Sain lääkettä citalopram 10 mg ja nyt ahdistaa kahta kauheammin!

Ratiopharmin Citalopramia? Sain itse samaa lääkettä viisi vuotta sitten ahdistukseen ja se tosiaan teki ihan hirveen olon. En pystynyt makaamaan sängyssä, en istumaan paikallani vaan piti kävellä ympyrää koko ajan. Hirveä kihelmöinti koko kropassa ja paniikki ihan tulollansa koko ajan. Kamala lääke!

Sitten kävin jopa psykiatrillakin ja hän vaihtoi lääkkeen Sepramiin ja se todella auttoi. Aikanaan yli kymmenen vuotta sitten masennusjaksolla söin Cipramilia ja sekin auttoi hyvin. Jännä juttu, sama vaikuttava aine kaikissa lääkkeissä, mutta se on taivaan tosi, että silti toiset lääkkeet auttaa ja toiset ei.

Käy vielä lääkärillä ja kerro noista sivuvaikutuksista josko hän vaihtaisi lääkkeen toiseksi. Toisaalta sivuvaikutukset kestää muutaman päivän ja helpottaa sitten, mutta on ne niin p*rkeleestä ettei niitä kestä.

Koitan nyt jatkaa tän kanssa, vasta tässä olen 3 päivää tätä ottanut... ja se on nyt mennyt silleen, että heti ottamisen jälkeen tulee kamala olo, sitten pari tuntia niin tulee vaan tyhjä zombimainen tunne, ei oikeen mitään fiiliksiä. Sitten taas illalla kai vaikutus kun lakkaa tulee hirvee levottomuus ja ahdistus... kokeilen nyt tasottuisiko tämä tässä parin viikon päästä...jos ei niin sanon kyllä heipat koko paskalle.

Hei,

mä aloitin sepramin kolme päivää sitten 5mg alkuun nyt neljä päivää ja täälläkin ahdistaa tosi lujaa! Anteeksi nyt vaan, mutta lohduttavalta kuulostaa että muillakin samaa.

Lääkäri varoitteli tästä, ja ihan normaalia kuulemma. Itsekään en eilen kestänyt olla illalla kotona, vaan lähdin ystävän luokse joka tietää tilanteen. Se jo rauhoitti vähän.

Samoissa kamppailuissa täällä, yritetään kestää!

Ps: Onkos nyt mikä tilanne? Helpottanut yhtään?

Nyt on 5 päivää mennyt tällä lääkkellä, ja tänään ei ole erityisemmin ahdistanut. Väsymys vaan on ja pysyy, ja en jaksa mitään sosiaalisia tilanteita. Välttelen nyt ihmisiä enemmän kuin koskaan, oman perheen seurassakin ahdistaa! Mikä on hassua, sillä sain tämän sosiaaliseen ahdistukseen! Kai tälle pitää antaa se pari viikkoa....jos ei sitten ala auttamaan niin joutaa helvettiin mokoma paska.

Näissä lääkkeissähän yleensä se ahdistus mihin lääkkeen on saanut, kasvaa aluksi.

Minä tulen siis päivän perässä Seprameilla. Eilen oli neljäs päivä, ja olin koko päivän liikenteessä, jotta en jää miettimään oloani, eikä minulla ole aikaa siihen. Tänään nostan annostuksen kymmeneen milligrammaan, saapa nähdä kuinka paljon enemmän tänään ahdistaa...

Aloitettiinko sinulla suoraan 10 milligrammalla? Yleensähän nämä aloitetaan tosi pienellä annostuksella.

Joo muistan ku ittekki ton alottelin 3v sitten. Oli ihan kamalaa, ahdisti niin , en voinu nukkua, oksetti jne.. kyllä se viikossa alko helpottamaan ja sitten alkoi mieliala nousta.

ahdistunut: Mulla aloitettiin 5mg ja söin sitä kauan. Uusin siis aina vaan reseptiä.. Kun lopulta menin lääkäriin hakemaan lausuntoa kelaa varten (terapia), niin lääkäri järkyttyi. Sanoi että ei tuo 5mg ole edes mikään hoitoannos, vaan 10mg->. Joten ei liene epätavallista, että sitä syödään jo alussa 10mg.

