Täällä on usein esitetty epäilyjä keskustalaisten päättäjien kielitaitoa kohtaan ja myös väitetty Stadin kaduilla dallaavan keskustalaisen olevan helposti tunnistettavissa kumisaappaista, pussihousuista ja ympärillä leijuvasta lannan hajusta.
Nappaskenkäistä kaupunkilaiskeskustalaista tuollaiset Keskustan vääjäämätöntä kaupunkeihin tuloa jarruttelevien propagandistien heittämät leimamerkit vain huvittavat. Hän on ehkä syntynyt maaseudulla vaatimattomissa oloissa, mutta opinnot ja varsinkin Santeri Alkion ajatuksiin tutustuminen on tehnyt hänestä sivistyneen humanistin. Hän ei enää arastele vaatimatonta taustaansa. Varhain omaksuttu keskusta-aate on vapauttanut hänessä voimavaroja, joita hän ei köyhänä maaseudun kasvattina ikinä uskonut omaavaankaan. Nyt, kun hän paljon maailmaa nähneenä ja kokeneena kaupunkilaiskeskustalaisena istuskelee suuren kaupungin kahvilassa siemailemassa cafe latteá, hänen ympärillään ei suinkaan leiju lannantuoksu vaan hienostunut parfyymi tai partavesi, jos hän mies. Tämä tyylikäs maailmankansalainen ei todellakaan näytä juntilta. Hän joutuu usein kokemaan kaupunkilaisjunttiutta, joka muuten on laadultaan useimmiten karkeampaa kuin se junttiuden laji, mihin hän nuoruudessa törmäsi synnyinseudullaan.
Yhä useammat keskustalaiset saavat maanmiehiensä rinnat röyhistymään tyylikkäällä tilanteen haltuunotollaan kansainvälisissä ympyröissä. Nyt heillä on siihen jälleen tilaisuus. Nyt kehiin heitetty nuori keskustalaissukupolvi on ehkä vielä osaavampaa kuin edellisen hallitusvastuun aikana mukana ollut. Esimerkkinä eräs tehtaan vihkiäistilaisuus korkea-arvoisen kutsuvierasjoukon läsnäollessa. Sitä ei ole poimittu Suomenmaasta tai Ilkasta, vaan puolueettomaksi oletettavasta Rakennuslehdestä:
NOU TANKEROS
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki (kesk.) otti pisteet kotiin Venäjän Arzamasissa, Nizhnyj Novgorodin alueella, missä hän oli vihkimässä Stora Enson aaltopahvitehdasta.
Sankalle kutsuvieras- ja toimittajajoukolle olisi riittänyt ihmettelemistä jo siinä, kun mikrofonin taakse asteli ministerin nimen kuuluttamisen jälkeen tyttömäisen oloinen nuori nainen (32). Hämmästys sen kuin syveni, kun Lehtomäki avasi suunsa ja piti pitkän puheensa sujuvasti venäjäksi. Tyylikäs suoritus henkilöltä, joka kotisivuillaan kertoo varttuneensa lapsuutensa pienessä Vartiuksen kylässä, "55 kilometriä Kuhmosta mehtään".
Suomen saloilla venäjänkielen tuntemus on tavallisesti rajoittunut aikaisemmilta sukupolvilta opittuun "ruki ver"-komentoon.
-----------------------------------
Samasta lehdestä sattui silmiin Pekka Sutelan kolumni vieressämme sijaitsevan "Klondyken" mahdollisuuksista. Niitä on täällä usein vähätelty tai jopa kavahdettu.
VENÄJÄN VAURASTUMINEN MAHDOLLISUUS SUOMALAISILLE
Luoteis-Venäjä on maailman nopeimmin kehittyviä talousalueita. Erityisen voimakasta kasvu on Moskovassa ja Pietarissa. Venäjän budjetti ja vaihtotase ovat ylijäämäisiä, inflaatio on hallinnassa ja investoinnit kasvavat.
"Venäjän taloudellinen tilanne on kaikin puolin hyvä", sanoo Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen johtaja Pekka Sutela.
"Venäjä on toipunut 1990-luvun kriisistä. Poliittinen ja taloudellinen ennustettavuus ovat parantuneet vuoden 1998 ruplan devalvaation jälkeen", Sutela sanoo.
Hän uskoo, että Venäjästä tulee jälleen suurin vientimaamme ellemme itse hukkaa tilaisuuttamme.
