tulikiveen pettynyt

Soot vääräs! Nunnauunilla lämmittää! Ommuuten pikkaaseen eroa vuolukivissä!

Meillä on mökillä hieman samanlaiset. Menee mökkeillessä , mutta samanlaista askeettisuutta en kotiani haluaisi ikinä.

Teillä varmaan valotkin tulevat päreestä.

Nyt tuli kyllä höpöhöpö lausunto. Tuo massahan on hellan massa. Ei takan massa. Kunnollinen takka painaa 3000-4000kg. Eivät nuo rimpulat ole mitään tasaisen lämmön lähteitä. Halpoja ovat, mutta toimivat kuten peltinen puuhella. Hetken on kuuma ja sitten kylmenee taas. Tämä vuolukivimiesten porukka on ihan oma heimonsa, jotka lämmittävät näillä pienillä uuneilla muka isoja taloja. Höpöhöpö hommaa.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt tuli kyllä höpöhöpö lausunto. Tuo massahan on hellan massa. Ei takan massa. Kunnollinen takka painaa 3000-4000kg. Eivät nuo rimpulat ole mitään tasaisen lämmön lähteitä. Halpoja ovat, mutta toimivat kuten peltinen puuhella. Hetken on kuuma ja sitten kylmenee taas. Tämä vuolukivimiesten porukka on ihan oma heimonsa, jotka lämmittävät näillä pienillä uuneilla muka isoja taloja. Höpöhöpö hommaa.

Lue lisää

Varaava ns. runkotakka ilman eristeitä, paino 3000kg tiilipiippu lämmittää reilut 100m2 talon, yksi pesällinen vuorokaudessa, paukkupakkasilla kaksi pesällistä.

Anonyymi kirjoitti:

Varaava ns. runkotakka ilman eristeitä, paino 3000kg tiilipiippu lämmittää reilut 100m2 talon, yksi pesällinen vuorokaudessa, paukkupakkasilla kaksi pesällistä.

Nyt on oikein tämä kommentti. Itsellä 123m3 lämmitettävä ja yksi kerta polttokerta vuorokaudessa riittää. Poltan keleistä riippuen 10-30kg kuivaa puuta vuorokaudessa. Pysyy koko asunto lämpimänä, eikä muuta lämmönlähdettä tarvita. Kolme pöytätuuletinta tosin kierrättää ilmaa, kun ovat takan päällä. Toimiva ratkaisu meillä.

moon oikias! kirjoitti:

Soot vääräs! Nunnauunilla lämmittää! Ommuuten pikkaaseen eroa vuolukivissä!

Ja tiilestä tarpeeksi massiivseksi muurattu.

Anonyymi kirjoitti:

Varaava ns. runkotakka ilman eristeitä, paino 3000kg tiilipiippu lämmittää reilut 100m2 talon, yksi pesällinen vuorokaudessa, paukkupakkasilla kaksi pesällistä.

Eristeitä!?
Mitä v...a?

Anonyymi kirjoitti:

Eristeitä!?
Mitä v...a?

Sitä vittua, että takoissa on nykyään eristeet, yllätyitkö, kun mökkisi ei sellaisella lämpiä?

Anonyymi kirjoitti:

Sitä vittua, että takoissa on nykyään eristeet, yllätyitkö, kun mökkisi ei sellaisella lämpiä?

Ainoa on liikuntasauma,joka"eristää"lämpöliikkeen joka jauhaa muurauksen hajalle.
Se pysyy vapaana palovillalla,max.10mm.
Mitäpä laittaisit sinne muuta?
Savukammion lakivalun tai muurauksen päällä kuuluu olla 50-100 mm palonsuojalevy.
Kammiossa toisiopalossa on n.1000 astetta.
Aika paljon,eikö?
Lämpöä ohjataan poskikanaviin,eli runkoon varautumaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ainoa on liikuntasauma,joka"eristää"lämpöliikkeen joka jauhaa muurauksen hajalle.
Se pysyy vapaana palovillalla,max.10mm.
Mitäpä laittaisit sinne muuta?
Savukammion lakivalun tai muurauksen päällä kuuluu olla 50-100 mm palonsuojalevy.
Kammiossa toisiopalossa on n.1000 astetta.
Aika paljon,eikö?
Lämpöä ohjataan poskikanaviin,eli runkoon varautumaan.

Lue lisää

Mistä sinulle on tullut tuollainen käsitys, että muuraukset jauhautuu hajalle ilman eristeitä? Omassa talossa on kohta satavuotias uuni ilman eristeitä, ei se ole jauhautunut muruiksi, ei edes halkeamia, täydessä käyttökunnossa edelleen.

Eristeet eivät kuulu sellaiseen uuniin, jota käytetään lämmitykseen. Eristeet tulivat uuneihin siinä vaiheessa, kun niitä alettiin hankkimaan ulkonäön perusteella, vähitellen katosi ammattitaito ja muuraritkin, jotka osasivat tehdä hyvin lämmittäviä uuneja ilman eristeitä.

Hyvän uunin tunnistaa siitä, se on lähes huoneen korkuinen, kuumaat savukaasut sitoutuu uunin sisuksiin, ennen kuin kuin ne viedään poskikanaviin, joten pinnan lämpöliikerasitus on pienempi.

"mitäpä sinne laittaisit muuta" Jos nyt välttämättä haluaa kuorellisen takan, niin sen villan tilalla kyljissä on käytetty aaltopahvia estämässä laastin rippeitä täyttämästä ilmarakoa. Se aaltopahvi hiiltyy pois sieltä välistä muutaman lämmityskerran jälkeen, mutta siellä on se "liikuntasauma", kuitenkin ilman eristävää villakerrosta.

Uuneja hankkivia ihmisiä alettiin huijaamaan korkeilla hyötysuhdeprosenteilla, joilla ei ole kuitenkaan sen kanssa mitään tekemistä, millä hyötysuhteella puusta saadaan lämpöä taloon.
Aivan sama minulle, mutta surettaa vaan ihmiset, joille on myyty kelvoton takka lämmityskäyttöön, polttavat siellä tulta puuta haaskaten ja päästäen tarpeettoman paljon saasteita ilmaan. Hyvällä uunilla saisivat saman määrän lämpöä pirttiin 1/3 puumäärällä.

Valitettavasti tilanne on nykyään se, kukaan ei valmista ja myy kunnollisia uuneja lämmityskäyttöön, kun ei ole kysyntää. Pönttöuuni taitaa olla ainut, missä ei ole eristeitä.

Kysyntää taas ei ole siksi, kun ihmisillä ei ole tietoa vaatia parempaa. Sitä tässä yritän herätellä, mikä tuottaa tuskaa niille, joilla jo huono hankinta on tehty ja takkakauppiaat tietysti pelkäävät faktojen julkituomista, ihan syystäkin, voi tulla asiakaspalautetta, kun törkyä ovat myyneet hyväuskoisille ihmisille.

Vuolukivi imaisee nopeammin poltetun lämmön kuin tiili, mutta luovuttaakin sen nopeammin. Olen asiaa ihan käytännössä testannut ja näin se näkyy olevan.

Hiukan pohdittavaa:

Perusasiat eli:

poltto: poltatko rikas- vai vähähappisesti ?
veto: onko tehokkaasti vai ahtaasti vetävä hormi ?
plus: onko pelti ehjä eli ei läpipalanut ja sulkeeko hormin ?