Kiva kuulla muidenkin ahdistukseen mielialalääkkeitä syöneiden aloituskokemuksia, kiitos siitä.

Sinä joka söit 5mg, sinulla siis kuitenkin noin pieni annos toimi? Nostettiinko sitä ikinä 10mg?

Jos muillakin on kokemuksia, laittakaahan, lohduttaa vähän kun tietää ettemme ole ainoita asian kanssa kamppailevia :-)

lopetan kyllä näiden syömisen kun vielä pystyn....en usko että näistä on loppujen lopuksi muuta kuin harmia...

Heippa ap,

onko yhtään helpottanut? Täällä toinen päivä kymmenellä mg:lla menossa ja hankalaa on. Yhteensä siis kuudes päivä. Ahdistaa henkisesti ja fyysisesti, tuntuu että saa vähän väliä vetää happea kun ilma loppuu ja väsyttää, uni ei tule vaikka juuri yritin nukkua päiväunet kun väsyttää. Kurkussa on pala ja levoton pelokas olo.

Toivoa nostaa tieto, että yleensähän nämä pahentavat aluksi niitä oireita joihin ne on saatu ja kahden viikon kuluessa pitäisi alkaa helpottamaankin...

6 päivän jälkeen oli vaan sellainen mitäänsanomaton ja apaattinen olo, ja kun luin kauhutarinoita miten masennuslääkkeisiin jää koukkuun päätin lopettaa ja jätin tabletin ottamatta tänä aamuna.
No, sitten kai vaikutus lakkasi ja palasivat vitutus, ahdistus ja kaikki mahdollinen ja oli todella ärtynyt olo, niin otinpa taas tottelevaisesti pillerin...kai sitten olen jo koukussa, ainakin henkisesti. En kyllä tämän pakkauksen jälkeen meinaa enää jatkaa, enkä varsinkaan lisätä annosta.

Otan 10 mg päivittäin kello 16 , annos oli välillä 30 mg mut siitä tuli niin paljon sivuoireita ettei sopinut. Sitten kokeiltiin Voxraa ensin ja Venlafaxinia sen jälkeen, allergisia oireita kummastakin. Nyt mulla on citalopramin lisänä opamox 15 mg tarvittaessa.
37 tuli Becksin testistä eli olen vaikeasti masentunut.

Huhuu ap,

miten menee?

Olen syönyt kolme päivää nyt 15mg, yhteensä siis 11 pv menossa.

Oli pari parempaa päivää ja tänään on kyllä levoton ja ahdistunut olo... varsinkin nyt illalla...

Miten siellä? Onko helpottanut?

Nyt on mennyt sen puolitoista viikoa, kai, ja keho on varmaan nyt tottunut tuohon lääkkeeseen kun on olo helpottanut. Tosiaan välillä menin omin päin puolittamaan tablettini ja kerran jätin kokonaan ottamatta ihan olon mukaan. Nyt taas kiltisti otan tabletin aamupäivällä, ja välillä tulee vähän outo levoton olo, tosin yksi päivä oli älyttömän hyvä olo! melkeinpä maaninen. Kuitenkin selkeästi on tunteet latistuneet, hieman zombina kuljen kun ennen lääkitystä ilo ja suru vaihteli niin jyrkästi niin tuntuu tasoittuneen. Eiköhän tämä tästä... sosiaaliset tilanteet kyllä edelleen ahdistavat tosin enää en välitä niistä niin paljon että vähemmän ahdistavat. Vallitseva tunne tuo välinpitämättömyys. Ihan hyvä niin.

Hyvä että sinulla on helpottanut! Jospa minullakin vielä.

Syötkö siis kokoajan 10mg?

