Tämä juttu on nyt osoittautunut härkiksi vääristelyksi.
Lue Eklundin kirjoitus HBL:ssä eri ketjussa, Leena..
"Pääkaupunkiseudun vanhemmat haluavat kaksikielisiä kouluja
Suomea ja ruotsia sekaisin
Etenkin hyvätuloiset ja korkeakoulutetut haluaisivat lapsensa kaksikieliseen kouluun.
31.10.2011
Leena Härkönen
HELSINGIN SANOMAT
Vanhempien mielestä Suomessa voisi hyvin olla kouluja, joissa opetetaan suomeksi ja ruotsiksi.
Näin pääkaupunkiseudulla ajattelevat varsinkin Espoossa asuvat hyvätuloiset, koulutetut johtajat ja ylemmät toimihenkilöt. Kannatusta on myös Helsingissä ja Vantaalla.
Tiedot selviävät HS:n teettämästä kyselystä, jossa pääkaupunkiseudun peruskouluikäisten lasten vanhemmilta kysyttiin heidän mielipidettään kaksikielisestä opetuksesta. TNS Gallupin toteuttamassa mielipidemittauksessa kaksikielisiä kouluja kannatti 55 prosenttia.
Vielä suurempi osa eli 67 prosenttia vanhemmista voisi panna lapsensa suomea ja ruotsia käyttävään kaksikieliseen kouluun, jos Suomen lainsäädäntö sellaiset sallisi.
Kokoomuksen, vihreiden ja Sdp:n äänestäjät ovat eniten kaksikielisyyden kannalla.
Myös perussuomalaisia äänestävistä yli puolet suhtautuu myönteisesti ajatukseen. Rkp:n kannattajia ei eroteltu, koska heitä oli vastaajista niin pieni osa.
Kyselyssä haastateltiin 528:aa pääkaupunkiseudun 7–16-vuotiaiden lasten vanhempaa syyskuussa 2011. Tulosten virhemarginaali on noin 4,5 prosenttiyksikköä.
Ajatus kaksikielisistä kouluista nousi esille syyskuussa, kun Ruotsin ympäristöpuolueen entinen puheenjohtaja Maria Wetterstrand ihmetteli sanomalehti Hufvudstadsbladetin haastattelussa, miksei sellaisia ole Suomessa.
Wetterstrand asuu osittain Helsingissä puolisonsa, vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön kanssa. Heidän poikansa käy ruotsinkielistä koulua.
Suomessa on paljon kaksikielisiä perheitä, jotka eivät nyt voi vaalia kaksikielisyyttään, Niinistö sanoo.
"Monet suomenkielisetkin perheet haluaisivat kasvattaa lapsistaan kaksikielisiä. Kouluissa voisi olla käytössä kaksi kieltä, mikä ei tarkoita, että kielet sotkettaisiin."
Rkp:n puheenjohtajan Stefan Wallinin mielestä idea kuulostaa hyvältä, mutta hän epäilee sen toimimista käytännössä. Wallin pelkää, että kaksikielisessä koulussa pienempi kieli eli ruotsi joutuisi syrjäytetyksi.
Sama huoli ilmeni syyskuussa Sipoossa, kun HS kysyi suomenruotsalaisilta heidän kantaansa kaksikielisiin kouluihin (13. 9.). Ajatus sai täystyrmäyksen. Esimerkiksi Sipoon lukion rehtori Hannu Ollikainen piti ideaa "utopistisena".
Julkisessa keskustelussa on arveltu, että kokonaan kaksikielinen ympäristö on oppilaille liian rankka.
Se onkin, jos käytetään nykyisiä, oppikirjaan perustuvia menetelmiä, sanoo erikoistutkija Sari Pöyhönen Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksesta.
"Oppikirjakeskeinen opetus voi johtaa siihen, että vierasta kieltä opetetaan lukemisen ja kirjoittamisen kautta ennen kuin lapset ovat edes oppineet kunnolla lukemaan äidinkielellään."
Pöyhösen mielestä kaksikieliset koulut olisivat kuitenkin hyväksi.
"Niissä ei tehdä ruotsinkielisistä suomenkielisiä tai päinvastoin. On yksikielisten ihmisten ongelma, että maailma on monikielinen."
Lue Eklundin kirjoitus HBL:ssä eri ketjussa, Leena..
"Pääkaupunkiseudun vanhemmat haluavat kaksikielisiä kouluja
Suomea ja ruotsia sekaisin
Etenkin hyvätuloiset ja korkeakoulutetut haluaisivat lapsensa kaksikieliseen kouluun.