Esimerkki:

Hormien vedossa rajujakin eroja, johtuu tietty monesta tekijästä, mm. hormin halkaisijasta, pituudesta sekä takan liitosaukon koosta. Sekä kaupanpäälle talossa oleva ilmanvaihtojärjestelmä, alipaineinen - lämmönvaihtimella varustettu täysautomaatti yms. Ja kaikki em. vaikuttaa tehoon.
Yksinkertainen vetotesti: laita lämpimään takkaan sanomalehtirytty ja kaikki pellit, ilman syötöt yms max. auki ja sytytä. Mitä lentää piipusta ? savua - hiiltyneitä paperin hetaleita vaiko vain osin palanut paperi ?
Savua: hormi ehkä hieman ahdas - sopiva, ei tosiasiallisesti juurikaan muuta ongelmaa kuin köh köh ehkä se savutus.
Hiiltyneitä paperin hetaleita: hormi sopiva - hiukan liian vetävä, voi mennä tehoja hukkaan.
Vain osin palanut - palamaton paperi: veto liian kova, tehoja menee varmasti hukkaan.

Toinen hyvä merkki liian kovasta vedosta on se hurja humina = hukkaan menevää energiaa. Ja pitkäaikaisesti, viimeistää muutaman vuoden kuluttua ainakin, vahingoittaa kiven tai tiilen materiaalin rakennetta ja ei enää edes ota kunnolla lämpöä vastaan.
Oikea poltto elvyttää jostain syystä ominaisuuksiaan menettänyttä takkaa. Se tapahtuu vähitellen usean polton myötä, elvytystä ei saa aikaiseksi kertasupermega-poltolla.

Kovavetoisen hormin kohdalla moni takanpolttaja kuristaa tulen hapensaantia jotta ei ole liian kova veto. Ongelma: tuli palaa tehottomasti ja savukaasu karkaa liian nopeasti takan kierohormistosta ja nokeaa. Ratkaisu: sytytä tyli ihan tavalliseen tapaan mutta kaikki hapensyöttö auki. Kun pesä palaa täysillä, kurista pellistä. Eri ulko-olosuhteita varten voi hakea ns. säätövälin eli hyvin palaessa alaraja on se pellin kireys kun savu ei vielä tunge sisälle ( sopii kovalle pakkaselle jolloin veto kovimmillaan max lämpötilaeron takia ) ja toinen reuna on se jossa pelti on hiukan enempi auki kuin kuristus jossa näkyy ensivaikutusta liekin tehoon ( lämpimät ulko kelit ). Merkitse kohdat pellin varteen jotta ne löytyy seuraavallakin kerralla, muuta merkintöjä tosiasiallisen ulkolämpötilan toteutuessa ja sen todellisen vaikutuksen mukaan..

Näin saavutetaan takan valmistajan savunkierto optimaali ja takan lämmönkeräyskyky on tehokkaimmillaan. Tulen täytyy palaa hyvähappisesti ja sen täytyy kiertää hormistossa, mutta liian nopea puhaltaa lämmöt harakoille.
Hyvällä hapella palanut tuli ei nokea takan kiertohormistoa juurikaan kuin ei piippuakaan. Toki jatkuvat niin pienet tulet ettei todellista lämpenemistä tapahdu, saa nokea kertymään pintoihin.

Se miten kauan takka jaksaa lämmittää, riippuu taasen monesta tekijästä. Tilan suuruudesta, ulkoläpötilasta ja tilan eristystasosta. Ja tietenkin itse takasta.

Ja vielä poltoista. Useampi pieni poltto on energian talteenoton kannalta parempi kuin yksi isopoltto. Johtuen suoraan materiaalien lämmönjohtavuus ominaisuuksista. Jos materiaali huippu kuuma tarvitaan vielä suurempi lämö massa jotta materiaali ottaa lämpöä vastaan: eli isossa roihussa ( monta pesällistä yhteen menoon ) menee potentiaalia puun polttoenergiaa hukkaan.
Paremman lämpötehon saa kaikilla takoilla materiaaleilla mm. 12 tunnin välein poltolla, 8 tunnin välein poltolla jne. Toki käytännössä sovellettava.
Itse polttotekniikkakin vaikuttaa.
Mutta helppo ohje: polta kuivaa, hyvällä hapella ja varmista että kierron nopeus on sopiva, tuli palaa rauhallisesti. Niin saat parhaan tehon ja hyödyn.

Ja painotus: käyttäkää tervettä perusjärkeä. Takat ei ole avaruusteknologiaa vaan ihan logiikan ymmärryksen piirissä olevaa asiaa.

Ehkä apua kirjoitti:

Vuolukivi imaisee nopeammin poltetun lämmön kuin tiili, mutta luovuttaakin sen nopeammin. Olen asiaa ihan käytännössä testannut ja näin se näkyy olevan.

Hiukan pohdittavaa:

Perusasiat eli:

poltto: poltatko rikas- vai vähähappisesti ?
veto: onko tehokkaasti vai ahtaasti vetävä hormi ?
plus: onko pelti ehjä eli ei läpipalanut ja sulkeeko hormin ?

Esimerkki:

Hormien vedossa rajujakin eroja, johtuu tietty monesta tekijästä, mm. hormin halkaisijasta, pituudesta sekä takan liitosaukon koosta. Sekä kaupanpäälle talossa oleva ilmanvaihtojärjestelmä, alipaineinen - lämmönvaihtimella varustettu täysautomaatti yms. Ja kaikki em. vaikuttaa tehoon.
Yksinkertainen vetotesti: laita lämpimään takkaan sanomalehtirytty ja kaikki pellit, ilman syötöt yms max. auki ja sytytä. Mitä lentää piipusta ? savua - hiiltyneitä paperin hetaleita vaiko vain osin palanut paperi ?
Savua: hormi ehkä hieman ahdas - sopiva, ei tosiasiallisesti juurikaan muuta ongelmaa kuin köh köh ehkä se savutus.
Hiiltyneitä paperin hetaleita: hormi sopiva - hiukan liian vetävä, voi mennä tehoja hukkaan.
Vain osin palanut - palamaton paperi: veto liian kova, tehoja menee varmasti hukkaan.

Toinen hyvä merkki liian kovasta vedosta on se hurja humina = hukkaan menevää energiaa. Ja pitkäaikaisesti, viimeistää muutaman vuoden kuluttua ainakin, vahingoittaa kiven tai tiilen materiaalin rakennetta ja ei enää edes ota kunnolla lämpöä vastaan.
Oikea poltto elvyttää jostain syystä ominaisuuksiaan menettänyttä takkaa. Se tapahtuu vähitellen usean polton myötä, elvytystä ei saa aikaiseksi kertasupermega-poltolla.

Kovavetoisen hormin kohdalla moni takanpolttaja kuristaa tulen hapensaantia jotta ei ole liian kova veto. Ongelma: tuli palaa tehottomasti ja savukaasu karkaa liian nopeasti takan kierohormistosta ja nokeaa. Ratkaisu: sytytä tyli ihan tavalliseen tapaan mutta kaikki hapensyöttö auki. Kun pesä palaa täysillä, kurista pellistä. Eri ulko-olosuhteita varten voi hakea ns. säätövälin eli hyvin palaessa alaraja on se pellin kireys kun savu ei vielä tunge sisälle ( sopii kovalle pakkaselle jolloin veto kovimmillaan max lämpötilaeron takia ) ja toinen reuna on se jossa pelti on hiukan enempi auki kuin kuristus jossa näkyy ensivaikutusta liekin tehoon ( lämpimät ulko kelit ). Merkitse kohdat pellin varteen jotta ne löytyy seuraavallakin kerralla, muuta merkintöjä tosiasiallisen ulkolämpötilan toteutuessa ja sen todellisen vaikutuksen mukaan..

Näin saavutetaan takan valmistajan savunkierto optimaali ja takan lämmönkeräyskyky on tehokkaimmillaan. Tulen täytyy palaa hyvähappisesti ja sen täytyy kiertää hormistossa, mutta liian nopea puhaltaa lämmöt harakoille.
Hyvällä hapella palanut tuli ei nokea takan kiertohormistoa juurikaan kuin ei piippuakaan. Toki jatkuvat niin pienet tulet ettei todellista lämpenemistä tapahdu, saa nokea kertymään pintoihin.

