mieltä, että suoraan yleistyvä, joten lopulta minua ei enää määritelty. Minun kohdallani oireet ja aivosähkökäyrä eivät oikein mene yksiin.

Minun kannaltani sillä tosin ei ole merkitystä, sillä en ole saanut 7 vuoteen kohtauksia, joten diagnoosi on sivuseikka, kun arki sujuu hyvin.

Mitä tuohon tärinään muuten tulee, niin tärisee täälläkin jonkin verran. Olen itse sitä mieltä, että se johtuu Kepprasta, mutta lääkärin mielestä ei voi johtua. Jännitys pahentaa asiaa, muuten asiaa ei oikeastaan huomaakaan. Tosin joskus liikkeet voivat olla hieman kömpelöjä, saatan ottaa esim. lasista kaksin käsin kiinni, kun joskus käteni voi tuntua voimattomalta/epävakaalta.

Pauliina* itel ei onneks lääke aiheuta sitä. Mä en ees pysty kantaa täyttä lasia tai juomaan normaalisti. Kirjottaminenkin on hankalaa käsin, joten onneksi opiskelen alaa, jolla käytetään enimmäkseen tietokonetta. Mut toi on kyl ihan totta, että jännitys pahentaa sitä tärinää entisestään. Eipä silloin auta kuin yrittää rentoutua.

Määrittelemätön täälläkin. Mulla ei missään testeissä aikoinaan näkynyt mitään. Tuntuu, ettei neuroa edes kiinnosta määritelläkään koko epiä. Mulla kohtaukset on olleet lähinnä kouristuskohtauksia, joskin niitä on tullut onneksi suht harvoin. Viimeisimmässä B-lausunnossa tosin luki "...epäily paikallisalkuisesta...", mut en tiedä, mistä se nyt oli sitten keksitty. Eipä sillä siinä mielessä väliä, kohtuullista kohtaustasapainoa on löytynyt muutenkin. Olis tietysti "hauska" saada joku tarkempi nimi tälle inhottavalle sairaudelleni.

Määrittämätön tosta oon kyl ihan samaa mielt et ois todella kiva tietää se tarkka tyyppi. Aika hurjaa, jos neuroa ei kiinnosta ees selvittää... Mut hyvä, jos sul pysyy kohtaukset hyvin kurissa. Itellä tulee kohtauksen satuttua aina lähtö sairaalaan, kun tulee lähes poikkeuksetta toi status epilepticus-tila nii pitää sit yleisanestesialla hoitaa.

Luin papereitani tarkemmin, niin tuo "...epäily paikallisalkuisesta..." perustuu pelkästään siihen, että kohtauksettomuutta on löytynyt paikallisalkuisiin toimivalla lääkityksellä. Eipä sitä varmuudella silti tiedä. Kun tuli mieleen, että en ole montaa kouristuskohtausta ennen lääkitystä muutenkaan saanut. Sain nimittäin ekat kohtaukset joskus 10 vuotta sitten. Sen jälkeen oli vuosia taukoa, kohtauksia tuli taas n. 5 vuotta sitten, jolloin lätkäistiin epilepsiadiagnoosi ja lääkitys. Oon lisäksi saanut jonkunlaisia tajunnanhämärtymiskohtauksia, mutta en tajunnut niiden olevan epilepsiakohtauksia, ennen kuin lääkitys vei ne pois kokonaan. Ota tästä nyt sitten selvää...
Kamalinta mun mielestä epilepsiassa on se, ettei koskaan voi olla 100% varma, että viimeisin kohtaus oli se viimeinen kohtaus. Mäkin olen kroppaani onnistunut hajottamaan fyysisesti kohtausten yhteydessä, niin ei voi koskaan tietää, mitä menee rikki seuraavaksi. Kävin juuri olkapääleikkauksessakin. Ja epikohtaus oli siis sen olkapään rikkonut :(

HEI,tyttäreni sairastui 2007 Huhtikuussa Epilepsiaan.
Ja hänelle annettiin diaknoosiksi Määrittelemätön Epilepsia.
Lääkityksenä on Trileptal 300mg
Jota neiti ottaa 1,5tablettia aamuin illoin.

Ja ei tietoo millo lääkitys lopetetaan.....
Kun lääkityksen purkua suunitellaan/aiotaan lopettaa ni sillo alkaa kohtaukset........

Voimia teille kaikille,JA hyvää jatkoa.!

Onko kellään ollut gm-kohtausta, jonka jälkeen ei ole mitään oireita, vaikka lopettaa lääkityksen? Tai onko joku saanut aikuisiässä epilepsiadiagnoosin yhden gm-kohtauksen perusteella, vaikka ei ole muita oireita eikä näy unideprivaatiossa mitään outoa yms.?

Itselläni on semmoinen tilanne, että joskus 4-5 vuotiaana diagnosoitiin epilepsia, mutta en ole kyllä koskaan joutunut kohtauksista kärsimään. Ilmeisesti aktiviteettia (sähköisiä purkauksia) esiintyy, mutta ei se ainakaan näy ulospäin minkäänlaisina kouristuksina, poissaoloina, merkkejä mistään tällaisesta ei ole. Kenties ne heijastuvat uniaikaan yöllä, kuka tietää. Kukaan lääkäri ei osaa oikein sanoa mistä on kyse...enkä kyllä oikein ymmärrä itsekään :/ armeijalta se pelasti kuitenkin.

varmaan kannattaisi lopettaa ylenpalttinen valvominen jotta tilanne pysyisi yhtä hyvänä jatkossakin.

Mulle tuli Kepprasta raajojen puutumista vähän väliä. Lähti aina parissa minuutissa, ja Keppran lopetettua ei puutumista enää tullut.

Paikallisalkuinen, vaikeasti hoidettava. Mun epilepsian syyksi paljastui DNET-kasvain, joka on kasvaessaan vammauttanut läheisiä kudoksia, koska kahden leikkauksen jälkeen mitään ei pitäisi tapahtua, mutta lääkityksellä ollaan. Olen kai omituinen tapaus epileptikkojen joukossa? Ilman lääkkeitä tosin saisin myös isoja kohtauksia.
Neurologit epäili jossain vaiheessa, että keksin itse kohtaukseni kun eivät keksineet syytä sille miksi
1) en osaa lukea
2) kirjoittaa
3) ymmärtää puhetta
4) tuottaa puhetta
5) pää on vaan puuroinen.
1-2 samaan aikaan, 3-4 samaan aikaan, pahimmillaan kaikki 5 yhtäaikaa. Epilepsiakohtauksia kaikki. Kasvainhan se siellä oli ja sähkötti väärin aikansa kuluksi...