Minua kiinnostaa kuka perii enoni. Suurista summista kyse.
Kyttäätekö perintöä
Jura K
25255
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Tottakai kaikki kyttäävät joilla ei ole tarpeeksi omaa rahaa
eno on tehnyt testamentin niistä, ja suku jää nuoleen näppejään ?
Lapset tietenkin!!!!
Monilla ei ole lapsia.
JOO :)
Lapsesta saakka olen odottanut koska se joku amerikan sukulainen, väliäkö hällä onko eno vai setä täti tai vaikka kuka vaan, mutta sitä suurta Ranchia sieltä olen perinnökseni odotellut.
Lapsena sen "unelman" ympärillä pyöri monta tarinaa.
Jossain siellä oli intiaaneja ja jossain tarinoissa jotain muuta, mutta hevosia ja niitä karjamiehiä kyllä sitten sais olla paljon.
Niin että sitä odotellessa eletään nyt tätä elämää päivä kerrallaan :)
LAPSET
Tietenkin perimys menee ihan lakipykälien mukaan jollei eno ole viimeistä tahtoaan paperille pistänyt.
Suurista summista valtio vie aina passelin summan ja ilmeisesti yhä suuremman kun tämä nykyinen hallitus pääsee kunnolla lakeja säätämään.
Tulevaisuudessa menee valtiolle yhä enemmän koska tulevat sukupolvet perivät yhä enemmän hyvin toimeentulevia ja nuukia vanhempiaan.
Joskus olen huvittunut kun tietyt ihmiset ovat olevinaan niin välinpitämättömiä näihin perintöasioihin, ikäänkuin parempia ja hyviä ihmisiä.
Kuitenkin totuus on, että nämä asiat täytyy hoitaa jos ei ennen ihmisen kuolemaa niin sen jälkeen.
Kummankin vanhempien perinnöt on aikanaan saatu.
Mitäpä tässä enää kyttäämään?
Mahtaa olla suuri perintövero, jos enonsa perii?
Tyypillinen suomalainen. Miettii perintöveroa, ei omaa osuuttaan.
Meitä on kolme serkusta , kyttäämässä enon perintöä.
Kesämökki,tosin vaan yksi, Omakotitalo, Auto, Traktori
Olen alkanut käymään kylässä ja vienyt mennessäni
larssen pullon. Toivon vaan ,että en aloittanut kiriä
liian myöhään.
Sama provo ties monettako kertaa. Nitalle pisteet että oli ensimmäinen, muut toistajat papukaijoja.
Provo , samalla tavalla kun alkoholin käytöstä käyty keskustelu.
Harva 70 kantturoilla oleva uskaltaa ottaa viinaa jo isojen lääkeannosten
takia ja moni lääke ei toimi viinan kanssa.
sama nää sänkyjutut. harvalla ukolla on enää riittävän kova,jotta ikäryhmän
naiset saisivat orgamin.
Taisit ollakin ainoa joka huomasi missä mennään. Piste sulle.
Tämä ei nyt varsinaisesti liity aloitukseen, mutta en viitti uuttakaan ketjua tehdä. Selvittelen sukuani osittain perukirjojen kautta ja mietin pitääkö/pitikö lapsena kuolleesta tehdä perukirja? Kysymys on 40-luvusta, ja lapsi oli kuollessaan alle vuoden ikäinen. Perheessä oli yksi lapsi ennen häntä.
"tietääkö kukaan"
Enpä usko.
Pääasia oli pukea ruumis kauniiksi ja ikkaista vähän.
Isäni, sotaveteraani kantoi pikkuarkun ryhdikkäänä olkapäällän pikkuiseen kuoppaan.
Tämä tieto on kyllä vanhoista valokuvista, itse kun en vielä ollut syntynyt.
Lakijutskille on, tänäkin päivänä ihan valtion virastot.
Siellä saa kyllä ikkaista, mutta virkamiehet eivät ikkaise, vaikka sit minkälainen "prinsessa" olisi hävinyt tanssin elämästään.
H.
Kiitos vastenmielisestä vastauksesta.
"tietääkö kukaan"
Nimimerkkisi on kysyvä.
Vastaukseni vastaava.
Kaikki ei aina ole kaunista., mutta totta.
H.
Vastaus "enpä usko" tai "joo mä näin yhden valokuvan" ei lie koko totuus tai totuus ollenkaan. Et tiedä tästä tapauksesta mitään joten voisit toteuttaa vanhaa sanontaa että joskus kannattaa pitää suu kiinni ja antaa luulla tyhmäksi, kuin avata se ja poistaa pieninkin epäilys. Lopetan tähän, sinä et luultavasti pysty.
"tietääkö kukaan"
"pitääkö/pitikö lapsena kuolleesta tehdä perukirja"
Enpä usko...
"Kysymys on 40-luvusta"
Faija hautasi siskoni 1948.
Valokuvat ja ruumiinavauspöytäkirja on minulla.
AiIkasti on paljon totuutta siinä.
H.
.
Ehei, kuulun siihen ikäluokkaan että lapseni kyttäävät perintöjä :)
En kyttää, eivätkä lapset kyttää minun perintöjäni.
Sain aikoinaan yllärinä tädiltä perintöä jotain 10.000 mk. En muista että siitä olisi mennyt veroa, varma en ole.
Olen hiljakseen alkanut suunnitella kuinka kätevimmin ja tasapuolisimmin voisin siirtää kiinteässä muodossa olevan omaisuuteni lapsille - mahdollisimman vähin vaivoin ja pienin veroin.
Luulen että itse selviän hengissä kuolemaan asti vanhuuseläkkeelläni ;-D
Lahjoita kotisi lapsille ja tee tarkka paperi, että saat asua siinä asunnossa
LOPPUUN ASTI.
Kaikki säästää ja kovasti.
Mut jos en haluaisikaan asua siinä enää, haluaisinkin maalikyliin?
Metsänplänteistä ekana haluaisin eroon, ja sitten uuden näpsäkän asunnon jostain missä on menoa ja meininkiä. Tai vaikka maan äärestä.
Harmittaisi jos ei lapset haluaisikaan tätä taloa. Eikä sitä raskisi myydäkään...
Ehkä harkitsen vielä.
Minulta kuoli rikas ja kusipäinen faija. En mennyt hautajaisiinkaan. Eikä kiinnosta perintökään, mutta juristeja kyllä kiinnostaa.
Ei ole mitään kytättävää kun kaikki perinnöt on jo saatu:(
Lottovoittoa 7 oikein kyllä kyttään joka viikko.