Se miten kauan takka jaksaa lämmittää, riippuu taasen monesta tekijästä. Tilan suuruudesta, ulkoläpötilasta ja tilan eristystasosta. Ja tietenkin itse takasta.

Ja vielä poltoista. Useampi pieni poltto on energian talteenoton kannalta parempi kuin yksi isopoltto. Johtuen suoraan materiaalien lämmönjohtavuus ominaisuuksista. Jos materiaali huippu kuuma tarvitaan vielä suurempi lämö massa jotta materiaali ottaa lämpöä vastaan: eli isossa roihussa ( monta pesällistä yhteen menoon ) menee potentiaalia puun polttoenergiaa hukkaan.
Paremman lämpötehon saa kaikilla takoilla materiaaleilla mm. 12 tunnin välein poltolla, 8 tunnin välein poltolla jne. Toki käytännössä sovellettava.
Itse polttotekniikkakin vaikuttaa.
Mutta helppo ohje: polta kuivaa, hyvällä hapella ja varmista että kierron nopeus on sopiva, tuli palaa rauhallisesti. Niin saat parhaan tehon ja hyödyn.

Ja painotus: käyttäkää tervettä perusjärkeä. Takat ei ole avaruusteknologiaa vaan ihan logiikan ymmärryksen piirissä olevaa asiaa.

Lue lisää

Jäi pois toista alun analyysistä seuraava: liian ahdas ilmansyöttö, toista em luukkua auki = maks ilman syöttä ja tuleeko savua - hiiltynyttä tavaraa vaiko palamatonta. Eli jos tilanteessa luukku kiinni tulee savua ja luukku auki lentää tavaraa pihalle = takan ilmansyöttö liian kireä vetoon nähden. Sama toiminta kuin liian kovan vedon kanssa, eli säätöä pellillä.

Ja pellin avulla vetoa säädettäessä on tietenkin sanomattakin selvää että liian kireälle ja kiinni sitä ei voi laittaa.
Myös hiillos kehittää häkää eli osin tuon "sininen liekki" myytin voi unohtaa. Ja mm. alavedätetyn hiilloksen lämpöteho jopa suurempi kuin itse liekin. Eli ei ole kvin viisasta hukata sen tarjoamaa energiaa.

Että sellaista.

Ehkä apua2 kirjoitti:

Jäi pois toista alun analyysistä seuraava: liian ahdas ilmansyöttö, toista em luukkua auki = maks ilman syöttä ja tuleeko savua - hiiltynyttä tavaraa vaiko palamatonta. Eli jos tilanteessa luukku kiinni tulee savua ja luukku auki lentää tavaraa pihalle = takan ilmansyöttö liian kireä vetoon nähden. Sama toiminta kuin liian kovan vedon kanssa, eli säätöä pellillä.

Ja pellin avulla vetoa säädettäessä on tietenkin sanomattakin selvää että liian kireälle ja kiinni sitä ei voi laittaa.
Myös hiillos kehittää häkää eli osin tuon "sininen liekki" myytin voi unohtaa. Ja mm. alavedätetyn hiilloksen lämpöteho jopa suurempi kuin itse liekin. Eli ei ole kvin viisasta hukata sen tarjoamaa energiaa.

Että sellaista.

Lue lisää

Kannattaisiko soittaa Tulikiven tehtaalle asiakaspalveluun ja kysellä neuvoja sieltä? Jotain omiin takkoihin liittyvää sieltä kysyin ja sain asiallista palvelua.

Vuolukiven lämmönvarauskyky on suunnilleen samanmoinen kuin muiden kivi- ja tiilimateriaalien. Vuolukivestä tekee hyvän uunimateriaalin sen hyvä lämmönjohtavuus. Lämpö siirtyy nopeammin tulipinnoilta uunin massaan, toisaalta lämpö siirtyy tehokkaasti huoneilmaan. Käyttötapojen, -tarkoituksen ja oman mieltymyksen mukaan vuolukivi- tai tiilitakka voi olla omalla kohdalla parempi tai huonompi ratkaisu. Asiaa on pohdittu mm. täällä: http://keskustelu.suomi24.fi/node/1352655.

Tämän lämmönjohtavuuden huomaan hyvin konkreettisesti mökki- ja okt-takan välillä siinä kuinka nopeasti uunen kylki kylmenee riippuen siitä mikä on lämmön tarve. Olen mittailessa oman n. 1500 kg Tulikivi-takan vaikutusta lämpötiloihin (huone, takan pinta, ulkolämpötila jne), voisin ne laitella tänne vertailun vuoksi, jos kiinnostaa.

Ehkä apua kirjoitti:

Vuolukivi imaisee nopeammin poltetun lämmön kuin tiili, mutta luovuttaakin sen nopeammin. Olen asiaa ihan käytännössä testannut ja näin se näkyy olevan.

Hiukan pohdittavaa:

Perusasiat eli:

poltto: poltatko rikas- vai vähähappisesti ?
veto: onko tehokkaasti vai ahtaasti vetävä hormi ?
plus: onko pelti ehjä eli ei läpipalanut ja sulkeeko hormin ?

Esimerkki:

Hormien vedossa rajujakin eroja, johtuu tietty monesta tekijästä, mm. hormin halkaisijasta, pituudesta sekä takan liitosaukon koosta. Sekä kaupanpäälle talossa oleva ilmanvaihtojärjestelmä, alipaineinen - lämmönvaihtimella varustettu täysautomaatti yms. Ja kaikki em. vaikuttaa tehoon.
Yksinkertainen vetotesti: laita lämpimään takkaan sanomalehtirytty ja kaikki pellit, ilman syötöt yms max. auki ja sytytä. Mitä lentää piipusta ? savua - hiiltyneitä paperin hetaleita vaiko vain osin palanut paperi ?
Savua: hormi ehkä hieman ahdas - sopiva, ei tosiasiallisesti juurikaan muuta ongelmaa kuin köh köh ehkä se savutus.
Hiiltyneitä paperin hetaleita: hormi sopiva - hiukan liian vetävä, voi mennä tehoja hukkaan.
Vain osin palanut - palamaton paperi: veto liian kova, tehoja menee varmasti hukkaan.

Toinen hyvä merkki liian kovasta vedosta on se hurja humina = hukkaan menevää energiaa. Ja pitkäaikaisesti, viimeistää muutaman vuoden kuluttua ainakin, vahingoittaa kiven tai tiilen materiaalin rakennetta ja ei enää edes ota kunnolla lämpöä vastaan.
Oikea poltto elvyttää jostain syystä ominaisuuksiaan menettänyttä takkaa. Se tapahtuu vähitellen usean polton myötä, elvytystä ei saa aikaiseksi kertasupermega-poltolla.

Kovavetoisen hormin kohdalla moni takanpolttaja kuristaa tulen hapensaantia jotta ei ole liian kova veto. Ongelma: tuli palaa tehottomasti ja savukaasu karkaa liian nopeasti takan kierohormistosta ja nokeaa. Ratkaisu: sytytä tyli ihan tavalliseen tapaan mutta kaikki hapensyöttö auki. Kun pesä palaa täysillä, kurista pellistä. Eri ulko-olosuhteita varten voi hakea ns. säätövälin eli hyvin palaessa alaraja on se pellin kireys kun savu ei vielä tunge sisälle ( sopii kovalle pakkaselle jolloin veto kovimmillaan max lämpötilaeron takia ) ja toinen reuna on se jossa pelti on hiukan enempi auki kuin kuristus jossa näkyy ensivaikutusta liekin tehoon ( lämpimät ulko kelit ). Merkitse kohdat pellin varteen jotta ne löytyy seuraavallakin kerralla, muuta merkintöjä tosiasiallisen ulkolämpötilan toteutuessa ja sen todellisen vaikutuksen mukaan..

