No tulihan se sieltä, ILPin ulkoyksikkö kannattaa laittaa talon alle ja tiivistää ettei ilma pääse vaihtumaan rossipohjassa. Ei tarvi enää niitä reikiä porata maahan,lämpöä tulee muutenkin Ja kyllä sen joku vielä laittaa tuonne välikattoonkin ja hyvin pelaa..
Lähde: Uusin TM Rakennusmaailma.
Lähde: Uusin TM Rakennusmaailma.
Vastaukset 39
Vanhimmat
ko. lehden tasosta kertoo paljon, jos ylipäätään kannnustetaan laittamaan ilppi. Kyllä talo kannattaa purkkavirityksien sijaan ennemmin eristää ja laittaa rahat päälämmönlähteeseen.
Erikoinen ja mielenkiintoinen juttu. Tosin nämä TM testit ovat aika surkeita useimmiten kuten vertailu ilmalämpöpumpuista samassa lehdessä. Piti olla vertailu 12 -sarjan pumpuista niin samaan juttuun on otettu 17-sarjan pumppuja!?
Sitten nostettu vielä lämpötehotarvetta 550w enemmän kuin standardi mitoituksissa. Silloinhan saadaan aina ne isot pumput voittamaan vaikka lämpötarve ei noin iso olisikaan.
Joka tapauksessa TM ja sen rakennusmaailma lehti ovat todella mahtavia julkaisuja, eikä Suomessa ole mitään muita vastaavia julkaisuja. Turha niitä on yrittää mollata, kun ei ole parempaakaan tiedossa. Lisäksi aina nuo kommetit perustuvat mutu tuntumiin ja kun vastassa on TM tutkimukset ja testit, niin turhaa löpinää tuo arvostelu!!
Missä oli Misut?
TM on aivan paska, esim TM:n aivopesemänä teininä ostin 1980-luvulla Nakamichi merkkisen huippuluokan kasettidekin. Aivan paska laite, oli 5 kertaa huollossa eikä siitä saatu korkeaa inisevää ääntä pois. Olisin samalla rahalla sanut esim kolme JVC:n automaattisella kasetin kääntäjällä varustettua dekkiä.
No, eipä oikea ammattilainen sekoittele jatkuvasti käsitteitä. MM. Ilmastointi ja ilmanvaihto käsitteinä on jatkuvasti sekaisin TM:n teksteissä. Taitaa olla ihan eri alalta osa kirjoittajista. En osaa oiken luottaa lehteen joka laskee tuollaista läpi.
Älä nyt viitsi. Ovat varmasti Tieteen Kuvalehden avustajia suuri osa. Ne hallitsevat kaikenlaista suvereenisti.
Rakennusmaailman jutut on paljolti ihan pas-kaa.
Mitsut on jo testattu kyseisessä lehdesssä. Ei pärjää enään ennen uusien mallien tuloja! Aikas heppoisesti oli testi tehty ja huomasi testaajien ammattitaidottomuuden läpi ja ihmetytti tosiaan kahden täysin eri kokoluokan laitteet kokeilussa. Testi voisi olla ennemminkin lämpöpumppu esittely kuin testi ,kun laitteita ei näköjään osata mitoittaa ja säätää kunnolla. Ottakoon mallia ruotsalaiselta SP:ltä joka testaa standardin mukaisesti kaikki laitteet.
Rossipohja pumppu oli mielenkiintoinen ja varmasti kehitettävä ratkaisu. Siinäkin on monia asioita otettava huomioon eikä ole ihan helppo aina toteuttaa.
Onko Mitsulta tulossa uusia malleja?
Nyt putosi pohja niiltä teorioilta että kohta on pakkasta 30 astetta kun ulkoyksikkö laitetaan suljettuun tilaan, joko talon alle tai välikattoon.
Kylmä tulee ,jos laitetaan suljettuun tilaan! Rossipohja ei ole suljettutila vaan maalämmittää avoimen pohjan vuoksi.
Onko juttua missään netissä?
Osta lehti 7,90€ tai jutus voi melko pian ostaa netistä.
