Erikoisesti olen seurannut tuota monisatapäistä naakkaparvea, joka näyttää kasvavan vuosivuodelta.
Tämän syksyn naakkaparvi on ehkä yli 300 päinen. Eihän niillä ole käytännössä muuta syötävää kuin lumi.
Ihme kyllä, tuos taajamiin ja ihmisiin sopeutunut siro varislintu ei niin tuppaa ruokintapaikoillekaan.
Lehdissä näkyy kirjoituksia, että lintujen talviruokinta pitäisi lailla kieltää mm. salmonellavaaran takia. Se tulee lintujen ulosteiden myötä niille itselleen.
Minulla ei ole sydäntä jättää mm. tiaisia, fasaaneita tai keltasirkkuja pelkästään talven armoille. Miten teillä?
Talvehtiville linnuille alkaa pian nälkäpäivät!
15
268
Vastaukset
Missä linnut, siellä petolinnut. Jopa punatulkun kokoinen varpushaukka tulee pihaan vaanimaan lintulaudan pienimpiä siivekkäitä.
Myös kylämme ehkä ainoa kanahaukkapari hakee aika ajoin fasaanikanan raadellakseen sen eineekseen 'iskupaikallaan'.Se on selvää., populaatio lisääntyy talviruokinnan ansiosta, ja näin myös petolinnut. Liekö tuolla suurempaa merkitystä on, mutta itse en säälistä niitä ruoki, vaan ihan omaksi ilokseni, somia kun ovat naputellessaan ikkunaan.
Oppineet kerjäämään ruokaansa. Kyllä niillä kaikki valmiudet on selvitä ilman apuamme, kanta vaan vahvistuu kun vahvimmat jäävät lisäämään lajia:)Meillä mies ruokkii lintuja kesät talvet.
Nyt kun häneltä väheni tuo liikkumisen mahdollisuus , loppuivat siemenet ja linnutkin.
Ei näkynyt variksia harakoita eikä pikkulintujakaan.
Sitten eräs hänen kaverinsa toi siemensäkin ja laittoi sen autotalliin.
Tuli lumisade ja tuiskasi oven eteen kinoksen joka jäätyi.
Lapiot ja kaikki työkalut olivat myös samassa paikassa jossa siemenetkin ja niinollen kestää pitkään vielä ennenkuin linnut ruokaa tulevat meidän nurkista etsimään.- *Kukkahame*
Olen laittanut linnuilla upouuden lintulaudan, ja tänään siellä hääri todella paljon tinttejä jopa punatulkku, yleensä ne viihtyvät synkissä kuusikoissa.
Täällä kun on vielä maa sulana ja vain siellä täällä lumilaikkuja.
Oravia olen alkanut katsomaan sillä silmällä että menisivät vaikka Korkeasaareen missä saavat syödä herkkuja ihmisten kädestä.
Keksin lintujen syöttö paikalle sellaisen eston etteivät nuo 'tallentajat' tyhjennä pähkinöitä nurmeen.
Mustarastas ei lintulaudalle ole tullut, kyllä sitten lyhteeseen kunhan sen jostain löydän.
Olen joka talvi syöttänyt lintuja, tässä on sellainen pieni metsikkö jossa vierailee keväisin pyykin, syö jo villiintyneestä omenapuusta jäkälää, ja kylpee hiekkasärkässä.
Myös fasaanipariskunta viihtyy lähistöllä. - joutavoinen
Silloin kun vielä käytiin talvellakin mökillä laitoin kesällä linnunsiemenet varaston hyllylle. Syksyllä pussi oli tyhjä, metsämyyrät oli piilottaneet siemenet halkopinon väleihin, sieltä niitä myöhemmin löytyi. Ruokinta-automaatin olisi oltava kyllä niin hankala linnuille, ettei paljon maahan tippuis, tintit ainakin heittelee olan yli huonoimmat. Kauralyhde tuo keltasirkut pihaan pitkälle kevääseen niistä tykkäsin.
- pöllön poika
Kukahan niitä lintuja ruokki silloin, tosi kauan sitten, kun maailmassa ei vielä ollut paljon ihmisiä? Mitenhän ne ovat tähän päivään saakka selvinneet?
- undu-+-laatti
Possunnahat laitettiin narun päähän roikkumaan ja viljalyhteitä käytettiin pitkin talvea,
tämän muistan lapsuudestani.
Tintit söi silavan ja tikka kävi sen nahkan napsimassa.- capt. cöpenick
Muistan koulupoika-ajalta pienet valkoiset pötköt huterasti peitetyn puolukkahillosaavin tienoilla.