Näin saavutetaan takan valmistajan savunkierto optimaali ja takan lämmönkeräyskyky on tehokkaimmillaan. Tulen täytyy palaa hyvähappisesti ja sen täytyy kiertää hormistossa, mutta liian nopea puhaltaa lämmöt harakoille.
Hyvällä hapella palanut tuli ei nokea takan kiertohormistoa juurikaan kuin ei piippuakaan. Toki jatkuvat niin pienet tulet ettei todellista lämpenemistä tapahdu, saa nokea kertymään pintoihin.

Se miten kauan takka jaksaa lämmittää, riippuu taasen monesta tekijästä. Tilan suuruudesta, ulkoläpötilasta ja tilan eristystasosta. Ja tietenkin itse takasta.

Ja vielä poltoista. Useampi pieni poltto on energian talteenoton kannalta parempi kuin yksi isopoltto. Johtuen suoraan materiaalien lämmönjohtavuus ominaisuuksista. Jos materiaali huippu kuuma tarvitaan vielä suurempi lämö massa jotta materiaali ottaa lämpöä vastaan: eli isossa roihussa ( monta pesällistä yhteen menoon ) menee potentiaalia puun polttoenergiaa hukkaan.
Paremman lämpötehon saa kaikilla takoilla materiaaleilla mm. 12 tunnin välein poltolla, 8 tunnin välein poltolla jne. Toki käytännössä sovellettava.
Itse polttotekniikkakin vaikuttaa.
Mutta helppo ohje: polta kuivaa, hyvällä hapella ja varmista että kierron nopeus on sopiva, tuli palaa rauhallisesti. Niin saat parhaan tehon ja hyödyn.

Ja painotus: käyttäkää tervettä perusjärkeä. Takat ei ole avaruusteknologiaa vaan ihan logiikan ymmärryksen piirissä olevaa asiaa.

Lue lisää

Säähä puhukko ruuneper ekkä tiiä mitähä vuolukivestä. Kyl se vaa nii o että jos o oikeeta vuolukivee ni se luovuttaa kaikeis pirempää ja so vatka!

moon erelleen oikias kirjoitti:

Säähä puhukko ruuneper ekkä tiiä mitähä vuolukivestä. Kyl se vaa nii o että jos o oikeeta vuolukivee ni se luovuttaa kaikeis pirempää ja so vatka!

no nyt on oikea asiantuntia niin kun täällä kaikki,mutta totuus on se että vuolukivi ei ole paras vaan paras on oliviini takka uunisepät itsellä ollut 6v ja ennen oli tulikivi ja se oli ensin pirun kuuma ja aamulla kylmä,nyt uuni on tasasen lämmin 24h ja mikä parasta niin puita ei mene kun puolet siitä kuin ennen.

Ehkä apua kirjoitti:

Vuolukivi imaisee nopeammin poltetun lämmön kuin tiili, mutta luovuttaakin sen nopeammin. Olen asiaa ihan käytännössä testannut ja näin se näkyy olevan.

Hiukan pohdittavaa:

Perusasiat eli:

poltto: poltatko rikas- vai vähähappisesti ?
veto: onko tehokkaasti vai ahtaasti vetävä hormi ?
plus: onko pelti ehjä eli ei läpipalanut ja sulkeeko hormin ?

Esimerkki:

Hormien vedossa rajujakin eroja, johtuu tietty monesta tekijästä, mm. hormin halkaisijasta, pituudesta sekä takan liitosaukon koosta. Sekä kaupanpäälle talossa oleva ilmanvaihtojärjestelmä, alipaineinen - lämmönvaihtimella varustettu täysautomaatti yms. Ja kaikki em. vaikuttaa tehoon.
Yksinkertainen vetotesti: laita lämpimään takkaan sanomalehtirytty ja kaikki pellit, ilman syötöt yms max. auki ja sytytä. Mitä lentää piipusta ? savua - hiiltyneitä paperin hetaleita vaiko vain osin palanut paperi ?
Savua: hormi ehkä hieman ahdas - sopiva, ei tosiasiallisesti juurikaan muuta ongelmaa kuin köh köh ehkä se savutus.
Hiiltyneitä paperin hetaleita: hormi sopiva - hiukan liian vetävä, voi mennä tehoja hukkaan.
Vain osin palanut - palamaton paperi: veto liian kova, tehoja menee varmasti hukkaan.

Toinen hyvä merkki liian kovasta vedosta on se hurja humina = hukkaan menevää energiaa. Ja pitkäaikaisesti, viimeistää muutaman vuoden kuluttua ainakin, vahingoittaa kiven tai tiilen materiaalin rakennetta ja ei enää edes ota kunnolla lämpöä vastaan.
Oikea poltto elvyttää jostain syystä ominaisuuksiaan menettänyttä takkaa. Se tapahtuu vähitellen usean polton myötä, elvytystä ei saa aikaiseksi kertasupermega-poltolla.

Kovavetoisen hormin kohdalla moni takanpolttaja kuristaa tulen hapensaantia jotta ei ole liian kova veto. Ongelma: tuli palaa tehottomasti ja savukaasu karkaa liian nopeasti takan kierohormistosta ja nokeaa. Ratkaisu: sytytä tyli ihan tavalliseen tapaan mutta kaikki hapensyöttö auki. Kun pesä palaa täysillä, kurista pellistä. Eri ulko-olosuhteita varten voi hakea ns. säätövälin eli hyvin palaessa alaraja on se pellin kireys kun savu ei vielä tunge sisälle ( sopii kovalle pakkaselle jolloin veto kovimmillaan max lämpötilaeron takia ) ja toinen reuna on se jossa pelti on hiukan enempi auki kuin kuristus jossa näkyy ensivaikutusta liekin tehoon ( lämpimät ulko kelit ). Merkitse kohdat pellin varteen jotta ne löytyy seuraavallakin kerralla, muuta merkintöjä tosiasiallisen ulkolämpötilan toteutuessa ja sen todellisen vaikutuksen mukaan..

Näin saavutetaan takan valmistajan savunkierto optimaali ja takan lämmönkeräyskyky on tehokkaimmillaan. Tulen täytyy palaa hyvähappisesti ja sen täytyy kiertää hormistossa, mutta liian nopea puhaltaa lämmöt harakoille.
Hyvällä hapella palanut tuli ei nokea takan kiertohormistoa juurikaan kuin ei piippuakaan. Toki jatkuvat niin pienet tulet ettei todellista lämpenemistä tapahdu, saa nokea kertymään pintoihin.

Se miten kauan takka jaksaa lämmittää, riippuu taasen monesta tekijästä. Tilan suuruudesta, ulkoläpötilasta ja tilan eristystasosta. Ja tietenkin itse takasta.

Ja vielä poltoista. Useampi pieni poltto on energian talteenoton kannalta parempi kuin yksi isopoltto. Johtuen suoraan materiaalien lämmönjohtavuus ominaisuuksista. Jos materiaali huippu kuuma tarvitaan vielä suurempi lämö massa jotta materiaali ottaa lämpöä vastaan: eli isossa roihussa ( monta pesällistä yhteen menoon ) menee potentiaalia puun polttoenergiaa hukkaan.
Paremman lämpötehon saa kaikilla takoilla materiaaleilla mm. 12 tunnin välein poltolla, 8 tunnin välein poltolla jne. Toki käytännössä sovellettava.
Itse polttotekniikkakin vaikuttaa.
Mutta helppo ohje: polta kuivaa, hyvällä hapella ja varmista että kierron nopeus on sopiva, tuli palaa rauhallisesti. Niin saat parhaan tehon ja hyödyn.

Ja painotus: käyttäkää tervettä perusjärkeä. Takat ei ole avaruusteknologiaa vaan ihan logiikan ymmärryksen piirissä olevaa asiaa.