Minulla siis Sepram 20mg ja huomenna pitäisi nostaa annos kokonaiseen tablettiin eli 20mg... Huolettaa mitä siitä seuraa.

Nyt jo niin levoton olo. Vai tasaantuukohan tuo sitten kun elimistö tottuu määrään? Kokemuksia kenelläkään?

Perun puheeni. Tänään ollut mitä hirvein olo. Sitten lopulta taisin saada jonkun ihme paniikkimaisen kohtauksen kun sydän hakkasi aivan hullua tahtia, koko kehoa pisteli ja puudutti, ja hirveä paniikki iski. Sitten piti mennä moneksi tunniksi pitkälleen hengittelemään. Pää tuntuu puutuneelta ja painavalta. Voisiko tämä olla jotain serotoniinisyndroomaa?

Ja 10mg menen edelleen ja tuntuu että sekin liikaa.

Mitä nyt olen sepramista lukenut, kyllähän niitä paniikkikohtauksia saattaa tulla voimakkaampanakin aluksi. Ja jotkut sanovat että lääkkeen aloituksesta 2 ekaa viikkoa ovat olleet ihan kauheita.

Minä en ole lukenut serotoniinisyndroomasta ihan sen vuoksi etten ala sitäkin pelkäämään. Mutta eikös se harvinainen ole kuitenkin...?

Yritetään jaksella, laita kuulumisiasi!

Minä otan nyt 20mg ekan kerran.

sepramissa on apuaineena glyseriiniä, mulle se teki tukalan olon, citalopram vaihdettiin toisen valmistajaksi ja se auttoi.

Voi kun olis tällä aloittajalla reipas kaveri, joka veisi hänet kävelylle - säännöllisesti. Sii alkais vaikuttamaan se Luonnon parantava vaikutus.

Citalopramista tuli kahta sekopäisempi olo; syke nopeutui, kädet tärisi, ahdisti kahta enemmän. Tuli itsemurha-ajatuksia. Onneks se sitten lopetettiin ja vaihdettiin toiseen lääkkeeseen.

http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=14828&i=ORION PHARMA_CITALOPRAM ORION

Aloittelen Venlafaxinin uudestaan muutaman viikon päästä. Citalopram ei tehoa meikäläiseen.

Hyvässä kondiksessa oltaessa joillekin nautinto http://www.youtube.com/watch?v=BOcrph6CBzk&feature=related

Moikka kaikki ahdistelijat :) Olipa "kiva" et en paini näiden asioiden kanssa yksin. Olen nyt 2vk syöny Seronilia, ekaks viikon 5mg ja toisen 10mg ja on ollu melkosta tuskaa :( Ahdistaa, uni on huonompaa ja aj. tulee sellasia paniikin omasia tunteita joita ei aiemmin oo ollu. Ihan pelottaa. Olo on siis menny huonommaks ja toivonkin et pian helpottaa. Koko ajan on levoton olo ja vaikka pystyn olemaan paikallani ni oon levoton. Olo vaihtelee koko ajan ja nopeastikin.
Sit mulla on ruokahalu menny. Iltaa kohti helpottaa ja muuten joutuu melkein väkisin syömään. Paino on laskenu viimesen puolen vuoden aikana melkoisesti.
Ahdistusta ja pöljää oloa tulee jonkun aikaa lääkkeen oton jälkeen. Sellanen palan tunne kurkussa ja aj. äänikin madaltuu. Sydän hakkaa kans aj. melkoisesti, niihin sain lääkäriltä Propralia ja se onkin auttanu ja sitä oon säännöllisesti ottanu. Kirjotelkaa ihmeessä kuulumisia, helpottaa kummasti oloa vertaistuki :)

Oireitanne lukiessani sanoisin lyhyesti "Kärsivällisyyttä, hyvät ihmiset" :) SSRI-lääkitystä aloitettaessa aivan tyypillistä on tuo ahdistuksen paheneminen, mikä on vain merkki siitä, että oma aivokemia "tunnistaa" käytetyn lääkkeen ja että se alkaa myöhemmin toimia siten, kuin on tarkoitettukin.

