Liian laiha kissanpentu+ aivastelu??

Eläinlääkärillä käynti on tietysti hyvä tapa varmistaa että kissalla on kaikki hyvin, mutta noiden oireiden perusteella en kyllä usko että kyse on alikuntoisesta pennusta... Karvat voi sojottaa jos kissa ei vielä tajua itseään kunnolla sukia. Muuten turkin puhdistaminen tulee kissalta kyllä luonnostaan, on se luovutettu minkä ikäisenä tahansa. Ystävälläni on 10 vuotias kissa, jolla ei ole ikinä ollut huolehtivaa emoa, kun on hylätty heti syntyessään kylmään maailmaan. Normaali kissa siitä kuitenkin tuli, emäntänsä hyvällä hoidolla.

Itse sain aivastelevan (mikä edelleenkin on normaalia pienelle kisulille) kissanpentuni 9 viikkoisena ja hyvinvoiva on ollut alusta asti. Suositusikä on hyvä olla mutta kissat ovat hyvin erilaisia ja ihmisten tuomitseminen "liian aikaisin" luovutetuista kissoista on mielestäni turhaa.

Matolääkettä apteekista ja säästyy kallis eläinlääkärikäynti. Luin sitä paitsi eläinlääkäriliiton julkaisusta, että kissanpentu voi olla uudessa kodissa syömättä jopa kaksi viikkoa, mutta ruoka alkaa maistua kun uusi ympäristö tulee tutuksi. Pitää vaan huolen, että pennulla on raikasta vettä koko ajan tarjolla ja jos ei suostu itse juomaan, niin auttaa sitä vaikka pienen pipetin avulla. Jos matolääkekuuri ei tehoa ja ruoka ei tunnu vieläkään maistuvan , niin siinä tapauksessa lekuriin.

Janezki kirjoitti:

Eläinlääkärillä käynti on tietysti hyvä tapa varmistaa että kissalla on kaikki hyvin, mutta noiden oireiden perusteella en kyllä usko että kyse on alikuntoisesta pennusta... Karvat voi sojottaa jos kissa ei vielä tajua itseään kunnolla sukia. Muuten turkin puhdistaminen tulee kissalta kyllä luonnostaan, on se luovutettu minkä ikäisenä tahansa. Ystävälläni on 10 vuotias kissa, jolla ei ole ikinä ollut huolehtivaa emoa, kun on hylätty heti syntyessään kylmään maailmaan. Normaali kissa siitä kuitenkin tuli, emäntänsä hyvällä hoidolla.

Itse sain aivastelevan (mikä edelleenkin on normaalia pienelle kisulille) kissanpentuni 9 viikkoisena ja hyvinvoiva on ollut alusta asti. Suositusikä on hyvä olla mutta kissat ovat hyvin erilaisia ja ihmisten tuomitseminen "liian aikaisin" luovutetuista kissoista on mielestäni turhaa.

Matolääkettä apteekista ja säästyy kallis eläinlääkärikäynti. Luin sitä paitsi eläinlääkäriliiton julkaisusta, että kissanpentu voi olla uudessa kodissa syömättä jopa kaksi viikkoa, mutta ruoka alkaa maistua kun uusi ympäristö tulee tutuksi. Pitää vaan huolen, että pennulla on raikasta vettä koko ajan tarjolla ja jos ei suostu itse juomaan, niin auttaa sitä vaikka pienen pipetin avulla. Jos matolääkekuuri ei tehoa ja ruoka ei tunnu vieläkään maistuvan , niin siinä tapauksessa lekuriin.

Lue lisää

Pennun paino normaalisti on vähintään noin 100 g/ikäviikko eli 9-10 viikkoisen pitäisi painaa vähintään sen 900-1000 g.

Juuri noiden oireiden perusteella pentu on alikuntoinen, eli sekä matoinen että pahimmillaan myös flunssan sairastava. Huonokuntoinen karva kertoo jo pidemmälle ehtineestä alikunnosta, sillä hyväkuntoisen pennun karva ei sojottele mihinkään. Pelkkä turkinhoito tai sen osaamisen puute ei kerro kunnosta mitään.

