Meillä on ollu kuus vuotta nelivarvaskilpikonna, ja kolme viikkoa sitten Lillin kaveriksi meille tuli mäyräkoiranpentu. Aattelin kysyy et onko muilla kotona sekä kilppari et koira? Miten tulee toimeen keskenään? Meijän pentu on jo aika hyvin oppinut ettei Lilliä saa purra mutta välillä se innostuu haukkumaan sille...Lilli pelkäs eka ihan hirveästi mut nyt sekin on jo aika tottunut:)
onko maakilpikonnallanne koira kaverina??
Aani
101632
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Itse olen erittäin vahvasti sitä vastaan, että koiraa ja konnia (tai kissoja ja konnia) pidetään samassa huushollissa, sillä koira voi olla hyvinkin arvaamaton konnalle ja tehdä erittäin pahaa jälkeä. Et voi millään "opettaa" koiraasi, että konnaa ei saa vahingoittaa tai kiusata. Koiran ei tarvitse kuin vähän tönäistä pientä konnaa, niin saattaa tulla peruuttamattomia vaurioita pienelle konnalle. Se on kuitenkin koiran rinnalla täysin puolustuskyvytön.
Kehotankin sinua miettimään vielä uudelleen, kannattaisiko toisesta luopua, ellet täysin pysty järjestämään niille erillisiä tiloja ja olemaan varma, että ne eivät koskaan kohtaa ilman valvontaa.
Konniin perehtynyt eläinlääkäri Raulio on monta kertaa varoittanut konnien ja koirien yhteiselosta; hänellä kun on turhan monta kertaa ollut paikattavana koirien vahingoittamia konnia, jotka kuulemma ovat "ennen olleet niin kilttejä koiria". ja koirahan voi vaikka tapaakin konnan, ei tahallaan, mutta emmehän me pysty luottamaan koskaan eläimiiin.
Sitä paitsi kirjoitat, että Lilli pelkäsi aluksi todella paljon: ei ihme - ja jo pelkkä stressi saattaa sairastuttaa konnan vakavasti.
Kyllä koira VOi oppia ettei saa koskea kilpikonnaan! Koira on kyllä niin fiksu että voi ymmärtää ettei saa.
Jos on konnia talossa, niin silloinhan koiralla on ystäviä.
Mutta voi olla joskus että koira vahingoittaa konnaa, mutta kyllä koira voi oppiia.
Kyllä sulla voi olla konnai ja koira,
HANKI TERRAARIO KILPIKONNILLE. :)
Olen sen verran ollut koirienkin kanssa tekemistä, että tiedän ettei niihin (kuten mihinkään muuhunkaan eläimeen) voi koskaan luottaa. Näin se vain kylmästi on.
Siskollani oli ns. kiltti ja oppinut koira, joka kerran, toistaiseksi tuntemattomasta syystä, sai raivarin (ilman siis mitään syytä) ja vahingoitti naapurin pikkuvauvaa (onneksi ei kuolettavasti)
Sen jälkeen, en todellakaan ole uskonut selityksiin koirien oppimisista ja luotettavuuksita, sillä ethän voi koiran kanssa "sopia", että "nyt et sitten koskaan saa koskea tuohon konnaan". sanoohan sen jo järkikin. Ihmisen kanssa voit sopia ja luottaa, mutta eihän eläimiin voi koskaan 100 %:sti luottaa, sillä eiväthän ne tajua, MIKSI jotain ei saa tehdä (esim. olla koskematta konnaan)
Eikä kaikkia konnia voi/kannata pitää vain terrassa. Riippuu tietysti mihin konna on tottunut ja onko minkä kokoinen konna kyseessä, mutta ainakin oma 12-v nelivarpaani ei ikipäivänä sopeutuisi vain terrassa oloon stressiin sairastumatta, sillä on tottunut myös vaeltelemaan lattioilla vapaana.
Kirjoitit myös:
"Jos on konnia talossa, niin silloinhan koiralla on ystäviä" --- järki käteen! Ei kilpikonna saa olla koiran ystävä ; konnat ovat yksineläjiä (tai sitten lajitovereidensa kanssa), mutta niitä EI saa pitää muiden eläinten leikkikavereina. Se vain stressaa niitä. Konna ei kaipaa kavereita muista eläimistä. Konnat ovat lisäksi melko helposti stressaantuvia eläimiä, jonka takia niiden pitäsi antaa olla aika paljon omissa oloissaan.
Olen samaa mieltä Sagan kanssa. Koiraan EI voi luottaa 100%.
Jos kuvittelee että konnalle saa koirasta ystävän tai toisinpäin on pahasti hakoteillä. Matelijat ja nisäkkäät ovat HIUKAN erilaisia käyttäytymiseltään ja tarpeiltaan.
Eli konnaa ja koiraa ei saisi pitää koskaan valvomatta yhdessä. Niiden yhdessäpitäminen muutenkin voi olla kyseenalaista konnan hyvinvoinnin kannalta.
Kyllä se on vaan niin, että eläimiin ei vo luottaa.