Se kotihan oli maatalo. Puimalasta pikkulinnut saivat tarvitsemiaan siemeniä...niitä erityisesti kai ruokittu.
Myöhäsyksyllä teuraseläinten jämillä saattoi ehkä korppikin vierailla. Korpeista sitten paljon myöhemmin savottajätkä pääs lohkaseen; kairan yli lentävillä oli korpeilla oli reput selässään, harvojen tankkaustilaisuuksien varalta.
- havumetsien mies
Jos Snem luonnossa elävä eläin ei täällä tule talvella toimeen ilman, että ihminen ruokkii sitä, se on väärässä paikassa talvella.
- marja-liisa
Kyllä meillä ruokitaan lintuja, eikä mistään kiellostakaan ruokintaa lopeteta. Ja meillä myös on lintuja. Ruokintapaikalla käy säännöllisesti talitiaisia, sinitiaisia, kuusitiaisia hömötiaisia, laumoittain punatulkkuja, vihervarpusia, pikkutikkoja isotikka, puukiipijöitä, yksinäinen pähkinähakkeli, urpiaisia, 8 lihavaa närheä, ja harakkapariskuntakiin joskus uskaltautuu. Viherpeippoja, ja mustarastaita ei ole nyt näkynyt, mutta oravia kahdeksan kerrallaan.
Ja ruokaa kuluu kovasti,viisi säkillistä auringonkukan siementä varataan talveksi, lintulyhteitä tehdään iso kasa. Pihlajanmarjoja kuivataan. Kaikki muruset, ja vanhentunut leipä murustellaan, Närhille kypsennetään tulikiviuunissa lämmityksen jälkeen perunoita alumiinipaperinyytissä, ja viedään ihan lämpiminä tarjolle. Talit teen itse munkkirasvoista, ja siemenistä, sekaan lorautan vähän ruokaöljyä, etteivät kovetu liikaa. Läskin nahkoja on myös aina tarjolla, ja monta tikkaa on aina niiden kimpussa.Pähkinöitä en osta muuta kun jouluksi, kun niitä menisi niin paljon, kun närhetkin niistä niin kovasti tykkää.
Ruokintapaikka siivotaan talvellakin vähän väliä. Tuon silloin tällöin kaikki lintulaudatkin sisälle sulamaan, pesen hyvin kiehuvalla vedellä. kuivaan uunilla, ja vien aamulla takaisin
Enkä ole nähnyt meillä kuolleita, tai huonosti voivia nyhjöttäviä lintuja
Ja miten ihanaa on seurailla niiden touhuja keittiön ikkunasta. Jos minua joku kieltäisi niitä syöttämästä, niin en varmasti tottelisi,Onneksi minulla täällä metsässä on ihan oma lupa. Lähdenkin tästä viemään vesirinkeleitä oraville, laitan ne naruun oksaan riippumaan, mutta kätevästi ne siitä keinottelevat, purevat poikki, ja sitten rinkeli suussa metsään.
Kun kevät tulee, niin voi sitä ihanaa linnunlaulun konserttia, mikä täällä kuuluu. On ihan pakko pitää makuuhuoneen ikkuna auki, että heti aamulla sänkyyn sen konsertin kuulee.Se on palkka kaikesta vaivastani, ja linnut on pihapiirissäni koko kesän,ja paljon uusia lajeja tulee lisää, täällä on aina elämää, neljä kylpyallasta on ahkerassa käytössä. . - siipisulka
marja-liisa kirjoitti:
Kyllä meillä ruokitaan lintuja, eikä mistään kiellostakaan ruokintaa lopeteta. Ja meillä myös on lintuja. Ruokintapaikalla käy säännöllisesti talitiaisia, sinitiaisia, kuusitiaisia hömötiaisia, laumoittain punatulkkuja, vihervarpusia, pikkutikkoja isotikka, puukiipijöitä, yksinäinen pähkinähakkeli, urpiaisia, 8 lihavaa närheä, ja harakkapariskuntakiin joskus uskaltautuu. Viherpeippoja, ja mustarastaita ei ole nyt näkynyt, mutta oravia kahdeksan kerrallaan.
Ja ruokaa kuluu kovasti,viisi säkillistä auringonkukan siementä varataan talveksi, lintulyhteitä tehdään iso kasa. Pihlajanmarjoja kuivataan. Kaikki muruset, ja vanhentunut leipä murustellaan, Närhille kypsennetään tulikiviuunissa lämmityksen jälkeen perunoita alumiinipaperinyytissä, ja viedään ihan lämpiminä tarjolle. Talit teen itse munkkirasvoista, ja siemenistä, sekaan lorautan vähän ruokaöljyä, etteivät kovetu liikaa. Läskin nahkoja on myös aina tarjolla, ja monta tikkaa on aina niiden kimpussa.Pähkinöitä en osta muuta kun jouluksi, kun niitä menisi niin paljon, kun närhetkin niistä niin kovasti tykkää.
