Minulle on alkanut n. pari kertaa viikossa tapahtua sellaista, että ihan hereillä ollessa, vähän millaisessa tilanteessa vaan, alkaa päässäni pyöriä joku tapahtumaketju. Tämä kestää ehkä n. parikymmentä sekuntia, enkä tarkkaan ottaen muista, mitä tässä unen tapaisessa näyssä tapahtui. Usein näen olevani jossain tietyssä rakennuksessa, joka on muka minulle tuttu, mutta en kylläkään tiedä mikä rakennus se oikeassa elämässä olisi. Näen usein myös tietyn henkilön, jota ei ole oikeasti olemassa, mutta yleensä tunnen hänen nauravan. Tämä henkilö on yksi, joka aiheuttaa jotenkin pelkoa, ja hyvin ahdistavan olon. (Tyyppi muistuttaa sitä "olipa kerran elämä -sarjan siilitukkaista ilkeää heppua ulkomuodoltaan :D ). Lopussa tulee tunne, että laatta voisi lentää, mutta vielä tätä ei ole tapahtunut. Taju ei kuitenkaan mene.
En tosiaan tiedä yhtä tiettyä tilannetta, missä tämä voisi syntyä. Tuntuu, että jokin tietty sana tai tietynlainen tapahtuma voisi laukaista tämän. Tänään se tapahtui yleisen saunan suihkussa, jossa olin jo vuosi sitten, eli vähän kuin deja vu -tunne..
Olen huomannut, että en mielelläni kuuntele sillä hetkellä, jos joku oikeasti puhuu minulle, enkä mielelläni vastaakaan, kun haluan katsoa tämän minulle näytettävän "lähetyksen" loppuun.
Joskus kun olin n. 15v, näitä oli aina silloin tällöin, ja syynä pidin yhtä tiettyä tietokonepeliä. Nyt ne ovat olleet melkein parikymmentä vuotta poissa, mutta muutaman viime kuukauden aikana niitä on tosiaan silloin tällöin ollut.
Onko kellään muulla ollut samantapaisia kokemuksia?
En tosiaan tiedä yhtä tiettyä tilannetta, missä tämä voisi syntyä. Tuntuu, että jokin tietty sana tai tietynlainen tapahtuma voisi laukaista tämän. Tänään se tapahtui yleisen saunan suihkussa, jossa olin jo vuosi sitten, eli vähän kuin deja vu -tunne..
Olen huomannut, että en mielelläni kuuntele sillä hetkellä, jos joku oikeasti puhuu minulle, enkä mielelläni vastaakaan, kun haluan katsoa tämän minulle näytettävän "lähetyksen" loppuun.
Joskus kun olin n. 15v, näitä oli aina silloin tällöin, ja syynä pidin yhtä tiettyä tietokonepeliä. Nyt ne ovat olleet melkein parikymmentä vuotta poissa, mutta muutaman viime kuukauden aikana niitä on tosiaan silloin tällöin ollut.
Onko kellään muulla ollut samantapaisia kokemuksia?
Vastaukset 8
Vanhimmat
tota noin.. ei kuullosta epiltä, mut en oo lääkäri joten.. mikä sai sut epäilemään just epilepsiaa? toi kuullostaa enemmänkin joltain alkavalta psykoosilta.
..joo, psykoosi mullekki tuli mieleen... pitäskö sun käydä lääkärissä?
Jonkun verran tuo kuulostaa kyllä epilepsiaan liittyvältä "deja vu-kohtaukselta", joita olen itse saanut.
MUTTA se voi myös olla jotain muuta. Sanoisin, että ainakin, jos nuo toistuvat usein & haittaavat elämää edes vähäv, kannattaa käydä lääkärissä, yrittämässä edes selvittää syytä. Isoin riski on varmaan se, että mihin ne liittyvätkään, saattaa tuosta pahentua ja aiheuttaa jotain vakavampaa (oli se sitten kouristuskohtaus tai psykoosi).
Omalla kohdalla neurologi on noista ihan pihalla, ei tajua, mutta aina kannattaa yrittää...
Mene hyvä immeinen lääkärille. Jos ei olekaan epilepsiaa, niin aivoverenkierron häiriöt tekee tuollaista, ja tosiaan, psykoosikin, mutta, sitä ei täällä pysty sen paremmin diagnostisoimaan kuin hoitamaankaan.
Kokemuksesta tiedän (n. vajaat 50 v. sitten sairastunut), ja asioita seuranneena tiedän että epilepsiaa voi olla mitä moninaisemmassa muodossa. Itselläni ei ole kyllä tullut tämmöisiä tuntemuksia koskaan.
