Näkemistäni? Vanhojen haavojen avautumista? Tunteiden tuloa pintaan? Tai sitä ettei se enää tuntuisikaan miltään?
Pelkäätköhän, jännitätköhän?
Pelkään, jännitän
221001
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Enemmän kuin mitää muuta ....
Pelkään tunteitani. Tunnustan. En hallitse niitä.
Ei tunteita voi hallita. Eivät ne olisi tunteita, jos voisi.
Ilman suuria tunteita voi toki elää ja pysyä turvallisella tasaisella alueella, mutta aika harva on silloin onnellinen. Jokainen joka on kokenut rakkauden tietää miltä se tuntuu. Ilman paha oloa tai ikäviä tunteita ei ole hyviäkään. Jotta onni tuntuisi miltään pitäisi elämässä olle perspektiivi.
Itselleni suuri muutos elämässä oli avioero. Sen jälkeen tajusi, että vaikka sattui niin p-e-rkeleesti ja silti siitä selvisi hyvin. Enään ei tarvitse pelätä. Mielummin suuret tunteet ja eläminen, ja vaikka pieni riskikin kuin tunteiden vaimennus ja elämättömyys.
Kyllä tunteita todellakin voi hallita ja monessa paikassa pitääkin. Se on yksi aikuiseksi kasvamisen merkeistä ja sitä voi opetella, jos tuntuu siltä, ettei hallinta ole oikein hallussa. Pelon ja jännäämisen ihan samalla viisiin kuin kaikkien muittenkin 'rakkaus'myrskyjen.
Kyllä, kyllä, kyllä ja ehkä...
Joo,voi olla että tunteita ei löydy,no se jää nähtäväks
pelkään kun haluat mun näkevän vaivaa sun eteen etsä näe että oon ihan tarpeeks kärsinyt enkä pysty sun leikkeihisi
Sanon vaan, että jännitän ja pelkään. jos mä vielä "joudun" meneejn sinne hänen työpaikalleen. Sai minut viimeksi todella paniikin partaalle.
I loved him -I really did.
I really love her. I still do.
enää mitään. Tunteita on, siitä ei ole epäilystäkään. Voi kun tietäisit.
Kerro niin hän tietää.
olisi paras kertoa. Mitä mä sanoisin. Vaikeaa on tietää, mitä toisella pyörii mielessä. Nolaanko itseni taas täysin?
No kutsu vaikka kahville ja tunnustele tilannetta, tai soita hänelle, kysy kuulumisia, lähetä joulutervehdys, kirjoita se hänelle. Mahdollisuuksia on monia. Ja se nolous on vain omien korviesi välissä, ei muiden.
Jännitän omaa näkemistäni?
Täällä ei kannata tunteistaan kertoa vaan reaalielämässä. Oikeille kohteille.
Ei kannata pelätä tai jännittää. :) Ei siinä ole mitään pelättävää ja ainut asia mitä voi tapahtua on että asiat menevät parempaan suuntaan. Kannattaa nähdä ja sopia asiat mitkä hiertävät. Minusta on ainakin mukavaa nähdä vanhoja ihmisiä ja ihmisen näkeminen ei ikinä tuo mitään negatiivista vaan päin vastoin oli tilanne mikä hyvänsä. :)
Rohkaiseva viesti "eletään ei pelätä", ilahduin. Noin juuri tehdään. Vahvatkin tunteet tarkoittavat sitä, että ihminen on jättänyt syvän jäljen sisimpään ja merkityksen. Sen perään haikailen, mutta kohdalle osuessaan olen joutunut ymmälle. Kuitenkin tunteet tuovat suurimman ilon elämään - ja etenkin rakas "vastakappale". Ajattelen lämmöllä . .
kaikkiin muihin vastaan kyllä paitsi vikaan, tunteet on vieläkin ennallaan eivätkä ne siitä muutukkaan, ainoastaan saattavat vain vahvistua
ei tule tapahtumaan
ei,niin
En pelkää, en jännitä, rakastan aina vain.
Emmekä enää kohtaa, joten tämä kaikki haituu pois... ehkä.
Ei ole vanhoja haavoja, mutta jonkunlainen menettämisen pelko varmasti on. Joko on luonut jonkunlaisen mielikuvan, josta pitää kiinni, tahi sitten pelkää menneen menettämistä, vaikka elämä ei olisi nyt edes kovin hohdokasta. Olenko minä sittenkin itse vastuussa siitä, löydänkö häntä koskaan, vai universumiko siitä päättää?