Mutta tässtä voi lukea jotain:, pistä TM hakusana Gooklettamalla
http://www.rakennusmaailma.fi/artikkelit/ilmalampopumppu-ryomintatilassa
http://www.rakennusmaailma.fi/s/f/editor/images/rossiISO2.jpg
Joku pellepeloton siinä uskoo omaan asiaansa kovasti.
Laitoimme jo v. 2006 ilmalämpöpumpun rossipohjan alle vastoin kaikkien "asiantuntijoiden" neuvoja. Hyvin on toiminut eikä ole hometta näkynyt eikä haissut. Tosin puurakenteiseen rossiin en pumppua laittaisi vieläkään.
Rossipohja on AINA puurakenteinen. Jos on esim ontelolaatat se EI ole rossipohja. Prkl!
No mikä se sitetn on?
Kyllä se betoninenkin on rossipohja.
Puusta ei kannata tehdä missään olosuhteissa. Lahoaa aina.
Niin jutussakin on kerrottu ettei puurakenteiseen rossipohjaan pumppua laiteta. Tuo on betoninen rossipohja.
Mulla on 170 vuotta vanha talo, jossa on puurakenteinen rossipohja
Toimii jos eristeitä alle 150 mm.
Uusilla määräyksillä ei saa enää rakentaa nuin ohuilla.
Ei myöskään puurunkoisia ulkoseiniä. Niissäkin maksimi turvallinen eristys 150 mm.
Jatkossa saa rakentaa vain kivitaloja. Betonia tiiltä ja muovieristeitä.
Testissä oli periaatteessa 12 sarjalisille ,mutta mukana oli otettu kokeeksi 2 isoa 17 sarjalaista:
17 sarjan pumput voittaja Daikin
Daikin Ururu Sarara arvosana: 8,7 hinta 2467
Technibel MPA9FIOR5IAA / GR9I5OR5IAB arvosana: 7,9 hinta 1995
12-sarjan pumput voittaja Hitachi
Hitachi RAS-25SX8N / RAC-25SX8N arvosana: 7,8 hinta 1690
Innova H121NI / H121O arvosana: 7,7 hinta 1250
Sharp AY-ZP40KR / AE-Z40KR arvosana: 7,7 hinta 1029
Ultimate 13 Premier Inverter arvosana: 7,5 hinta 998
Niin, eiköhän tuo ILP ulkoyksikkö toimi ihan samalla periaatteella siellä ryömintätilassa (puu- tai betonipohja) kuin ns. illmankuivaimet. Kondensoituva vesi täytyy vain kerätä ja johtaa laitteen alta ulos sieltä ryömintätilasta. Äkkiä ajatelen ihan hyvä keksintö.
Tätähän ovat kotikeksijät täälläkin ehdotelleet jo pitkään, mutta tyrmäys on ollut raju, TILAN LÄMPÖ MENEE -30 PAKKASEEN MUUTAMASSA TUNNISSA on ollut tietäjien yleisin vastaus.
Tuossa tunti sitten lukaisin kyseisen jutun. Täytyy tunnustaa, että aika outoja lukuja osittain.
Näissä ILP- mittauksissa ihmettelen eniten sitä, että sulatukset eivät ole mukana luvuissa. Kun mittausympäristönä on tuollainen suljettu kontti, niin luulisi, että tuon voisi helposti järjestää. Sulatukset kun ovat aina lämmöntuotosta ajallisesti pois ja tuppaavat energiaakin kuluttamaan. Eri laitteissa on iso ero tämän suhteen. Nyt tämä ero jää täysin huomioimatta. Sulatusta ei myöskään oteta mitenkään huomioon COPpeja laskiessa.
Mitä tuohon rossipohja- ILPpiin tulee, niin olisin lehtenä kyllä aika varovainen. Aivan varmasti ILP viilentää alapohjan lämpötilaa. Kun ryömintätilan lämpötila kylmenee, niin lattia on varmasti kylmempi. Lämpöhukka alapohjan läpi ts. kasvaa ja mukavuus kärsii.