On aikoja, jolloin koira voi olla välinpitämäton kilpikonnaa kohtaan ja joku toinen kerta vaikka osoittaakseen mieltään voi käydä kilpikonnaan kiinni mkuin puruluuhun. Nelivarvaskonnilla on vielä niin suuret eturaajat että ne ei mahdu kuoreen ,joten ne ovat vaarassa ensin ja elää kudosta kuorikin on, ei sillekkään tee hyvää tulla järsityksi. Näitä ikäviä tapauksia on ollut maailmalla ja ovat melkoisen ikävia muistutuksia turhasta luottamuksesta eläimiin. Ja mitä mäyräkoiriin tulee, omistan kilppareita ja mäyriksiä, on aivan varma, että riistakoirina niille saattaa puhjeta "vietti" käydä kilpparin kimppuun ja se on sitten tämän tarmokkaan otuksen suhteen täysin turvaton, joku mäyräkoiristani on hyvinkkin kiinnostunut konnistani, joten aika ajoin mönkijät ovat kylppärissä tai terraariossa, jos en satu olemaan kotona tai muuten estynyt seuraamaan koirieni edesottamuksia. On turhan suuri riski, ja ikävä muistutus konnan kuoren järsityt reunat tai typistetyt raajat vahingon tapahduttua. Ei siihen auta kouluttaminen tai välttämättä edes ei kannata luottaa siihen, seuraanpa sivusilmällä niitä. Koira voi tehdä tuhoa jopa vain satunnaisesti osoittaakseen mieltää. Varovaisuus on todellakin valttia tässäkin asiassa. En halua suositella luottamaan luontokappaleisiin, niillä on viettejä joista emme välttämättä kaikista ole edes tietoisia.
Samaa mieltä olen Sagan, Maikin ja donin kanssa, eli konnaa ja koiraa samalle lattialle...
Syyt on tullu jo konnan kannalta selväksi, mutta lisäisin vielä koiran kannalta tärkeän syyn... Kilpikonna voi kantaa (tod. näk. kantaa) salmonellaa vaikkein se siihen olisi sairastunutkaan... Stressi voi laukaista konnassa taudin ja sitten, samoilla lattioilla kävellessään voi tartuttaa sen koiraankin... Konna voi myös purasta koiraa...
Eli jos et pysty tarjoamaan konnalle omaa huonetta mihin koira ei pääse, on syytä hommata konnalle suuri terraario...
On tietty olemas se riski ét koira vois tehä jotain jos ne on kahestaan valvomatta, mutta ei meijä elukoita nii oo pidettykkään!! Ja mä tiedän et niist voi tulla tosi hyviäkin kavereita, mun äidillä oli aikanaan koira ja maakilpikonna ja ne oli parhaimmat kaverit. Ja meijän konna ei ainakaan ole niin "itsenäinen"!! Se ei todellakaan viihdy aina vaan yksin. Ja pari mäyräkoira kennelin kasvattajaa on sanonu meille kun oltiin hankkimassa meijä mäykkyä, että ne voi ihan hyvin tottua olemaan yhdessä.
Valitettavasti olet nyt täysin hakoteillä. On ikävää, että konnia joutuu sinun kaltaisillesi amatööreille, joille ei ns. maalaisjärki tehoa. On nimittäin ollut vain hyvää tuuria, että äitisi konna ja koira ovat olleet parhaimmat kaverit, sillä kuten jo aiemmin kirjoitin, on liian monia esimerkkejä siitä, että konnalle voi käydä huonosti koiran kanssa samassa huushollissa pidettäessa. Et voi koskaan tietää, tuleeko konna ja koira toimeen ja milloin sillä koiralla napsahtaa ja alkaa "leikkiä" konnan kanssa, joten sitä riskiä ei voi ottaa. On siis silkkaa hyvää tuuria, että äitisi tapauksessa mitään ei ole sattunut. Kaveruutta eläimillä ehkä on ollut koiran puolelta(jos sieltäkään), se on sosiaalisempi kuin konna, kun taas konna ehkä saattaa tottua hoitajaansa, mutta muutoin se ei kykene luomaan minkäänlaisia kaveruussuhteita toisen eläinlajin edustajiin. Tämä on kylmä fakta.
Itsekin sanoit, että Lilli oli aluksi hermostunut, mutta nyt "aika tottunut"....kuulostaa pahalle -mistä tiedät, että se oikeasti on jo tottunut koiran läsnäoloon -et mistään!
Aika amatöörimäiseltä kuulosti myös seuraava kommenttisi: "Ja pari mäyräkoira kennelin kasvattajaa on sanonu meille kun oltiin hankkimassa meijä mäykkyä, että ne voi ihan hyvin tottua olemaan yhdessä. " Just joo....ja mistähän nää kennelinomistajat tietää mitään konnista? Vai onko heillä itsellään kokemuksia? Jos kennelinomistaja tietää paljon konnista, ei se tarkoita sitä, että he tietävät muista eläimistä. Varsinkaan konnista, jotka ovat aika spesiaalialaa. Ei todellakaan kannata luottaa koiraihmisten mielipiteisiin / tietoon konnista, sillä edes muihin kuin matelijoihin perehtyneet eläinlääkärit Suomessa, eivät tiedä paljoakaan konnista.
Summa summarum: konnat eivät kaverustu muiden eläinten kanssa - on vain ollut silkkaa hyvää tuuria, jos ne ovat tulleet toimeen keskenään, mutta aina on vaara olemassa, kuten tässä ketjussa jo tullut ilmi
Jos haluat elää koko ajan vaarassa, että konnallesi saattaa joskus käydä huonosti / saattaa viattoman konnasi siihen vaaraan -siitä vaan, mutta toivon, että otat vakavasti täällä sinulle annetut neuvot, jotka on konnasi parhaaksi
toimeen. Meillä kaksi koiraa, kaksi nelivarvasta ja kaksi punakorvaa. Kaikki konnat asunut meillä ennen koiria, joten koirat tutustunut konniin pieninä pentuina, eikä ongelmia ole ollut. Konnat saa rauhassa käppäillä lattialla, ja kävellä vaikka koirien päältä!! Ja joskus kun konnia ei heti näy, annan koirille käskyn-"etsi konna", niin koirat vievät minut kilppareiden luo. Kaskenään en niitä kuitenkaan pidä.
tee koirastasi meetvurstia, sillä se ongelma selviää.