Aave kummittelee maailmalla - terrorismin aave. Kaikki maailman mahdit ovat liittoutuneet pyhään ajojahtiin tätä aavetta vastaan: Bush, Blair, Putin, Sharon sekä heidän lukuisat liittolaisensa, käskyläisensä ja alamaisensa.
Neuvostoliiton hajoamisen ja kylmän sodan päättymisen jälkeen maailman rahavalloissa Yhdysvalloissa ja lännessä vallitsi hetken aikaa hämmentävä tilanne - ei vihollista, pääperkelettä, jonka tuhoamisen messiaaninen tehtävä voisi harhauttaa kansan katseet pois todellisista ongelmista - köyhyydestä, luonnon turmeltumisesta, pohjoisen harjoittamasta riistosta etelää kohtaan, sanalla sanoen - pääoman ylivallasta.
Kaikki alistetaan pyhälle terrorismin vastaiselle sodalle viimeiseen asti. Merkit näkyvät myös Suomessa, missä jopa sosiaalidemokraattien oikeistosiipi pitää terrorismia vakavasti otettavana turvallisuusriskinä. Turvallisuusmääräyksiä tiukennetaan, ihmisten perusoikeuksia rikotaan.
Terrorismilla oikeutetaan paitsi USA:n sotilaalliset operaatiot myös mm. Venäjän sota Tshetsheniassa ja Israelin sortotoimet palestiinalaisia kohtaan. Voidaan varauksin puhua jonkinasteisesta maailmansodasta. Rahaa palaa ja ihmisiä kuolee taistellussa tuulimyllyjä vastaan. Ei nähdä metsää puilta. Terrorismia ei voiteta asein, se ei ole syy vaan seuraus, ja tämän tietävät varmasti myös sotaa käyvien maiden johdoissa, mutta kyse ei olekaan tosiasiassa taistelusta terrorismia vastaan.
Tämä nähdään pelkästään katsomalla karttaa kaikki kriisipesäkkeet sijaitsevat öljylähteillä tai niiden läheisyydessä strategisesti tärkeillä alueilla. Afganistan, Tshetshenia, Irak... Vielä voitaisiin lisätä Venezuela, jossa CIA järjesti vallankaappauksen vasemmistolaisen presidentin syrjäyttämiseksi, vaikka asia ei varsinaisesti terrorismiin liitykään, mutta öljyyn kuitenkin, joka on kaiken ydin.
Terrorismin vastainen sota on aikamme suuri vitsi, joka ei naurata. Historiankirjoituksessa tullaan vielä ihmettelemään mielipuolisia aikojamme.
Neuvostoliiton hajoamisen ja kylmän sodan päättymisen jälkeen maailman rahavalloissa Yhdysvalloissa ja lännessä vallitsi hetken aikaa hämmentävä tilanne - ei vihollista, pääperkelettä, jonka tuhoamisen messiaaninen tehtävä voisi harhauttaa kansan katseet pois todellisista ongelmista - köyhyydestä, luonnon turmeltumisesta, pohjoisen harjoittamasta riistosta etelää kohtaan, sanalla sanoen - pääoman ylivallasta.
Kaikki alistetaan pyhälle terrorismin vastaiselle sodalle viimeiseen asti. Merkit näkyvät myös Suomessa, missä jopa sosiaalidemokraattien oikeistosiipi pitää terrorismia vakavasti otettavana turvallisuusriskinä. Turvallisuusmääräyksiä tiukennetaan, ihmisten perusoikeuksia rikotaan.
Terrorismilla oikeutetaan paitsi USA:n sotilaalliset operaatiot myös mm. Venäjän sota Tshetsheniassa ja Israelin sortotoimet palestiinalaisia kohtaan. Voidaan varauksin puhua jonkinasteisesta maailmansodasta. Rahaa palaa ja ihmisiä kuolee taistellussa tuulimyllyjä vastaan. Ei nähdä metsää puilta. Terrorismia ei voiteta asein, se ei ole syy vaan seuraus, ja tämän tietävät varmasti myös sotaa käyvien maiden johdoissa, mutta kyse ei olekaan tosiasiassa taistelusta terrorismia vastaan.
Tämä nähdään pelkästään katsomalla karttaa kaikki kriisipesäkkeet sijaitsevat öljylähteillä tai niiden läheisyydessä strategisesti tärkeillä alueilla. Afganistan, Tshetshenia, Irak... Vielä voitaisiin lisätä Venezuela, jossa CIA järjesti vallankaappauksen vasemmistolaisen presidentin syrjäyttämiseksi, vaikka asia ei varsinaisesti terrorismiin liitykään, mutta öljyyn kuitenkin, joka on kaiken ydin.
Terrorismin vastainen sota on aikamme suuri vitsi, joka ei naurata. Historiankirjoituksessa tullaan vielä ihmettelemään mielipuolisia aikojamme.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.