31.10.2011
Leena Härkönen
HELSINGIN SANOMAT
Vanhempien mielestä Suomessa voisi hyvin olla kouluja, joissa opetetaan suomeksi ja ruotsiksi.
Näin pääkaupunkiseudulla ajattelevat varsinkin Espoossa asuvat hyvätuloiset, koulutetut johtajat ja ylemmät toimihenkilöt. Kannatusta on myös Helsingissä ja Vantaalla.
Tiedot selviävät HS:n teettämästä kyselystä, jossa pääkaupunkiseudun peruskouluikäisten lasten vanhemmilta kysyttiin heidän mielipidettään kaksikielisestä opetuksesta. TNS Gallupin toteuttamassa mielipidemittauksessa kaksikielisiä kouluja kannatti 55 prosenttia.
Vielä suurempi osa eli 67 prosenttia vanhemmista voisi panna lapsensa suomea ja ruotsia käyttävään kaksikieliseen kouluun, jos Suomen lainsäädäntö sellaiset sallisi.
Kokoomuksen, vihreiden ja Sdp:n äänestäjät ovat eniten kaksikielisyyden kannalla.
Myös perussuomalaisia äänestävistä yli puolet suhtautuu myönteisesti ajatukseen. Rkp:n kannattajia ei eroteltu, koska heitä oli vastaajista niin pieni osa.
Kyselyssä haastateltiin 528:aa pääkaupunkiseudun 7–16-vuotiaiden lasten vanhempaa syyskuussa 2011. Tulosten virhemarginaali on noin 4,5 prosenttiyksikköä.
Ajatus kaksikielisistä kouluista nousi esille syyskuussa, kun Ruotsin ympäristöpuolueen entinen puheenjohtaja Maria Wetterstrand ihmetteli sanomalehti Hufvudstadsbladetin haastattelussa, miksei sellaisia ole Suomessa.
Wetterstrand asuu osittain Helsingissä puolisonsa, vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön kanssa. Heidän poikansa käy ruotsinkielistä koulua.
Suomessa on paljon kaksikielisiä perheitä, jotka eivät nyt voi vaalia kaksikielisyyttään, Niinistö sanoo.
"Monet suomenkielisetkin perheet haluaisivat kasvattaa lapsistaan kaksikielisiä. Kouluissa voisi olla käytössä kaksi kieltä, mikä ei tarkoita, että kielet sotkettaisiin."
Rkp:n puheenjohtajan Stefan Wallinin mielestä idea kuulostaa hyvältä, mutta hän epäilee sen toimimista käytännössä. Wallin pelkää, että kaksikielisessä koulussa pienempi kieli eli ruotsi joutuisi syrjäytetyksi.
Sama huoli ilmeni syyskuussa Sipoossa, kun HS kysyi suomenruotsalaisilta heidän kantaansa kaksikielisiin kouluihin (13. 9.). Ajatus sai täystyrmäyksen. Esimerkiksi Sipoon lukion rehtori Hannu Ollikainen piti ideaa "utopistisena".
Julkisessa keskustelussa on arveltu, että kokonaan kaksikielinen ympäristö on oppilaille liian rankka.
Se onkin, jos käytetään nykyisiä, oppikirjaan perustuvia menetelmiä, sanoo erikoistutkija Sari Pöyhönen Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksesta.
"Oppikirjakeskeinen opetus voi johtaa siihen, että vierasta kieltä opetetaan lukemisen ja kirjoittamisen kautta ennen kuin lapset ovat edes oppineet kunnolla lukemaan äidinkielellään."
Pöyhösen mielestä kaksikieliset koulut olisivat kuitenkin hyväksi.
"Niissä ei tehdä ruotsinkielisistä suomenkielisiä tai päinvastoin. On yksikielisten ihmisten ongelma, että maailma on monikielinen."
Vastaukset 2
Vanhimmat
HBL:
"Arvelluttava galluppi vääristää keskustelua
8.12.2011 09.00
Olav S. Melin, Magmasta (Hbl 2.12) att ”Yli 55 % pääkaupungin asukkaista haluaa kaksikielisiä kouluja lapsilleen, opetuskielinä suomi ja ruotsi. Vielä enemmän, 67 % valitsisi sellaisen koulun."