Lue lisää

Juuri näin se on! Tämän voisi painattaa uusavuttomille ohjeeksi miten uuneja lämmitetään.

takkaaaaaaaa kirjoitti:

no nyt on oikea asiantuntia niin kun täällä kaikki,mutta totuus on se että vuolukivi ei ole paras vaan paras on oliviini takka uunisepät itsellä ollut 6v ja ennen oli tulikivi ja se oli ensin pirun kuuma ja aamulla kylmä,nyt uuni on tasasen lämmin 24h ja mikä parasta niin puita ei mene kun puolet siitä kuin ennen.

Lue lisää

Et ole asiantuntija. Tulikivi on tuotemerkki ja vuolukivi on materiaali ja sitä on eri merkkisissä tulisijoissa erilaatuisina. Vuolukivi on luonnon materiaali ja sitä syystä on eri laatuisia esiintymiä.

vuolukivi is best! kirjoitti:

Et ole asiantuntija. Tulikivi on tuotemerkki ja vuolukivi on materiaali ja sitä on eri merkkisissä tulisijoissa erilaatuisina. Vuolukivi on luonnon materiaali ja sitä syystä on eri laatuisia esiintymiä.

Lue lisää

ja paskat on paras itselläni ainakin uunin lämmitys rupes heikkeneen 2v päästä oleellisesti siitä mitä oli alussa kun uuni laitettiin aivan surkea lämmitys teho vuolukivessä kun kysyin niin kivestä haittuu jotakin pois siksi uuni ei lämmenyt enään niin kuin alussa nyt on oliivini takka ja on hyvä kaakeli pinta on helppo pitää puhtaana mitä taas vuolukivi ei ollut vaan kaikki noet ja rasvat oikein jäi uuniin että näin

Sama juttu

nuunnaaaa kirjoitti:

ja paskat on paras itselläni ainakin uunin lämmitys rupes heikkeneen 2v päästä oleellisesti siitä mitä oli alussa kun uuni laitettiin aivan surkea lämmitys teho vuolukivessä kun kysyin niin kivestä haittuu jotakin pois siksi uuni ei lämmenyt enään niin kuin alussa nyt on oliivini takka ja on hyvä kaakeli pinta on helppo pitää puhtaana mitä taas vuolukivi ei ollut vaan kaikki noet ja rasvat oikein jäi uuniin että näin

Lue lisää

Voisit mennä kirjoituskurssille. Pisteet, pilkut ja kaikki päin vi***a.

nuunnaaaa kirjoitti:

ja paskat on paras itselläni ainakin uunin lämmitys rupes heikkeneen 2v päästä oleellisesti siitä mitä oli alussa kun uuni laitettiin aivan surkea lämmitys teho vuolukivessä kun kysyin niin kivestä haittuu jotakin pois siksi uuni ei lämmenyt enään niin kuin alussa nyt on oliivini takka ja on hyvä kaakeli pinta on helppo pitää puhtaana mitä taas vuolukivi ei ollut vaan kaikki noet ja rasvat oikein jäi uuniin että näin

Lue lisää

Jos lämmität yhtä hyvin, kuin kirjoitat, niin hyvä. Täyttä soopaa latelet. Ens vuonna tuo Murikka tuossa on lämmittänyt jo 30 vuotta. On nunnauuni, eikä parempaa vois toivoa.

Päivitys: Tulikiven 1500 kg takka, panos 14 kg koivua eli lähes maksimi, 24 tunnin päästä palomuuria vasten oleva pinta on 43 astetta eli vielä jonkin verran lämmittää. Ulkolämpötila -10...-3 astetta. OKT 1,5 krs, n.150 m2, 90-luvulta.

Toisaalta suunnilleen samanmoinen mökkiasetelma kuin "minävaantaas" nikillä, mutta tuntuu että 5-10 asteen kylmät hirret oikein "imee" takan kylmäksi lämmitysvaiheessa.

Kide kirjoitti:

Päivitys: Tulikiven 1500 kg takka, panos 14 kg koivua eli lähes maksimi, 24 tunnin päästä palomuuria vasten oleva pinta on 43 astetta eli vielä jonkin verran lämmittää. Ulkolämpötila -10...-3 astetta. OKT 1,5 krs, n.150 m2, 90-luvulta.

Toisaalta suunnilleen samanmoinen mökkiasetelma kuin "minävaantaas" nikillä, mutta tuntuu että 5-10 asteen kylmät hirret oikein "imee" takan kylmäksi lämmitysvaiheessa.

Lue lisää

Itsellä kokemusta lämmittäjänä yli 20 vuoden ajalta kotona kaiken lämmön tekemisestä puulla. Sekä vuosien varrella olen muurannut kasaan joukon takkoja, liesiä sekä joitakin piippuja.
Lajit umpi- ja kuoritakkoja, materiaalit mm. vuolukivi, tiili ja graniitti. Ja tietenkin suunnitellut parikin omaa mallia.

Nopea lämmön vastaanotto tarkoittaa myös nopeaa lämmön luovutusta = hyvä lämmönjohtavuus. Mutta se sinällään ei tee tulisijaa sen paremmaksi kuin jokin toinen materiaali. Kuoritakassa eristeillä hidastetaan lämmönluovutusta.
Lämmittämistavat ovat vaan hiukan erinlaiset eri takoilla.
Liesi on hyvä esimerkki, pienellä puulla nopeasti suuria lämpömassoja lämmityksessä, mutta polton loppuessa varsin katoavaista lämpöä :)

Mökillä täytyy olla varovainen kylmän takan lämmittämisessä jottei tule vaurioita. Sillä on todella paljon merkitystä mikä on lähtölämpötilanne: onko mökki pakkasella (aloitettava todella varovaisesti), parin asteen lämmöllä vai jo lämpimäksi lämmitetty muilla energialähteillä.

Avoimella massiivihirsipinnalla oleva sisäseinä tavallaan lämpenee hitaammin, paristakin syystä. Ensiksikin, tasainen seinäpinta heijastaa lämmön nopeammin takaisin ja saa "lämmön tunteen" nopeammin aikaiseksi. Toinen, vähemmän tajuttu asia on se että hirsiseinä saattaa materiaalinsa takia ja ansiosta sisältää enemmän kosteutta. Esim. puun sisään 80% kosteustasolla jäätynyt kosteus imee sulamiseen ja muuntumiseksi sisäilmaan kosteudeksi ällistyttävän paljon alkuvaiheessa energiaa, eli elävässä elämässä tuntuu imevän lämpöä vaikka kuinka kun kylmän tilan lämpöä nostettaan. Se on hinta siitä että on käyttänyt erittääin asumisyhtävällistä materiaalia joka viisveisaa korkeista ilmankosteusluvuista tai vaikka satunnaisesta läpikastumisestakaan.
Itse olen asunut useassa erityyppisessä talossa ja henkilökohtaisesti olen mieltynyt massiivihirsitaloon rossipohjalla, syystä että siinä talvella eläminen on miellyttävämpää suuremman kosteustason takia juuri tänään suhteellinen kosteus sisällä 57% ilman mitään kosteudenhallintajärjestelmiä. Olen mitannut kotini kosteustasoja yli 20 vuotta.
Mutta oli takka mimmoinen rakenteeltaan ja materiaaliltaan tahansa, keskimääräinen energian luovutus on esim 14 vrk sisällä kutakuinkin sama samanlaisella puulla (laji, kosteus, määrä) poltettuna samanlaisissa valitsevissa ulkoisissa olosuhteissa. Siis jos poltto on osattu optimoida sopivaksi takan ominaisuuksiin ja energiaa ei puhalleta piipusta ulos.
Se miten lämmintä taasen sisällä talossa lopulta on, riippuukin ensi- ja loppukädessä jo aivan muista tekijöistä kuin itse takasta eli itse lämmitettävästä tilasta, sen eristyksistä, koosta, jopa sijaintipaikasta: onko tuulisella mäellä vai tyvenessä notkossa.
Itselläni syntyi kahden talven välille suuri ero sllä että täytin välipohjan purut, vuosikymmenien saatossa pos valuneet ja painuneet :)

Ehkä apua kirjoitti:

Itsellä kokemusta lämmittäjänä yli 20 vuoden ajalta kotona kaiken lämmön tekemisestä puulla. Sekä vuosien varrella olen muurannut kasaan joukon takkoja, liesiä sekä joitakin piippuja.
Lajit umpi- ja kuoritakkoja, materiaalit mm. vuolukivi, tiili ja graniitti. Ja tietenkin suunnitellut parikin omaa mallia.