Omalla kohdallani (ahdistuneisuushäiriö) olen aloittanut essitalopraamikuurin (Cipralex / Escitalopram Actavis 10 mg) useampaan otteeseen. Aina se ensimmäinen vajaa viikko on ollut pahin, mutta tieto oireiden helpottumisesta on auttanut. Pahimpaan ahdistukseen auttaa minulla liikunta. Ahdistuneisuushäiriööni liittyvät univaikeudet helpottuvat jo parissa päivässä. Lääke alkaa toimia kunnolla muutamassa viikossa aloituksesta, olo vakiintuu parissa kuukaudessa, samoin helpottavat lääkkeen aiheuttamat seksuaaliset häiriöt, esim. meillä miehillä tietynlainen tunnottomuus. Tätä kirjoittaessani on lääkitys ollut päällä vajaan vuoden, ja voin oikein hyvin verrattuna siihen, millainen ahdistuneisuuteni olisi ilman lääkitystä.

Joten malttia teille, jotka olette aloittaneet lääkityksen vasta hiljattain. Olette luultavasti kärsineet ahdistuksesta jo niin pitkään, että tämä lääkityksen alkuoireilu kannattaa vielä sietää. Parempaa on luvassa!

2009 alotiin citalopramin käytön eli melko kärsivällinen olen ollut. Venlafaxinia kokeilen josko se tehoaisi paremmin, ekalla kerralla voxran kokeilun jälkeen se ei oikein toiminut.
2009 bdi oli 21, nyt 37. masennukseni on muuttunut vakavaksi osittain siksi kun KELA ei myöntänyt päivääkään sairaslomaa B-lääkärintodistuksieni aikana joulukuusta 2009. Eläkehakemukset on hylätty myös. Nyt on KELAssa sekä psykiatrin, psykologin ja neuropsykologin eläkettä tukevat lausunnot ja odottelen saavatko ne mitään aikaan.

Jatkuivat tälläset ihme minisydärit ja kädet tärisi ja luulen että 10mg oli liian iso annos ja nyt puolitan nappini ja kaikki on ihan hyvin toistaiseksi.

Moikka, mulla nyt reilun 2vk menny Seronil ja ed. vointi tuntuu huonommalta kun ennen aloitusta :( Tänään nostin annoksen 20mg ja ihan hirvittää mitä tuleman pitää. Ne oireet kun on sellasia että ajatuksetkin on ihan outoja ei omia ollenkaan. Olo on muuten aika lailla turta ja mitään ei jaksais tehdä. Menkatkin just loppumassa et eivät yhtään paranna oloa.
Kävin eilen lääkäriss, joka tykkäs et oireet johtuu luultavammin siitä että mulla on ollu vajetta kyseisestä välittjäaineesta ja sen takia oireita tulee.
Kumpa tää olo helpottais. Iltaisin oon tosi väsyny ja nukahdan hyvin mut herään ekan kerran jo 2-3 aikoihin. Sit pyörin hikisenä ja torkahtelen välillä, ja aamusta jo ahdistaa.
Nukkumiseen oon kokeillu luontaistuotekaupan melatoniinia ja se kyllä toimii.
Välillä tulee epätoivonen olo että tää ei helpota koskaan ja että tätäkö mun loppuelämä on. Vaikka kaikki on kuitenkin hyvin, rakastava mies ja ihana tytär

V1olalle: Seronilissa on erittäin pitkä puoliintumisaika ja ns. tasainen pitoisuus saavutetaan usein vasta n. viiden viikon jälkeen. Tämä tarkoittaa yleensä myös sitä, että positiiviset vaikutukset tulevat aika hitaasti. Seronil on kuitenkin pitkäaikaishoidossa ainakin itselläni se paras ssri-lääke ja se on huomattavasti helpompi lopettaa kuin esim. cipralex. Alussa voi tosiaan olla noita mainitsemiasi oireita, mutta parin viikon sisällä pitäisi helpottaa ja tehon tulla esiin.

