Olen kielivapauden kannattaja ja olen opiskellut seuraavia kieliä; englanti (korkein taso), ruotsi (keskitaso), pohjoissaame (alkeistaso), viro (perustaso), espanja (keskitaso), ranska (keskitaso), italia (keskitaso), portugal (alempi keskitaso), suomalainen viittomakieli (alkeet), venäjä (alempi keskitaso), saksa (keskitaso) ja aloittelen pian unkaria ja latinaa.
Asun suomalaisittain isossa kaupungissa ja kieliä joille joskus voi tulla käyttöä ovat: espanja, saksa, arabia, englanti (yleinen) ja venäjä (hyvin yleinen).
Keskustelin vasta netissä erään saksalaisen tuttavan kanssa joka on saksalainen 16-17v tyttö (kuulemma joutuu opiskelemaan latinaa siellä koulussa) ja hän sanoi että ymmärtää aika hyvin puhuttua tanskaa. Tämä oli tietysti minulle silloin yllätys koska ainahan on puhuttu siitä miten ruotsi ja saksa ovat (muka) lähellä mutta ruotsista tämä tyttö ei tiennyt paljon mitään. Hän kyllä kerran kysyi minulta että voisiko hän pärjätä suomessa jos opettelisi ruotsin ja kerroin hänelle totuuden eli että ei se juurikaan auttaisi. Myös eräs ruotsiin hurahtanut ei-suomenruotsalainen tyttö jonka tunnen on sanonut että hänen mielestään tanska kuulostaa saksalta ja saksaa hän ei taas osaa.
-
Mitä näiden germaanisten kielten oppimiseen tulee niin pakkotanska varmaan olisi sitten parempi vaihtoehto kuin pakkoruotsi ja pakkohollanti luultavasti vielä parempi kuin pakkotanska. Hollannilla ja saksalla pärjää missä tahansa saksankieliseksi luokiteltavalla alueella ja ymmärtää kummallisimpiakin murteita. Etelä-Afrikassakin olisi parempi asua.
Asun suomalaisittain isossa kaupungissa ja kieliä joille joskus voi tulla käyttöä ovat: espanja, saksa, arabia, englanti (yleinen) ja venäjä (hyvin yleinen).
Keskustelin vasta netissä erään saksalaisen tuttavan kanssa joka on saksalainen 16-17v tyttö (kuulemma joutuu opiskelemaan latinaa siellä koulussa) ja hän sanoi että ymmärtää aika hyvin puhuttua tanskaa. Tämä oli tietysti minulle silloin yllätys koska ainahan on puhuttu siitä miten ruotsi ja saksa ovat (muka) lähellä mutta ruotsista tämä tyttö ei tiennyt paljon mitään. Hän kyllä kerran kysyi minulta että voisiko hän pärjätä suomessa jos opettelisi ruotsin ja kerroin hänelle totuuden eli että ei se juurikaan auttaisi. Myös eräs ruotsiin hurahtanut ei-suomenruotsalainen tyttö jonka tunnen on sanonut että hänen mielestään tanska kuulostaa saksalta ja saksaa hän ei taas osaa.
-
Mitä näiden germaanisten kielten oppimiseen tulee niin pakkotanska varmaan olisi sitten parempi vaihtoehto kuin pakkoruotsi ja pakkohollanti luultavasti vielä parempi kuin pakkotanska. Hollannilla ja saksalla pärjää missä tahansa saksankieliseksi luokiteltavalla alueella ja ymmärtää kummallisimpiakin murteita. Etelä-Afrikassakin olisi parempi asua.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Äläpäs nyt viitsi. Hollantilaiset ymmärtävät puhuttua ja kirjoitettua saksaa, mutta toisin päin asia ei ole näin. Saksalaiset ymmärtävät kohtalaisen hyvin kirjoitetun hollannin, mutta puhuttua käytännössä eivät.
Itse puhun saksaa suunnilleen täydellisesti, ja myös muutamia sen murteita vähintäänkin auttavasti ja luen myös hollantia koht. sujuvasti. Mutta en ymmärrä.
Tämä johtuu pääasiassa siitä, että hollantilaisilla on saksalaisista poikkeava tapa ääntää kieltä, mikä muistuttaa hieman tanskalaisten tapaa vääntää oma (ruotsin pohjalta luettuna hyvin ymmärrettävä kielensä) käsittämättömäksi.
Tanskalaiset kyllä ymmärtävät hyvin ruotsia.
Ja näinhän se on meilla naapurissakin. Virolaisten on helpomi ymmärtää suomea, kuin suomalaisten viroa.
Että eipä nyt sentään hollannin ja tanskan puolesta löiputeta, kyllä saksa ja ruotsi ovat oikeasti järkevämpiä vaihtoehtoja.
En minä niiden puolesta liputakkaan vaan toin vain esille tuollaisen tiedon jota ei kovin monesti ole otettu huomioon näissä keskusteluissa, eli tanskalla ja saksalla on enemmän yhteistä keskenään. Tietenkin pakkotanska olisi naurettava ajatus kuten pakkoruotsikin on mutta ei se olisi sen isompi paha; voisi olla pienempikin. Tanskassahan taidetaan nyt olla menossa kiinan opetukseen; oikeasti hyödyllinen kieli sekin ja sitä kuulee kyllä kaupungillakin paljon enemmän kuin ruotsia.
Kyllä minä uskon niitä syntyperäisiä saksalaisia jotka sanovat ymmärtävänsä hollantia melko hyvin.
Toin tämän asian esille lähinnä siksi kun tuntuu että pakkoruotsittajien päähän ei mahdu muuta kuin nämä germaaniset sukukielet. Eli aina vaan se sama saksa, saksa ja saksa jolla ei ole ruotsin kanssa yhtä paljoa tekemistä kuin tanskalla ja hollannilla. Oli se ero miten pieni tahansa niin se ero on kuitenkin siihen suuntaan.
Pakollisista pienistä kielistä hyödyllisiä olisivat esperanto ja interlingua joista jälkimmäinen on pahasti taantunut. Näitä kieliä ei koskaan tyrkytetty rotubiologisista syistä tai muista itsekeskeisistä lähtökohdista vaan kaikkien kansojen yhdistämiseksi. Käytännössä tosin yhdistyminen koskee Euroopan kansoja koska sanastoa ei ole massiivisista Aasian kielistä mutta näistä kielistä on kuitenkin olemassa tutkimuksia jotka viittaavat siihen että niiden oppiminen on monta kertaa nopeampaa ja edistää valtavasti toisten maailmankielten omaksumista. Esperanto on ainoa tuohon tarkoitukseen menestyksellisesti käytetty ja tutkittu kieli. Myös interlinguasta on erittäin positiivisia tutkimustuloksia mutta käyttöä ei käytännössä enää nykyään taida olla.
Ääntäminen on germaanisia kieliä (tai erityisesti ruotsia) rikkaampaa esim.ranskassa, venäjässä ja erityisesti kiinassa ja saamessa ja virossa verrannollinen ruotsin tasoon ylimääräisten äänteiden ja aakkosten takia (suhteessa suomeen). Eli kielikorvan ja/tai ääntämyksen monipuolistamiseen soveltuu paremmin joku muu kieli kuin ruotsi vaikka silloin 1800-luvulla ruotsia tarjottiin tästä syystä.