Nopea lämmön vastaanotto tarkoittaa myös nopeaa lämmön luovutusta = hyvä lämmönjohtavuus. Mutta se sinällään ei tee tulisijaa sen paremmaksi kuin jokin toinen materiaali. Kuoritakassa eristeillä hidastetaan lämmönluovutusta.
Lämmittämistavat ovat vaan hiukan erinlaiset eri takoilla.
Liesi on hyvä esimerkki, pienellä puulla nopeasti suuria lämpömassoja lämmityksessä, mutta polton loppuessa varsin katoavaista lämpöä :)

Mökillä täytyy olla varovainen kylmän takan lämmittämisessä jottei tule vaurioita. Sillä on todella paljon merkitystä mikä on lähtölämpötilanne: onko mökki pakkasella (aloitettava todella varovaisesti), parin asteen lämmöllä vai jo lämpimäksi lämmitetty muilla energialähteillä.

Avoimella massiivihirsipinnalla oleva sisäseinä tavallaan lämpenee hitaammin, paristakin syystä. Ensiksikin, tasainen seinäpinta heijastaa lämmön nopeammin takaisin ja saa "lämmön tunteen" nopeammin aikaiseksi. Toinen, vähemmän tajuttu asia on se että hirsiseinä saattaa materiaalinsa takia ja ansiosta sisältää enemmän kosteutta. Esim. puun sisään 80% kosteustasolla jäätynyt kosteus imee sulamiseen ja muuntumiseksi sisäilmaan kosteudeksi ällistyttävän paljon alkuvaiheessa energiaa, eli elävässä elämässä tuntuu imevän lämpöä vaikka kuinka kun kylmän tilan lämpöä nostettaan. Se on hinta siitä että on käyttänyt erittääin asumisyhtävällistä materiaalia joka viisveisaa korkeista ilmankosteusluvuista tai vaikka satunnaisesta läpikastumisestakaan.
Itse olen asunut useassa erityyppisessä talossa ja henkilökohtaisesti olen mieltynyt massiivihirsitaloon rossipohjalla, syystä että siinä talvella eläminen on miellyttävämpää suuremman kosteustason takia juuri tänään suhteellinen kosteus sisällä 57% ilman mitään kosteudenhallintajärjestelmiä. Olen mitannut kotini kosteustasoja yli 20 vuotta.
Mutta oli takka mimmoinen rakenteeltaan ja materiaaliltaan tahansa, keskimääräinen energian luovutus on esim 14 vrk sisällä kutakuinkin sama samanlaisella puulla (laji, kosteus, määrä) poltettuna samanlaisissa valitsevissa ulkoisissa olosuhteissa. Siis jos poltto on osattu optimoida sopivaksi takan ominaisuuksiin ja energiaa ei puhalleta piipusta ulos.
Se miten lämmintä taasen sisällä talossa lopulta on, riippuukin ensi- ja loppukädessä jo aivan muista tekijöistä kuin itse takasta eli itse lämmitettävästä tilasta, sen eristyksistä, koosta, jopa sijaintipaikasta: onko tuulisella mäellä vai tyvenessä notkossa.
Itselläni syntyi kahden talven välille suuri ero sllä että täytin välipohjan purut, vuosikymmenien saatossa pos valuneet ja painuneet :)

Lue lisää

olen lueskellut tätä ketjua ja nyt tuli sentään asiaakin.hyvä!

Kide kirjoitti:

Päivitys: Tulikiven 1500 kg takka, panos 14 kg koivua eli lähes maksimi, 24 tunnin päästä palomuuria vasten oleva pinta on 43 astetta eli vielä jonkin verran lämmittää. Ulkolämpötila -10...-3 astetta. OKT 1,5 krs, n.150 m2, 90-luvulta.

Toisaalta suunnilleen samanmoinen mökkiasetelma kuin "minävaantaas" nikillä, mutta tuntuu että 5-10 asteen kylmät hirret oikein "imee" takan kylmäksi lämmitysvaiheessa.

Lue lisää

ilmalämpöpumpun 10/16 lämpimänäpito ei loppujenlopuksi maksa maltaita pitää aina päällä kun on itse poijes. kun menee mökille, saa heti laittaa takan kuumaksi ja se alkaa lämmittämään jo samana iltana.
tietysti jos ei käy mökillä joka viikko niin ei varmaan kannata pitää lämpimänä.
umpihirsi 8,5" ja 2krs ikkunat meidän mökissä, lämpöelementit tietty vois laittaa sisäpokiin...ennen ilmalämpöpumppua mökki oli lämmin vasta 2 päivää lämmityksen aloittamisesta...

No niin, nyt on täällä kehä III takana päästy jo lämmittämäänkin. Varsinkin tollasen -30 asteen pakkasella korostuu jo todella hyvin vedon säätely pellin kiristämisellä. Alhainen lämpötila ulkona kiihdyttää vetoa aivan hurjasti (lämpötilaero kylmän ja kuuman välillä) ja tuskin kukaan pääsee näillä säillä kehumaan huonoa vetoa.
Puuta palaa ainakin täällä aivan eri tahtiin kuin -5 pakkasilla. Kulutus kasvaa lähes potensissa. Nyt, -32 asteen pakkasilla juuri nyt tätä kirjoittaessa, mennään ihan tasaista tahtia: kaksikertaa päivässä lämmityksellä uunit tosi kuumiksi, yhden kerran lämmityksellä ei talo pysy lämpimänä, ei edes tupa leivinuunilla. Eli kylmin nurkka aamulla ennen lämmitystä 17,5 ja lämpimin paikka eli tupa 21,5. Lämmityksen jälkeen ollaan liki siellä 23 - 24 astetta josta sitten lähtee laskemaan alaspäin. Lämpöjä tietty vois pitää alempinakin, mutta näin vapaapäivän ratoksi on mukavampaa että on sopivan lämmintä.
Pitämällä keskiarvoisesti 18 asteen lämpötilaa kuluisi puuta todella paljon vähemmän. Lämpötilan nostossa mennään liki samanlaisen fyyssiikan lain mukaan kuin äänen volyymin nostossa. Määrätyin askelin, eli astemäärän nostolla tuplataan tarvittava energia määrä, mutta kaikillehan tuo on aivan selvää ihan peruskoulun myös kansa-) fysiikalla ja matikalla.

Hyvin näkyy ettei yhdellä tulisijalla lämpenisi 5 huonetta (tupa neljä huonetta) vaan tarvii tulisijan joka huoneeseen eli viisi kpl. Ja kun viittä polttaa kaksikertaa päivässä, puuta jo kuluukin niin että sitä saakin oikein kantaa. Mutta mikäs se kivempaa kuin vapaapäivänä poltella tulia :).