Kiitos contad0r :)
Tää olo on vaan aj. niin tukala että pois alta. Mut nyt mulla on reilu 2 viikkoa aikaa kuunnella oloa, ja tosiaankin yritän olla kuuntelematta, ennen kun työt kutsuvat.
Nää ei tosiaankaan oo mitään hetken juttuja vaan aika parantaa ja olis tietty hyvä jos siinä oppis samalla tuntemaan itsensä niin et tähän pisteeseen ei päädytä. Mut jos päädytään ni sit on keinot ;)

Osaisko Contad0r tai joku muu kertoa kun nyt oon neljättä päivä ottamassa 20mg Seronilia ja ahdistus on ihan valtavaa. Yöunikin on katkonaisempaa ja aamulla on noustava varhain jotta ei tuu pyörittyä hikisenä ja ahdistuneena. Opamoxia en haluais ottaa, mut on ihan pakko että jaksaa. Oon ottanu vaan Opamoxista 15mg puolikasta ja jopa neljäsosaa.
Kuinka kauan tätä pitää sietää, vai eiks toi Seronil sovi mulle??

Jos Seronil on ensimmäinen masennuslääke, mitä aloitit käyttämään nuo kuvaamasi "aloitusoireet" voivat kestää jopa kuukauden päivät ja uusiutua annoksen noston jälkeen. Jos taas vaihdoit vaikkapa toisesta ssri-lääkkeestä ovat aloitusoireet usein huomattavasti lievempiä ja menevät nopeammin ohi.
Itselleni määrättiin aikoinaan Fontex-lääkitys 1. masennuslääkkeenä (vaikuttava aine siis sama kuin Seronilissa). Lääke aloitettiin suoraan 20mglla ja ensimmäisen kuukauden suunnilleen hypin seinille - levottomuutta, ahdistuneisuutta, univaikeuksia jne jne. Pikkuhiljaa vointi kuitenkin alkoi paranemaan ja lopuksi lääkkeestä tuli erittäin hyvä vaste eikä juuri sivuvaikutuksia. Olen kokeillut viittä-kuutta eri masennuslääkettä tämän jälkeen (vielä paremman tehon) toivossa, mutta palannut aina fluoksetiiniin. Omien kokemuksieni mukaan, alku ottaa usein koville ja lääkkeen lopetus käy usein mielessä, mutta alkuvaikeuksien jälkeen on erittäin toimiva lääke. Ehkä ei vielä kannata luovuttaa.

Kiitti taas contad0r :) Pitää sinnitellä vielä. Mulla ei oo aiempaa lääkitystä eikä oo siis lääkevaihdosta kyse. Koitan lohduttautua sillä että kun oireita tulee ni aivoissa on varmaan puutosta serotoniinista ja kunhan varastot täyttyy ja olo tasaantuu ni se vie aikaa. Oon muutenkin melko herkkä lääkkeille.
Taidan ottaa yöksi "murusen" Opamoxia josko sais nukuttua aamuun asti.

Nyt on 4 viikkoa takana Seronilin kanssa ja vielä toivoisin että olo kohentuisi :( Aj. on jo parempi, mut aj. tulee sellasia aaltomaisia oloja. Ahdistava, huono olo jonka jälkeen tuskanhiki ja paniikinomainen tunne. Yöt oon nukkunu kun oon ottanu 1/2 Opamoxin tai 1/2 Imovanen ja melatoniinin. Pelkällä melatoniinilla en nuku hyvin. Opamoxia en haluais ottaa.
Osaako kukaan sanoa onko vielä toivoa lääkkeen vaikutuksesta vai eikö se sovi mulle?? Se ahdistava olo on semmosta palan tunnetta kurkussa ja ihan kun noi keuhkoputket olis ahtaammat. Kädet on välillä hervottomat ja kaiken näpertelemisen tekeminen turhauttaa.