Artikkeli kokonaan:
http://www.rakennuslehti.fi/haku/haettu.asp?tulosid=6484&paiva=17.6.2004
Nappaskenkäistä kaupunkilaiskeskustalaista tuollaiset Keskustan vääjäämätöntä kaupunkeihin tuloa jarruttelevien propagandistien heittämät leimamerkit vain huvittavat. Hän on ehkä syntynyt maaseudulla vaatimattomissa oloissa, mutta opinnot ja varsinkin Santeri Alkion ajatuksiin tutustuminen on tehnyt hänestä sivistyneen humanistin. Hän ei enää arastele vaatimatonta taustaansa. Varhain omaksuttu keskusta-aate on vapauttanut hänessä voimavaroja, joita hän ei köyhänä maaseudun kasvattina ikinä uskonut omaavaankaan. Nyt, kun hän paljon maailmaa nähneenä ja kokeneena kaupunkilaiskeskustalaisena istuskelee suuren kaupungin kahvilassa siemailemassa cafe latteá, hänen ympärillään ei suinkaan leiju lannantuoksu vaan hienostunut parfyymi tai partavesi, jos hän mies. Tämä tyylikäs maailmankansalainen ei todellakaan näytä juntilta. Hän joutuu usein kokemaan kaupunkilaisjunttiutta, joka muuten on laadultaan useimmiten karkeampaa kuin se junttiuden laji, mihin hän nuoruudessa törmäsi synnyinseudullaan.
Yhä useammat keskustalaiset saavat maanmiehiensä rinnat röyhistymään tyylikkäällä tilanteen haltuunotollaan kansainvälisissä ympyröissä. Nyt heillä on siihen jälleen tilaisuus. Nyt kehiin heitetty nuori keskustalaissukupolvi on ehkä vielä osaavampaa kuin edellisen hallitusvastuun aikana mukana ollut. Esimerkkinä eräs tehtaan vihkiäistilaisuus korkea-arvoisen kutsuvierasjoukon läsnäollessa. Sitä ei ole poimittu Suomenmaasta tai Ilkasta, vaan puolueettomaksi oletettavasta Rakennuslehdestä:
NOU TANKEROS
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki (kesk.) otti pisteet kotiin Venäjän Arzamasissa, Nizhnyj Novgorodin alueella, missä hän oli vihkimässä Stora Enson aaltopahvitehdasta.
Sankalle kutsuvieras- ja toimittajajoukolle olisi riittänyt ihmettelemistä jo siinä, kun mikrofonin taakse asteli ministerin nimen kuuluttamisen jälkeen tyttömäisen oloinen nuori nainen (32). Hämmästys sen kuin syveni, kun Lehtomäki avasi suunsa ja piti pitkän puheensa sujuvasti venäjäksi. Tyylikäs suoritus henkilöltä, joka kotisivuillaan kertoo varttuneensa lapsuutensa pienessä Vartiuksen kylässä, "55 kilometriä Kuhmosta mehtään".
Suomen saloilla venäjänkielen tuntemus on tavallisesti rajoittunut aikaisemmilta sukupolvilta opittuun "ruki ver"-komentoon.
-----------------------------------
Samasta lehdestä sattui silmiin Pekka Sutelan kolumni vieressämme sijaitsevan "Klondyken" mahdollisuuksista. Niitä on täällä usein vähätelty tai jopa kavahdettu.
VENÄJÄN VAURASTUMINEN MAHDOLLISUUS SUOMALAISILLE
Luoteis-Venäjä on maailman nopeimmin kehittyviä talousalueita. Erityisen voimakasta kasvu on Moskovassa ja Pietarissa. Venäjän budjetti ja vaihtotase ovat ylijäämäisiä, inflaatio on hallinnassa ja investoinnit kasvavat.
"Venäjän taloudellinen tilanne on kaikin puolin hyvä", sanoo Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen johtaja Pekka Sutela.
"Venäjä on toipunut 1990-luvun kriisistä. Poliittinen ja taloudellinen ennustettavuus ovat parantuneet vuoden 1998 ruplan devalvaation jälkeen", Sutela sanoo.
Hän uskoo, että Venäjästä tulee jälleen suurin vientimaamme ellemme itse hukkaa tilaisuuttamme.
Artikkeli kokonaan:
http://www.rakennuslehti.fi/haku/haettu.asp?tulosid=6484&paiva=17.6.2004
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.