Ja eilen jäi naapuri kiinni kalajutusta, on tosin mökkiläinen mutta elämtilanteensa takia ehtii olla paljon mökillä. Sitkeesti aina väittänyt ettei muuta käytä kuin puuta lämmitykseen. Tosin hiukan olen aina ihmetellyt puun kulutuksen pienuutta, huomioiden tietenkin rakennuksen hiukan erilaisen köytön. Mutta ihmettely on aina väitetty kumoon.
No, eilen hiukan saunottiin ja istuttiin. Ja kuinka ollakkaan, silmä tavoitti pattein sieltä ja toisen täältä. Kun mainitsin asiasta, sanoi ettei ole "koskaan päällä", ovat vaan varalla. Mutta patterit selittää hyvin mksi puuta kuluu vähemmän, todellisuudessa ne on, ehkäpä jopa omistajansa huomaamatta, päällä silloin jos tällöin. Kuten on todella monella joka kertoo "lämmittävänsä" puulla. Ei siinä sinällään mitään pahaa, kukin taaplaa tavallaan. Mutta niin se vaan on että fysiikan laki perustuu fysiikkaan eikä sitä voi huijata, jos puulla lämmittää niin puuta silloin kuluu.
Sähkölaskun kulutusmäärä on hyvin paljon kertova. Meillä kuukaudessa, esin 30 pv tästä päivästä tasan taaksepäin, kulutus on ollut aikas tarkka 270 Kwh. Eli valoja, kotielektroniikkaa (TV, dvd, videotykki ja kotiteatteri ) ja tietokonetta yms on käytetty aika paljon. Pakastin tosin on kylmää kestävä ja on aika kylmässä tilassa eli ei ole viimeaikoina juurikaan käynyt mutta toisaalta kesään nähden valoja poltetaan tuntikausia vähän joka huoneessa turhaakin. Eli sähkön kulutuksessa ei säästetä oikeastaan mitään. Autokin on ollut aina liikkeelle lähtiessä lämmittimessä ja sen akku latauksessa. Ainoa on ettei yhtään lämmityspatteria ole käytössä, missään. Ei edes ulkorakennuksessa jossa myös yhtä tilaa pidetään lämpimänä (pumppu näes siellä). Se pysyy aika hyvin pakkasvahti lämmöissä kun kuumentaa naapurihuoneessa olevan saunan vesipataa säännöllisesti. Nyt kovilla pakkasilla sama kaksi kertaa päivässä toimii sielläkin.

Ennätyspakkset oli juuri viimeyönä eli ulkomittarit ( 3 kpl ) taltioineet keskiarvoksi -34,2 astetta.
Näillä säillä punaniskat punnitaan.

Ehkä apua kirjoitti:

No niin, nyt on täällä kehä III takana päästy jo lämmittämäänkin. Varsinkin tollasen -30 asteen pakkasella korostuu jo todella hyvin vedon säätely pellin kiristämisellä. Alhainen lämpötila ulkona kiihdyttää vetoa aivan hurjasti (lämpötilaero kylmän ja kuuman välillä) ja tuskin kukaan pääsee näillä säillä kehumaan huonoa vetoa.
Puuta palaa ainakin täällä aivan eri tahtiin kuin -5 pakkasilla. Kulutus kasvaa lähes potensissa. Nyt, -32 asteen pakkasilla juuri nyt tätä kirjoittaessa, mennään ihan tasaista tahtia: kaksikertaa päivässä lämmityksellä uunit tosi kuumiksi, yhden kerran lämmityksellä ei talo pysy lämpimänä, ei edes tupa leivinuunilla. Eli kylmin nurkka aamulla ennen lämmitystä 17,5 ja lämpimin paikka eli tupa 21,5. Lämmityksen jälkeen ollaan liki siellä 23 - 24 astetta josta sitten lähtee laskemaan alaspäin. Lämpöjä tietty vois pitää alempinakin, mutta näin vapaapäivän ratoksi on mukavampaa että on sopivan lämmintä.
Pitämällä keskiarvoisesti 18 asteen lämpötilaa kuluisi puuta todella paljon vähemmän. Lämpötilan nostossa mennään liki samanlaisen fyyssiikan lain mukaan kuin äänen volyymin nostossa. Määrätyin askelin, eli astemäärän nostolla tuplataan tarvittava energia määrä, mutta kaikillehan tuo on aivan selvää ihan peruskoulun myös kansa-) fysiikalla ja matikalla.

Hyvin näkyy ettei yhdellä tulisijalla lämpenisi 5 huonetta (tupa neljä huonetta) vaan tarvii tulisijan joka huoneeseen eli viisi kpl. Ja kun viittä polttaa kaksikertaa päivässä, puuta jo kuluukin niin että sitä saakin oikein kantaa. Mutta mikäs se kivempaa kuin vapaapäivänä poltella tulia :).

Ja eilen jäi naapuri kiinni kalajutusta, on tosin mökkiläinen mutta elämtilanteensa takia ehtii olla paljon mökillä. Sitkeesti aina väittänyt ettei muuta käytä kuin puuta lämmitykseen. Tosin hiukan olen aina ihmetellyt puun kulutuksen pienuutta, huomioiden tietenkin rakennuksen hiukan erilaisen köytön. Mutta ihmettely on aina väitetty kumoon.
No, eilen hiukan saunottiin ja istuttiin. Ja kuinka ollakkaan, silmä tavoitti pattein sieltä ja toisen täältä. Kun mainitsin asiasta, sanoi ettei ole "koskaan päällä", ovat vaan varalla. Mutta patterit selittää hyvin mksi puuta kuluu vähemmän, todellisuudessa ne on, ehkäpä jopa omistajansa huomaamatta, päällä silloin jos tällöin. Kuten on todella monella joka kertoo "lämmittävänsä" puulla. Ei siinä sinällään mitään pahaa, kukin taaplaa tavallaan. Mutta niin se vaan on että fysiikan laki perustuu fysiikkaan eikä sitä voi huijata, jos puulla lämmittää niin puuta silloin kuluu.
Sähkölaskun kulutusmäärä on hyvin paljon kertova. Meillä kuukaudessa, esin 30 pv tästä päivästä tasan taaksepäin, kulutus on ollut aikas tarkka 270 Kwh. Eli valoja, kotielektroniikkaa (TV, dvd, videotykki ja kotiteatteri ) ja tietokonetta yms on käytetty aika paljon. Pakastin tosin on kylmää kestävä ja on aika kylmässä tilassa eli ei ole viimeaikoina juurikaan käynyt mutta toisaalta kesään nähden valoja poltetaan tuntikausia vähän joka huoneessa turhaakin. Eli sähkön kulutuksessa ei säästetä oikeastaan mitään. Autokin on ollut aina liikkeelle lähtiessä lämmittimessä ja sen akku latauksessa. Ainoa on ettei yhtään lämmityspatteria ole käytössä, missään. Ei edes ulkorakennuksessa jossa myös yhtä tilaa pidetään lämpimänä (pumppu näes siellä). Se pysyy aika hyvin pakkasvahti lämmöissä kun kuumentaa naapurihuoneessa olevan saunan vesipataa säännöllisesti. Nyt kovilla pakkasilla sama kaksi kertaa päivässä toimii sielläkin.

Ennätyspakkset oli juuri viimeyönä eli ulkomittarit ( 3 kpl ) taltioineet keskiarvoksi -34,2 astetta.
Näillä säillä punaniskat punnitaan.

Lue lisää

Mulla on myös Tulikiven KULMATAKKA, mallia en nyt muista. Mielestäni veträä huonosti, aina saa ikkunan avata tulen sytytyksen jölkeen, ettei vaan sammu.. Päältä sytytän. Oliskin nyt kysymys: miten puut laitetaan kulmatakkaan, kun tulisija on ikäänkuin kolmion muotoinen. Kaikki puut pitää olla tietyn mittasia..??!! Leivinuuniin olisin päätynyt, jos oisin tienny, millasta tästä tulee, kun uunia valitsin..

takanlämmittäjätär kirjoitti:

Mulla on myös Tulikiven KULMATAKKA, mallia en nyt muista. Mielestäni veträä huonosti, aina saa ikkunan avata tulen sytytyksen jölkeen, ettei vaan sammu.. Päältä sytytän. Oliskin nyt kysymys: miten puut laitetaan kulmatakkaan, kun tulisija on ikäänkuin kolmion muotoinen. Kaikki puut pitää olla tietyn mittasia..??!! Leivinuuniin olisin päätynyt, jos oisin tienny, millasta tästä tulee, kun uunia valitsin..