Hei kaikki! Aloitin Citalopram Orionin (10 mg) nelisen päivää sitten. Tarkoitus ensimmäisen viikon aikana ottaa puolikas tabu ja sitten yksi kokonainen päivässä. Jo ensimmäisenä päivänä tuli todella outo ja epätodellinen olo. Kolmantena päivänä sitten iski ihan kunnon olotilat päälle. Tuntui että paniikkikohtaus olisi tuloillaan, muttei kuitenkaan tule. Sitten tuli ihan hirvittävän kylmä ja kylmää hikeä pukkas pintaan. Päätä särki ja niskasäryt paheni monen viikon paranemisen jälkeen. Koiraa ulos viedessäni iski huimaus ja sellainen olo että kohta pyörryn. Pyörryin reilu pari kuukautta sitten ja olo oli aivan samanlainen kuin juuri ennen kuin tuolloin ennen filmin katkeamista. En kuitenkaan pyörtynyt vaan mentiin siltä seisomalta vauhdilla kotiin. Soitin poikaystävälleni jjonka luona nyt olen "tarkkailussa". Olo on vaihtelevasti sekava, ahdistunut, väsynyt, kipeä, kuumeinen, nenä on tukossa ja kurkku kipeä. Voi olla että jos joku lentsu puskemassa vielä päälle niin pahentaa noita oireita. Mitään en pysty enää tekemään, en uskalla enää lähteä yksin ulos edes koiraa ulkoiluttamaan. Niin ja mulla on myös jatkuvasti aivan kaamea nälkä. Normaalisti syön nelisen ateriaa päivässä ja aika terveellistä ruokaa. Nyt tekee mieli mättää naamariin jotain koko ajan, vaihtelevasti suolaista ja makeaa... aivan käsittämätöntä. Niin ja hengitys tuntuu vaikealta, rintaa/keuhkojen aluetta puristaa aivan kuin joku valtava koura rutistaisi keuhkoja kasaan.

Ennen tämän Citalopramin aloittamista otin puolikkaan Oxamin 15 mg tabun tarvittaessa, mutta kun sen käyttö alkoi olla päivittäistä niin ajattelin että parempi sitten saman tien vaihtaa näihin... Vuonna 2008 söin paniikkikohtausten ja ahdistuneisuuden vuoksi jonkin aikaa Cipralexia ja siinä oli kyllä huomattavasti "mukavammat" aloitusoireet, olo oli ekat pari viikkoa kirjaimellisesti euforinen ja sen jälkeen normaali... Toivottavasti tämäkin on tämän arvoista.

Tsemppiä kaikille kohtalotovereille!

Nyt on lääkityksenä 75 mg venlafaxin ja Opamox tarvittaessa.

Heti vaan uudestaan lääkäriin jos olo tulee sietämättömäksi. Lääkärit ei jaksa edes kuunnella oireitasi vaan luottavat siihen että tulet takaisin jos lääke ei sovi. Jos aloittaa lääkityksen ensimmäistä kertaa niin on syytä varautua huonoihin oloihin ja olla tarvittaessa poissa töistä tai koulusta.
Lääkkeet ei ole mitään onnellisuuspillereitä vaan auttavat aivoja toimimaan normaalimmin ja se kestää aikansa.

Kokeilin alkuun sepramia:neljä päivää jaksoin kestää sitä järkyttävää ahdistusta ja paniikkia.Oli pakko lopettaa.Sitten sain mirtazapiniä.Toimi muuten,mutta aiheutti silmien allergia-herkkyyden lisääntymisen.Tuli mm.kananmunista ja Oftan chlora-silmätipoista hirveä allergia-reaktio silmiin.Aiemmin ei ole ollut näitä oireita.Kokeilin myös Surmontiliä,mutta ei sitä alku-ahdistusta kestä "hirvikään"!Olen vain miettinyt,että kuinka moni on tehnyt "itsarin"syötyään näitä mieli-ala lääkkeitä.lAlku-oireet voivat olla kammottavat!Mielestäni alku-oireiden lievittämiseksi pitäisi määrätä jotain tukilääkitystä.Varsinkin yksin asuville alku-ahdistus on todella pelottavaa!Harvalla on "valvojaa"vrk:n ympäri,kuten ohjeessa neuvotaan.