Kun alapohja viilenee, niin pahimmillaan tämä voi aiheuttaa jopa routavaurioita. Mittaustenkin mukaan RH oli jatkuvasti yli 85%, joka riittää homeen muodostumiseen. Ei kivinen alapohja välttämättä homehdu, kun siellä ei ole orgaanista ainetta, mutta entä onteloiden toinen puoli?
Jos ILPpiä käyttää kesällä viilennykseen, niin tämähän lämmittää alapohjaa, joten tämä itse asiassa vähentää kosteuden tiivistymistä kesällä. Pahin tilanne lienee kuitenkin syksy, jolloin kosteusprosentti lähentelee 100% ulkona ja alapohjassa ilmaa entisestään viilennetään, eli RH% nousee.
Kyseisessä tapauksessa alapohjan ilmanvaihtoaukot isommaksi osaksi tukittiin. Kuulostaa entistä arveluttavammalta. Näinhän sitä ennekin on säästetty ja kaikki tietävät seuraukset.
Se on yksinkertaista, että ILP puhkuu paremmalla COPilla lämpimämmässä tilassa. Mitä tämä sitten aiheuttaa muuten ei kyseinen tarina kerro oikeastaan mitään.
Kyllä sulatukset on huomioitu testeissä ja copeissa. Ilpit sulattelevat lämpötilan mukaan ajastamalla tyhmästi varman päälle, hyötysuhdetta saa jonkin verran parannettua tekemällä virityksen joka harventaa sulatusvälejä http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=1380.0.
Ilpin ulkoyksikkö toimii käytännössä kosteuden tiivistäjänä ja tuulettaa samalla pohjaa, joten en usko että kosteuden puolesta tulisi ongelmia, varsinkin jos kondenssiveden saa johdettua sieltä jotenkin pois. Rossipohjaan sijoitettu ilppi laskee rossipohjan lämpötilaa ja samalla myös jonkin verran lattian lämpötilaa, tosin maasta siirtyy lämpöenergiaa tilalle, mutta voiko maaperä mennä helpommin ja syvemmälle routaan ja särkeä sieltä jotain?
"Aivan varmasti ILP viilentää alapohjan lämpötilaa" No ihme kun tuon tajusit, ja ihan omasta päästäkö? Mutta pointti olikin siinä että pitkässä pakkasjaksossa 15-24 astetta, ilmatila viileni vain 0 asteesta -4 asteeseen vaikka pumppu pyöri täysillä. Ja etkä muutenkaan ymmärrä asiaa kun moitit sitä että lähes kaikki luukut laitettiin umpeen. Olet varmaan niitä "Kohta sielä on 30 astetta pakkasta" ihmisiä. Tämä mahdollinen kosteusongelma on erillinen asia, joka tietusti tulee selvittää ennen ilpin asennusta talon alle.
ILPPI kuivattaa alapohjaa tuollaisessa käytössä, jos kondenssivesi johdetaan pois. Luukut voivat olla kiinni.
Mistäköhän täällä aina sikiää tällainen ihme agressiivisuus?
Ymmärrän erittäin hyvin, että luukut ovat kiinni kun pumppu käy. Talveksi ennenkin kissaluukut laitettiin kiini. Ongelma vain syntyy siitä, että näitä kissaluukkuja ei sitten muistettu/välitetty avata. Tätä ajoin takaa, mutta ilmeisesti se olet sinä joka ei ymmärrä.
En kyllä puhunut mitään -30 asteesta. Mistäköhän tämän keksit?
Tuo -4 astetta on tuokin aika paljon. Vaikka puhuttiin lämmön talteensaannista viemäreistä, niin itseäni kyllä hirvittäisi, jos viemärit kulkevat pakkasessa. Eihän tuo haittaa, jos aina viemärissä kulkee iso määrä nestemäärä, mutta jos jostain syystä vettä liruu hiljakseen, niin tilanne on toinen. Oletetaan, että laitat pyykit narulle, jolloin ilmanvaihtokone liruttelee hiljakseen vettä viemäriin. Kuivausrumpu tekee tuota myös. Erittäin iso jäätymisen paikka.