Ruokintapaikka siivotaan talvellakin vähän väliä. Tuon silloin tällöin kaikki lintulaudatkin sisälle sulamaan, pesen hyvin kiehuvalla vedellä. kuivaan uunilla, ja vien aamulla takaisin
Enkä ole nähnyt meillä kuolleita, tai huonosti voivia nyhjöttäviä lintuja
Ja miten ihanaa on seurailla niiden touhuja keittiön ikkunasta. Jos minua joku kieltäisi niitä syöttämästä, niin en varmasti tottelisi,Onneksi minulla täällä metsässä on ihan oma lupa. Lähdenkin tästä viemään vesirinkeleitä oraville, laitan ne naruun oksaan riippumaan, mutta kätevästi ne siitä keinottelevat, purevat poikki, ja sitten rinkeli suussa metsään.
Kun kevät tulee, niin voi sitä ihanaa linnunlaulun konserttia, mikä täällä kuuluu. On ihan pakko pitää makuuhuoneen ikkuna auki, että heti aamulla sänkyyn sen konsertin kuulee.Se on palkka kaikesta vaivastani, ja linnut on pihapiirissäni koko kesän,ja paljon uusia lajeja tulee lisää, täällä on aina elämää, neljä kylpyallasta on ahkerassa käytössä. .Kirjoituksestasi paistaa ihan ulos, että olet luonnon ja lintujen ystävä, kiitos että välität!
- Ramoona*
marja-liisa kirjoitti:
Kyllä meillä ruokitaan lintuja, eikä mistään kiellostakaan ruokintaa lopeteta. Ja meillä myös on lintuja. Ruokintapaikalla käy säännöllisesti talitiaisia, sinitiaisia, kuusitiaisia hömötiaisia, laumoittain punatulkkuja, vihervarpusia, pikkutikkoja isotikka, puukiipijöitä, yksinäinen pähkinähakkeli, urpiaisia, 8 lihavaa närheä, ja harakkapariskuntakiin joskus uskaltautuu. Viherpeippoja, ja mustarastaita ei ole nyt näkynyt, mutta oravia kahdeksan kerrallaan.
Ja ruokaa kuluu kovasti,viisi säkillistä auringonkukan siementä varataan talveksi, lintulyhteitä tehdään iso kasa. Pihlajanmarjoja kuivataan. Kaikki muruset, ja vanhentunut leipä murustellaan, Närhille kypsennetään tulikiviuunissa lämmityksen jälkeen perunoita alumiinipaperinyytissä, ja viedään ihan lämpiminä tarjolle. Talit teen itse munkkirasvoista, ja siemenistä, sekaan lorautan vähän ruokaöljyä, etteivät kovetu liikaa. Läskin nahkoja on myös aina tarjolla, ja monta tikkaa on aina niiden kimpussa.Pähkinöitä en osta muuta kun jouluksi, kun niitä menisi niin paljon, kun närhetkin niistä niin kovasti tykkää.
Ruokintapaikka siivotaan talvellakin vähän väliä. Tuon silloin tällöin kaikki lintulaudatkin sisälle sulamaan, pesen hyvin kiehuvalla vedellä. kuivaan uunilla, ja vien aamulla takaisin
Enkä ole nähnyt meillä kuolleita, tai huonosti voivia nyhjöttäviä lintuja
Ja miten ihanaa on seurailla niiden touhuja keittiön ikkunasta. Jos minua joku kieltäisi niitä syöttämästä, niin en varmasti tottelisi,Onneksi minulla täällä metsässä on ihan oma lupa. Lähdenkin tästä viemään vesirinkeleitä oraville, laitan ne naruun oksaan riippumaan, mutta kätevästi ne siitä keinottelevat, purevat poikki, ja sitten rinkeli suussa metsään.