Mutta kuten sinulle lähetetyistä vastauksista näin, niin minäkin kehoitan sinua heti kääntymään lääkärin puoleen. Sekin voi olla hankalaa, nimittäin oikean diagnoosin löytyminen. Minulta meni ainakin 2 v silloin aikoinaan, ennenkuin epilepsia-diagnoosiin päädyttiin. Siitä meni taas n. 5 vuotta, kun löysin "oikean" lääkärin ja siitä alkoi paraneminen. Löytyi oikea lääkitys - lääkäri oli neurologi ja erikoistunut epilepsiaan erityisesti. Hänen nimensä oli Raimo Lehtovaara ja häntä ei ole enää, koska hän on kuollut.
Aikoinaan kun hänet löysin ja pääsin hänen potilaakseen, tunsin, että hän oli pelastanut elämäni. En ollut enää hänen potilaansa, kun luin hänen poisnukkumisestaan Epilepsia-lehdestä.
Olen pärjännyt hyvin elämässäni tästä diagnoosista huolimatta, olen hoitanut työni n. 40 v ja hoitanut samalla kotityöt siinä ohella.
Kaikkea hyvää sinulle!
Moikka.
Mulla alko vastaavat oireet syksyllä 2011. Juuri deja vu tyyppisiä oireita jotka pyörivät päässä 5 sekunnista 10, tainnut muutama pidempikin olla. Monesti tutunoloisia kohtauksia (elokuvista, sarjoista, kirjoista) missä yleensä yritän ratkaista jotain tai joku minuna yrittää. Oven tai lukon aukaisu, portista sisään pääseminen sekä jonkun tehtävän ratkaiseminen. Alkuun ihmettelin mistä johtuu ja epäilin stressiä jonka oletin johtuvan siskon häistä jotka olivat samaisena sylksyn. Puolisen vuotta niitä "kattelin" ennen kun lääkärille ajan varasin. Oireet kun kerroin rupesi heti epilepsiaa epäilemään ja pasitti verikoikeiden kautta EEG:hen ja oikeasta ohimolohkosta löytyi poikkeama :/ Maaliskuun alusta nyt syönyt lääkkeitä (Apydan 300mg) mutta vielä on annostus hakusessa. Se mikä on laukassut onkin mysteeri... Ikää jo 31 ja kaksi tarhaikäistä lasta. Synnytys ja raskaus ovat laukaisevia tekijöitä ja taisi täällä olla joku kirjoitus joka yhdistäissi sikapiikkiin.
Suosittelen lääkäriin menoa ja VAADI enempi tutkimuksia. Minua alkuun yrittivät päivystyksen kautta menemään jossa lääkärit ei niin kiinnostuneita yleensä ole olleet :/
Kuulostaa tosi tutulta, sairastuin ohimolohkoepilepsiaan n 13 vuotta sitten. Kohtaukset ovat tajunnanhämärtymiskohtauksia, jotka kestävät ehkä puoli minuuttia, toipuminen ja puheen palautuminen kohtauksen jälkeen suunnilleen 10 minuuttia.
Minulla kohtaukset alkavat deja vu -tunteella ja sitten alkaa filmi pyöriä päässä. Tajuan osittain mitä ympärillä tapahtuu, mutta en pysty puhumaan enkä irrottautumaan siitä 'filmistä', se on vaan pakko katsoa loppuun vaikka yleensä tulee nimenomaan pelottava ja kuvottava olo. Joskus jos on ollut 'kevyempi' kohtaus, siitä jää jotain epämääräisiä muistikuvia niinkuin sinulla se siilitukka. Useimmiten kaikki tapahtumat unohtuvat siinä vaiheessa kun puhe palautuu niin etten ole oikein voinut neurologillekaan kuvailla muuta kuin mitä tähän kirjoitin.
Toivottavasti olet jo päässyt lääkärille, minut ainakin otettiin alusta asti vakavasti, vaikka itse pelkäsin että olen sekoamassa kun aivot pyörii omaa rataa.. Tuntui, etten uskalla sanoa ääneen mitä päässä tapahtuu, nimenomaan sen vuoksi, että se vaikutti lähinnä psykoosilta tms. Neurologi lähetti magneettikuvauksiin ja syyllinen löytyi saman tien.
Tsemppiä ja rohkeutta hakea apua!!
Pitää laittaa itselleen muistiin, että just ohimolohkosta lähtevä epilepsia voi tehdä mainitunlaista ongelmaa. Kumpa aloittaja tulisi kertomaan onko käynyt neurologilla ja jos on, mikä on vastaus.
Ylipäätään, epilepsia on niin monimuotoinen juttu, ettei siitä voi täällä kovin pitävää diagnoosia tehdä. Magneetti on paljon parempi siinä.