Escitalopharm ratiopharm 10 mg aiheutti minussa tylsistymistä ja seksihalut katosivat kokonaan. Muija jätti, kun ennen niin tyydyttävä seksielämä lopahti siihen etten jaksanut enää innostua mistään ja lemmenvaltikka muuttui vetäytyneeksi pissausvehkeeksi. Jos parisuhteessasi on intohimoa niin tämän lääkkeen jälkeen sitä ei ole paitsi jos muijasi on pihtari-lahna niin hyvä sitten, mutta muussa tapauksessa suosittelen vain sinkuille.

VÄÄRIÄ diagnooseja >>> VÄÄRIÄ hoitoja

Tästä on puhe

http://keskustelu.suomi24.fi/node/12067359

SSRI:den tunnetuimpia haittavaikutuksia ovat ahdistuksen ja masentuneisuuden pahentuminen. Mikä saa osan ihmisistä uskomaan SSRI:den "auttavaan voimaan" on, että aluksi ne nostattavat mielialaa huumeiden tavoin ja vammat tulevat vasta myöhemmin. Kastraatio ja lobotomia ovat yleisiä lopputuloksia SSRI-käytöstä ja vammat voivat jäädä pysyviksi.

huhuu....
Miten teillä on mennyt Sepramin kanssa???

Mulla sama lääkitys..Tai siis alkoi vasta eilen. Olen pitkään ollut ahdistunut... oireilee jatkuvana sydämmen tykytyksenä, hengitysvaikeutena, levottomuutena, keskittymiskyvyttömyytena, hermostuneisuutena ym. Kurkkua ja rintakehää kuristaa.
Noh, ei tuo eilinen 2,5 mg aiheuttanut muuta kuin lievän väsymystä ja "jumittavaa" oloa päähän. Illalla oli kyllä normaalia rajumpaa sydämmen tykytystä. Ja nyt aamulla olo tuntuu kamalan väsyneeltä ja masentuneelta.

"Nostavat mielialaa huumeen tavoin", hah, kirjoittaja ei taida tietää mistä puhuu.
Eihän SSRI- napit mitenkään huumaa.
Eivätkä koukuta, niillä kun ei ole mitään dramaattisia huume/euforiavaikutuksia.

Seksihaluja yleensä kyllä lamaavat ja vaikeuttavat orkun saamista.

Sopii kyllä meille, kun olen ollut aikamoinen seksimaanikko, olin kai seksiriippuvainen, vaimo taas tyytyy kertaan viikossa.

Ensi kertaa kun käytin Cipralexia masennukseen, tuli aluksi tosi ahdistunut olo, ja sydämentykytyksiä.
Viikon kuluessa sivuvaikutukset hävisivät.
Toisen viikon jälkeen helpotti masennuskin.

Lääkkeen lopetuksen jälkeen seksihalut/kyvyt palasivat entisiksi.
Mitään vieroitusoireita ei tullut.

Masennus palasi myöhemmin, nyt on kuukausi mennyt rinnakkaisvalmistetta,
tehosi masennukseen hitaammin, sukuvietin heikkeneminen ilmeni entiseen tapaan.

Onko kokemusta Cipralex:in ja Escitalopram Actavis 10 mg eroista, onko rinnakkaisvalmiste huonompi?

Manian ymmärtää kyllä jos henkilöllä on vikadiagnoosi, maanisdepressiivisyyttä
yritetty hoitaa masennus/ahdistuslääkkeellä.
Tästä tuoteselosteessa varoitetaankin.

Edelleen, onko käyttäjäkokemuksia, onko rinnakkaisvalmisteen teho huonompi
kuin aidon Cipralexin?