Kannattaa huomioida, että tuo -4 astetta oli tuon tapauksen lämpötila. Isompi pumppu viilentää luonnollisesti enemmän. Tuossa oli ollut alla savimaa, joka luovuttaa erittäin hyvin lämpöä, mutta toisaalta joka on kaikista pahin, jos se routii.
Tuon jutun perusteella annettiin ymmärtää, että maa ei mennyt kovin syvälle/ ollenkaan jäähän. Kaikki voivat tarkastella asiaa kun ulkona on ollut yönkin verran -4 astetta, saati jos tämä jatkuu viikkoja.
Miksi ne tuuletusluukut pitäisi kiinni laittaa, kun siellä on se ulkoyksikkö??? Alapohjan tuuletusta ei nimenomaan talvella saa kokonaan lopettaa sillä juuri pakkasilma sen kuivattaa ja kesän kosteat ilmat kastelee. Kissanluukut suljettiiin ennen vanhaan vain sen taikia ettei lumi mene sinne, mutta luukut tai sokkeli ei ollut niin tiivis etteikö tuuletus olisi silti pelannut.
Kyllähän ennen ideana oli "sulkea" nuo tuuletusluukut, jotta lattia ei olisi niin kylmä. Ei tuolla lumen tuiskuamisella mitään merkitystä ole.
Ja tuo ennen tarkoittaa, että aivan tämänkin päivän elelijät toimivat noin. Mm. naapurini näyttää toimivan tuolla tavalla.
ILP kuivattaa absoluuttisesti tilaa, vaikka suhteellinen kosteus saattaakin nousta.
Ulkoyksikkö tiivisti vettä noin 2 litraa tuntiin rossissa. Tosin tuo rossipohja oli ontelolaatoilla ja styroksilla tehty eikä mikään puulattia.
Ei kai radonia nyt unohdettu?
Kai sinne pitäisi johtaa myös IV-koneen poistoilma.
VILP tuollaseen rossipohjaan ja putkitus kannattaa miettiä rakentaessa valmiiksi. Kun rossi on pelkkää betonia ja styroksia ei ne homehdu. Toisaalta ILP on myös ihan ok mutta ei noin suuritehoinen. Maasta nousee lämpöä tasaisesti ja sen voi hyödyntää sopivassa määrin. Olihan tuossakin testissä pohja-ala tupleten suurempi kun 500 metriä 40mm putkea maahan kaivettuna.
Kuullostaa järkevälle rakentaa kunnon rossipohja hyvin eristettyyn taloon.
Erillinen maabunkkeri ja ilppi sinne.
Kysehän on tällöin tavallaan maalämmön talteenotosta vähän kuten maakellarissakin.
Kustannus/hyötysuhde hieman tietysti arveluttaa.
Rossipohja talon alla tulisi olla varsin hyvin eristetty, jos ilpin sinne asentaa.
Kuulostaa vähän siltä kuuluisalta hölmöläisten peitonjatkamisoperaatiolta...
Kuullostaa ihan maalämmölle. Kun pohja on ulkoapäin eristetty ei pakkanen pääse sitä viilentämään. Ajaa saman asian kun maalämmön pintakeruuputkisto routarajan alapuolella.
Meidän vanhassa talossa ei ole rossipohjaa, mutta kellari on. Siellä on ainoastaan
muovinen öljysäiliö. Seinät, katto ja lattia betonia. Kovimmillakin pakkasilla 1
lämmintä. Taidampa laittaa ulkoyksikön sinne. Kosteudestakaan ei liene haittaa
tuollaisessa umpibunkkerissa. Maakellari olisi tietysti toinen vaihtoehto. Tai
vaikkappa hylätty kaivo.
Mitenkähän pitkät voivat olla sisä- ja ulkoyksikön väliset putkitukset?
Talon tulisijassa poltettiin sekapuuta noin joka toinen päivä, keskimäärin kolme sylillistä kerrallaan.