Melin otti nämä ”faktat” mielipidetiedustelusta jonka TNS Gallup teki Helsingin sanomien toimeksiannosta, ja joka julkaisitin HS:ssä 31.10 2011. Melin ei mainitse, että päätoimittaja Mikael Pentikäisen kolumnista(14.11) käy ilmi, että haastateltujen lukumäärä oli n. 500 ja virhemarginaali 4,5 %. Yleensä virhemarginaali on 2,5 %.). Eli kun nyt oli haastateltu 500 henkilöä pääkaupunkiseudun n. miljoonasta asukkaasta, siitä ei todellakaan voida päätellä, että enemmistö alueen ihmisistä kannattaisi kaksikielisiä kouluja.
Maria Wetterstrand, Ruotsista, aloitti kaksikielisyyskeskustelun, joka nopeasti meni raiteiltaan. Osa alkoi keskustella kaksikielisistä kouluista koko Suomessa ja mukaan keskusteluun tuli suomenruotsalaisuus. Vaikka sekä Pentikäinen että Melin mainitsevat kolumneissaan, että gallup koski pääkaupunkiseutua, puhuvat he myös enimmäkseen koko maasta ja kritisoivat suomenruotsalaisia, jotka ovat varautuneita idealle. Pääkaupunkiseudulla tehtävää kokeilua emme me suomenruotsalaiset vastusta ideana ja kokeiluna, mikä on aivan eri asia kuin muuttaa koko koulusysteemiä.
Pentikäisellä ja Melinillä on korkea status mediassa. Heidän kolumninsa lukijat käsittävät helposti tärkeinä auktoriteettien puheena. Siten heidän huonosti perustellut tekstinsä vääristäneet yhä enemmän keskustelua kaksikielisistä kouluista. Wetterstrandin lausuntoon (Hbl 11.9) on osa keskustelijoista antanut palautetta kuin se koskisi pääkaupunkiseutua, osa ikäänkuin se koskisi koko Suomen koulujärjestelmää, ja osa syyttänyt suomenruotsalaisia ja Rkp:tä. Eikö voisi keskustella eritellymmällä tavalla?.
Sen sijaan että tukisi arvelluttaviua gallupeja, Magma voisi tilata oikeilta tutkijoilta tilastollisesti vedenpitäviä, tieteellisiä tutkimuksia, joista ilmenisi, kuinka koko Suomen kansa ja lisäksi pääkaupunkiseudun asukkaat oikeasti suhtautuvat kaksikielisiin kouluihin. Tutkimusten pitäisi tietenkin antaa vastaukset koko ongelmakokonaisuuteen, ja olisi tuotava julki, miten kysymykset esitetään haastatelluille ja sisällytettävä taloudelliset kysymykset mukaan, eikä kysyttävä vain "kyllä" tai "ei" kaksikielisille kouluille.
Jos tulos sitten osoittautuisi olevan sellainen kuin Pentikäinen, Melin ja muut nyt väittävät, pitäisi eduskunnan ottaa kantaa lainmuutokseen. Jos tulos on päinvastainen, voimme silti lisätä kielikylpyjä päiväkodeissa, aikaistaa ruotsinopetusta suomenkielisissä kouluissa ja aloittaa pääkaupunkiseudulla pilottikokeiluna kaksikielisen koulun.
Sture-Christian Eklund,
Helsinki
VASTAUS:
Sture-Christian Eklund ohittaa– tietoisesti tai tiedotamattomasti– kolumnini ytimen. Sehän käsittelee sitä, että yhä useampi henkilö kokee itsensä tietoisesti kaksikieliseksi.
Noin puolet kaksikielisistä ovat tällä hetkellä suomenruotsalaia.Ja ennusteiden mukaan määrä nousee.
Koska monet heistä ovat valinneet laittaa lapsensa ruotsinkieliseen kouluun, lisääntyy (virallisesti)ruotsinkielisten lasten määrä. Mutta totuus on, että n. 80 % heistä on kaksikielisiä(ruotsi/suomi)
On harkitsematonta torjua kevyesti kaksikieliset koulut.
Olav S. Melin,
kolumnisti"
Kyselyssä mainittiin, että opetus tapahtuisi suomeksi ja ruotsiksi. Tottakai niin olisi, jos molemminkielisiä lapsia olisi samassa koulussa!
Kyselyssä ei selvästi sanota, että suomalaislapsien opetuskieli olisi myös ruotsi.
Monet vastaajat varmasti hämääntyivät tuosta ja kannattivat VAIN yhteisiä kouluja, ei kahta opetuskieltä kaikille koululaisille.
Tuo on vanha harhautus- ja propagandatemppu. Kysytään monimielisesti, mutta tulkitaan vastauset yksisilmäisesti.