Tehoainetta noissa tietysti pitäisi olla saman verran, mutta joskus rinnakkaisvalmisteessa voi ilmeisesti olla jotain muuta eroa apuaineiden tms. osalta.

Minkäänlaista huumaavaa/lamaavaa vaikutusta normaali arkitoimintojen suhteen en 10mg annostuksella ole havainnut.

Muakin kiinnostais onko jollaki tehonnu tuo 10mg määrä? Ite oon käyttäny varmaan päälle pari kk 10mg citalopramia. BDI pisteet vähän laskenu. Lääkäri käski tuplata määrän 20mg:aan. En oo kuitenkaan vielä sitä tehny kun kuitenki oon hieman kriittinen lääkkeitä kohtaan ja ajattelen, että pienempi paha tuo pienempi määrä.

"SSRI-lääkkeet aiheuttavat vähintään 10–15 prosentille potilaista motorista levottomuutta, ahdistuneisuutta, kiihtyneisyyttä tai unettomuutta." Joillekin hyvin harvoille voi tulla voimakasta motorista levottomuutta ja merkittävääkin tuskaisuutta, joka on ssri-lääkkeiden aiheuttama neurologinen oire ja extrapyramidaalioire nimeltä akatisia, joka liittyy yleisemmin neurolepteihin. Siihen voi liittyä sen vaikeissa muodoissa pakonomaista kävelyä, hallinnan menettämisen tunnetta ja kyvyttömyyttä olla paikallaan. Mainitaan myös pakkausselosteessa pienellä präntillä.

"Noin 7–10 prosentilta väestöstä puuttuu kokonaan SSRI-lääkkeitä hajoittava entsyymi CYP2D6. Pienikin annos lääkettä voi kasautua heillä nopeasti rajuksi yliannostukseksi."
Tämä voi selittää miksi lääke ei sovi tietylle osalle ainakaan.https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Selektiiviset_serotoniinin_takaisinoton_estäjät

AP:lle totean; lääkemarkkinointi on tehokasta.

Minulla on kokemus kahdesta masennuslääkkeestä.

Venlafaksiini oli huono kokemus. Mulle tuli siitä ylivirittynyt, levoton ja ahdistunut olo. Unet huononi ja heräilin keskellä yötä jatkuvasti. Lopetin parin viikon sisällä. Syynä voi olla myös iso aloitusannos osittain.

Ja sitten sitalopraami. Ei oikeestaan mitään aloitusoireita. Nukuin kunnolla ja ahdistus pysyi kurissa. Lopetus kylläkin oli paljon ikävämpi ja tuli paljon lopetusoireita. Isolla annoksella tunne-elämä lamaantui ja olin jotenki välinpitämättömämpi, mutta pienemmällä annostuksella lääke toimi ok. Seksielämä oli lääkkeessä jäissä, mut palautui hiljalleen kun lopetin.

Nää on tosiaan yksilöllisiä juttuja. Citalosta tuli mulle järkyttävät sivuoireet, mut venlafax sopi hyvin.

Ahdistukseen (yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, tuskaisuus) minulla ainakin auttoi hyvin Lyrica/Pregabaliini. Aloituksen sivuoireina oli lähinnä vain euforia ja hyvä ruokahalu. Lääkettä nosteltiin hiljalleen 75mg 75mg (aamulla ja illalla 75mg) ja se riitti pitämään sekä ajatukset koossa että paniikinomaiset tunteet loitolla. Nyt oon syönyt 1.5vuotta sitä ja olen lopettelemassa hiljalleen lääkettä.
Aiemmin kokeilin liudan SSRI ja SNRI-lääkkeitä, joista tuli lähinnä kammottava olo. Buspiron oli myös melko hyvä lääke, mutta teho heikkeni puolessa vuodessa lähes mitättömäksi.
Tsemppiä jokaiselle, kyllä nämä ahdistukset hiljalleen laimenee ja toivottavasti joskus vielä häviääkin!