Jos eläinlääkäriliiton julkaisussa on tuollainen väite, suosittelen ottamaan yhteyttä kyseiseen liittoon ja pyytämään korjaamaan tietotaso siltä osin. Sillä kyllä sielläkin tiedetään, että jo päivän syömättömyys on vaarallista kissalle, päivän pidempi paasto kun vaurioittaa maksaa hyvinkin helposti ja vakavasti.

Matolääkekuuri ei flunssaan auta, eikä liian huonokuntoiselle pitäisi matollääkettä edes antaa ellei ole täyttä varmuutta, ette matoja on. Matolääke ei ole mitään "karkkia" jota voi jaella miten vaan jos on vähän oireita sinne päin.

Eläinlääkärikäynnin kalleus ei saa olla syy, jättää eläin hoitamatta. Tai edes omahoidon tekeminen jos ei ole varmuutta mitä hoidetaan. Nim. eräitä vuosikymmeniä kissojen kanssa eläneenä ja kokemusta omaavana.

No, ei meillä ainakaan aivastelu ole kuulunut yhdenkään pentueen pentujen päiväohjelmaan. Tosin niiden emot on olleet rokotettuja ja siksi pennuilla on ollut suoja jo pienestä asti.

Pentujen aivastelu ja sen laantuminen voi tarkoittaa sitä, että niillä on herpes. Eli ne ovat oirehtineet pienenä ja sitten virus on siirtynyt 3-hermoon odottamaan mahdollista uutta oirejaksoa.

Kissaflunssista ei välttämättä parane kokonaan, vaan kissa jää niiden kantajaksi lopuksi elämää.

Miten pentusi on tutkittu jotta voit sen sanoa olleen täysin terve? Pelkkä ulkoinen katsominen ei mitenkään sitä takaa.

Josko kävisit lääkärissä pennun kanssa ja saisit ruokintaohjeita. Ei noi raksut oikein taida riittää kissan tasapainoiseen ravintoon.Pentu kannattais tutkia että elämää olis joulun jälkeenkin.

Ruokahaluttomuus on yksi flunssan oireista ja toinen on se, että pentu on ylenmäärin väsynyt (nukkuu paljon). Myös se, että pentu ei syö esim. raksuja, voi kertoa siitä, että sillä on suussaan jotakin ongelmaa. Herpesvirus joka on ehkä yleisin kissaflunssan aiheuttaja, tekee rakkuloita suuhun ja se estää syömisen kyllä tehokkaasti.

Herpesvirusta ei voi parantaa mutta flunssan oireita voi lievittää. Ruoan pitäisi olla myös pehmeää, pahimmissa oireissa jopa lähes nestemäistä. Herpeksenkin yhteydessä käytetään antibiootteja vaikkei ne viruksiin tehoa, niiden tarkoitus on estää toissijaisia bakteeritartuntoja jotka helposti iskee alikuntoiseen kissaan.

Kuten tuossa yllä jo kerroin, aivastelun laantuminen voi olla merkki siitä, että herpesvirus siirtyy (piiloutuu) 3-hermoon odottamaan uutta oirejaksoa. Se, että aivastelu laantuu ei siis tarkoita, että pentu olisi tervehtynyt jos sillä herpes on. Herpes kun jää kissan elimistöön, ihan kuten ihmisten yskärokko joka on myös herpeksen aiheuttama tai sukupuoliherpes joka myöskään ei lähde elimistöstä koskaan. Kissojen herpes ei ole sukupuolitauti vaan kissaflunssa ja kissoilla herpesviruksen kantoja on vain yksi.

Paras hoitokeino on ehkäistä mahdolliset flunssat jo etukäteen rokottamalla emot ennen pentujen suunnittelua. Rokottaa pennut viimeistään 12 viikon iässä ja toistamiseen 3-4 viikon kuluttua.