Kun kevät tulee, niin voi sitä ihanaa linnunlaulun konserttia, mikä täällä kuuluu. On ihan pakko pitää makuuhuoneen ikkuna auki, että heti aamulla sänkyyn sen konsertin kuulee.Se on palkka kaikesta vaivastani, ja linnut on pihapiirissäni koko kesän,ja paljon uusia lajeja tulee lisää, täällä on aina elämää, neljä kylpyallasta on ahkerassa käytössä. .Marja-Liisan kaima Vartio on kirjoittanut kirjan "Hänen olivat linnut", ja palstan Marja-Liisasta voi sanoa samaa, lisätä siihen kukat ja monitaituruuden. Lintujen ruuat ostetaan, meillä enimmäkseen ruokitaan maapähkinöillä ja talipötköillä, ne tuntuvat kelpaavan kaikille. Sinitiaiset, talitiaiset , vihervarpuset ja mustarastaat ovat meidän yleisimpiä talvilemmikkejä, mutta paljon tulee osille isompiakin : käpytikkoja, närhiä, variksia, harakoita, naakkojakin nykyisin. Joskus vierailee laumoittain Lohjan Karkalin luonnonpuistossa oleilevia pähkinähakkeja, täällä päin kun on paljon pähkinäpensaita ja tammenterhoja. Punatulkkuja en ole vuosiin nähnyt, niitä kaipaan. Varpusetkin ovat jostain syystä harvinaistuneet. Fasaaneja tepastelee pihapiirissäkin hyvin arvonsa tuntevan näköisinä. Keittiön ikkunasta näkee ruokintapaikalle, joka on tiheäoksaisessa kirsikkapuussa. Siihen tuodaan tuija-aidasta harvennettu haara valaistuksi havupuuksi ja suojaa antamaan. Koivun latvassa korkealla tähyilee silloin tällöin vaanien varpushaukka.
Oravat hakevat maapähkinöitä, tekevät kätköjään ja unohtavat sitten. Taitaa hiiretkin hyötyä siitä ahkeruudesta. Joulun alla ostetaan muutama kauralyhde ja leivon itse lintujen rinkilöitä naapureillekin joulutervehdykseksi. Taikinaan laitan mitä kaapista löytyy näppituntumalla : erilaisia siemeniä ja jyviä, pussien pohjille jääneitä sämpyläaineksia ja rouheisia jauhoja,vettä, ruokaöljyä, vähän hiivaa ja pari munaa, alustan tiiviin taikinan. Leivon letitettyjä rinkilöitä ja voitelen munalla, koristelen vielä siemenillä ja paistan melko kauan noin 175 asteessa. Laitan kauniin ripustusnauhan ja rusetin lopuksi.
En usko salmonellavaaraan, nykyisin on hyviä ruokinta-automaatteja, ettei linnut kakkaa ruokaansa ja maasta pitää siivota roska ja jätökset usein. Meillä on paljon hedelmäpuita ja pikkulintuja suositaan myös pönttöjä laittamalla, palkitsevat sitten ihanilla kevätkonserteillaan ja tuhohyönteisiä napsimalla. Talvisikaan voi kuluttaa pitkät tovit ruokavieraitten touhuja seuraten. Meillä siipikarjan hoito on miehen lempipuuhaa, minä ruokin koiran apukeittiössä, jota leikkisästi sanotaan karjakeittiöksi. Lasten kanssa tehtiin laakeaa kulhoa ja raparperin lehteä muottina käyttäen betonista lintujen kylpyaltaita, ne vain pitää muistaa talveksi ottaa varastoon, halkeavat jos vesi jäätyy.Puihin jätetään aina omenia mustarastaille, marja-aroniat saavat kaikki syödä myös. Ramoona* kirjoitti:
Marja-Liisan kaima Vartio on kirjoittanut kirjan "Hänen olivat linnut", ja palstan Marja-Liisasta voi sanoa samaa, lisätä siihen kukat ja monitaituruuden. Lintujen ruuat ostetaan, meillä enimmäkseen ruokitaan maapähkinöillä ja talipötköillä, ne tuntuvat kelpaavan kaikille. Sinitiaiset, talitiaiset , vihervarpuset ja mustarastaat ovat meidän yleisimpiä talvilemmikkejä, mutta paljon tulee osille isompiakin : käpytikkoja, närhiä, variksia, harakoita, naakkojakin nykyisin. Joskus vierailee laumoittain Lohjan Karkalin luonnonpuistossa oleilevia pähkinähakkeja, täällä päin kun on paljon pähkinäpensaita ja tammenterhoja. Punatulkkuja en ole vuosiin nähnyt, niitä kaipaan. Varpusetkin ovat jostain syystä harvinaistuneet. Fasaaneja tepastelee pihapiirissäkin hyvin arvonsa tuntevan näköisinä. Keittiön ikkunasta näkee ruokintapaikalle, joka on tiheäoksaisessa kirsikkapuussa. Siihen tuodaan tuija-aidasta harvennettu haara valaistuksi havupuuksi ja suojaa antamaan. Koivun latvassa korkealla tähyilee silloin tällöin vaanien varpushaukka.
Oravat hakevat maapähkinöitä, tekevät kätköjään ja unohtavat sitten. Taitaa hiiretkin hyötyä siitä ahkeruudesta. Joulun alla ostetaan muutama kauralyhde ja leivon itse lintujen rinkilöitä naapureillekin joulutervehdykseksi. Taikinaan laitan mitä kaapista löytyy näppituntumalla : erilaisia siemeniä ja jyviä, pussien pohjille jääneitä sämpyläaineksia ja rouheisia jauhoja,vettä, ruokaöljyä, vähän hiivaa ja pari munaa, alustan tiiviin taikinan. Leivon letitettyjä rinkilöitä ja voitelen munalla, koristelen vielä siemenillä ja paistan melko kauan noin 175 asteessa. Laitan kauniin ripustusnauhan ja rusetin lopuksi.
En usko salmonellavaaraan, nykyisin on hyviä ruokinta-automaatteja, ettei linnut kakkaa ruokaansa ja maasta pitää siivota roska ja jätökset usein. Meillä on paljon hedelmäpuita ja pikkulintuja suositaan myös pönttöjä laittamalla, palkitsevat sitten ihanilla kevätkonserteillaan ja tuhohyönteisiä napsimalla. Talvisikaan voi kuluttaa pitkät tovit ruokavieraitten touhuja seuraten. Meillä siipikarjan hoito on miehen lempipuuhaa, minä ruokin koiran apukeittiössä, jota leikkisästi sanotaan karjakeittiöksi. Lasten kanssa tehtiin laakeaa kulhoa ja raparperin lehteä muottina käyttäen betonista lintujen kylpyaltaita, ne vain pitää muistaa talveksi ottaa varastoon, halkeavat jos vesi jäätyy.Puihin jätetään aina omenia mustarastaille, marja-aroniat saavat kaikki syödä myös.Kyllä ruokintapaikkojen salmonellatartunnat ja lintujen sairastumiset siihen ovat tosiasia. Vaikka ruokintapaikkoja yrittää pitää puhtaina, sairastu
misia tulee.
Joka kevättalvi olen nähnyt puoli'kesyjä' kuumeessa olevia keltasirkkuja. Olen niistä muutaman kolkannut pois kärsimästä. Kylän kissat hoitavat loput.
Vaikka niille laittaa syöttö-automaatit niin ettei linnut pääse niille sontimaan, siitä huolimatta maahan heitetyille kauranjyville paskotaan.
Jos tarjolla on auringonkukan siemeniä ja kauraa, ens ne syövät ne a-kukan siemenet.
- ,,,,,@>>>
Syöttöpaikka pitää ollakin sellainen mistä hakevat sen ruuan ja menevät jonnekin oksille syömään,
Jokainen tietää että jos tilavalla laudalla on ruoka siinä syödään ja paskotaan.
Meillä ainakin on lauta jossa ei ole tilaa tepastella. - u-atu
Hyvinsyöneet pikkulinnuthan ovat oivaa ravintoa petolinnuille ja edistävät siten luonnon monimuotoisuutta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa kansainvälinen etsintäkuulutus Poliis
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa – kansainvälinen etsintäkuulutus Poliisi pyytää yleisön apu3603085Tässä totuus jälleensyntymisestä - voit yllättyä
Jumalasta syntyminen Raamatussa ei tässä Joh. 3:3. ole alkukielen mukaan ollenkaan sanaa uudestisyntyminen, vaan pelkä3021482En kadu sitä, että kohtasin hänet
mutta kadun sitä, että aloin kirjoittamaan tänne palstalle. Jollain tasolla se saa vain asiat enemmän solmuun ja tekee n841302- 1081301
Noniin rakas
Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi991285Oisko mitenkään mahdollisesti ihan pikkuisen ikävä..
...edes ihan pikkuisen pikkuisen ikävä sulla mua??.. Että miettisit vaikka vähän missähän se nyt on ja oiskohan hauska n591245- 481145
Helena Koivu : Ja kohta mennään taas
Kohta kohtalon päivä lähestyy kuinka käy Helena Koivulle ? Kenen puolella olet? Jos vastauksesi on Helenan niin voisi801052Au pair -työ Thaimaassa herättää kiivasta keskustelua somessa: "4cm torakoita, huumeita, tauteja..."
Au pairit -sarjan uusi kausi herättää keskustelua Suomi24 Keskustelupalvelussa. Mielipiteitä ladataan puolesta ja vastaa24941- 33847