Lue lisää

Mulla sama homma pesä on niin pieni etä eihän se voi toimia,taas ikkunat auki ja tupaan kylmää v per.....

takanlämmittäjätär kirjoitti:

Mulla on myös Tulikiven KULMATAKKA, mallia en nyt muista. Mielestäni veträä huonosti, aina saa ikkunan avata tulen sytytyksen jölkeen, ettei vaan sammu.. Päältä sytytän. Oliskin nyt kysymys: miten puut laitetaan kulmatakkaan, kun tulisija on ikäänkuin kolmion muotoinen. Kaikki puut pitää olla tietyn mittasia..??!! Leivinuuniin olisin päätynyt, jos oisin tienny, millasta tästä tulee, kun uunia valitsin..

Lue lisää

Pienessä pesässä minä laittaisin puut pystyyn ja käyttäisin suhteellisen pieneksi halottua (hellaklapia). Ja tietenkin kuivaa.
Sytyttämisessä käytän peribteistä alta sytytystä. Puut pesään ladotaan aina sopivan harvaksi kasaksi niin että valo paistaa raoista. Alas jätän aina keskelle sytystyskäytävän johon mahtuu paperi, tuohet tai yms. Sytykkeen palamisen jälkeen se toimii puukasan "imuhormina" josta se imee happea kasan sisään= palaa paremmin.
Ilman antajina käytän yleensä alavetoa, ja hiukan ylävetoa (luukun yläreunessa oleva ritilä) jolla toivon mukaan happea menee yläpalotilaan.
Päältä sytyttäminen edellyttää hyvää yletoa oikeasti toimiakseen ja en ole oikeastaan selaista takkaa nähnyt jossa se todella olisi riittävä. Muutoinin luukun ylreunan ritilästä viileä happi tuskin vedosta huolimatta kovinkaan hyvin päätyy yläpalotilaan jossa siitä olisi hyötyä kaasuuntuneen aineen loppupalamisessa.

Eli, tämä on siis minun mielipiteeni, pienipesäiseen kulmatakkaan pieniä klapuja pystyyn, sytytys keskeltä alhaalta, hyvä alaveto (tuhkaluukun kautta) ja luukun yläreunan ritilät auki, luukun alareunan ritilät kiinni. Sopivan kuumaksi; (molemmat kaiketi kuoritakkoja); yksi tai kaksi puun lisäystä tarvittaessa polton aikana.
Takan omistajan pitää hankkia omasta takastaa kokemusta, jottei hehkuta sisusta liian kuumaksi. Suoraa ohjetta että xx määrä puuta on oikea määrä ei voi antaa koska puu (jopa koivun tiheys vaihtelee onko tyvestä vai latvasta-oksasta, ja kosteustaso vaikuttaa) , ja paikalliset olosuhteet ( takka-piippu) eroavat aina toisistaan. Takan omistajan on vaan opeteltava omansa.
Kuoritakan pintakuumuus kaiketi aika ok kun lämmityksellä päädytään kuumimmillaan ( vasta jokia aika sen jälkeen kun pellit on suljettu) palttiarallaa 50 - 70 asteeseen.
Jos taasen takan liitos on liian pieni tai piipun hormi liian ahdas, vetoa ei saa parannettua omianisuuksiaan paremmaksi.
Toki sekin jos talo on niin tiivis, ettei takka saa korvausilmaa tarpeeksi mistään, ei se pala kunnolla. Mutta jos talo on niin tiivis ettei takka pala sen takia, ei sellaisessa talossa oikeasti voi asuakkaan sairastumatta. Raikasta ilmaa tarvitaan aina riittävästi. Takka imee pesällistä polttaessaan jopa satakuutio- luokassa ilmaa, eli sitä pitää saada ja palaakin paremmin.
Ja jos ei muu auta, niin ikkunaa on laitettava raolleen nyt ja ensi kesänä tuunattava talon hapensaanti kohdilleen.

Ehkä apua kirjoitti:

Pienessä pesässä minä laittaisin puut pystyyn ja käyttäisin suhteellisen pieneksi halottua (hellaklapia). Ja tietenkin kuivaa.
Sytyttämisessä käytän peribteistä alta sytytystä. Puut pesään ladotaan aina sopivan harvaksi kasaksi niin että valo paistaa raoista. Alas jätän aina keskelle sytystyskäytävän johon mahtuu paperi, tuohet tai yms. Sytykkeen palamisen jälkeen se toimii puukasan "imuhormina" josta se imee happea kasan sisään= palaa paremmin.
Ilman antajina käytän yleensä alavetoa, ja hiukan ylävetoa (luukun yläreunessa oleva ritilä) jolla toivon mukaan happea menee yläpalotilaan.
Päältä sytyttäminen edellyttää hyvää yletoa oikeasti toimiakseen ja en ole oikeastaan selaista takkaa nähnyt jossa se todella olisi riittävä. Muutoinin luukun ylreunan ritilästä viileä happi tuskin vedosta huolimatta kovinkaan hyvin päätyy yläpalotilaan jossa siitä olisi hyötyä kaasuuntuneen aineen loppupalamisessa.

Eli, tämä on siis minun mielipiteeni, pienipesäiseen kulmatakkaan pieniä klapuja pystyyn, sytytys keskeltä alhaalta, hyvä alaveto (tuhkaluukun kautta) ja luukun yläreunan ritilät auki, luukun alareunan ritilät kiinni. Sopivan kuumaksi; (molemmat kaiketi kuoritakkoja); yksi tai kaksi puun lisäystä tarvittaessa polton aikana.
Takan omistajan pitää hankkia omasta takastaa kokemusta, jottei hehkuta sisusta liian kuumaksi. Suoraa ohjetta että xx määrä puuta on oikea määrä ei voi antaa koska puu (jopa koivun tiheys vaihtelee onko tyvestä vai latvasta-oksasta, ja kosteustaso vaikuttaa) , ja paikalliset olosuhteet ( takka-piippu) eroavat aina toisistaan. Takan omistajan on vaan opeteltava omansa.
Kuoritakan pintakuumuus kaiketi aika ok kun lämmityksellä päädytään kuumimmillaan ( vasta jokia aika sen jälkeen kun pellit on suljettu) palttiarallaa 50 - 70 asteeseen.
Jos taasen takan liitos on liian pieni tai piipun hormi liian ahdas, vetoa ei saa parannettua omianisuuksiaan paremmaksi.
Toki sekin jos talo on niin tiivis, ettei takka saa korvausilmaa tarpeeksi mistään, ei se pala kunnolla. Mutta jos talo on niin tiivis ettei takka pala sen takia, ei sellaisessa talossa oikeasti voi asuakkaan sairastumatta. Raikasta ilmaa tarvitaan aina riittävästi. Takka imee pesällistä polttaessaan jopa satakuutio- luokassa ilmaa, eli sitä pitää saada ja palaakin paremmin.
Ja jos ei muu auta, niin ikkunaa on laitettava raolleen nyt ja ensi kesänä tuunattava talon hapensaanti kohdilleen.

Lue lisää

Isniin, yksi juttu vielä joka ei uhmekyllä aina ole oikein tiedossa ja hallussa:

polton kehittymisen myötä puita tietenkin tarvittaessa pöyhitää eli astellaan niin että kaikki palaa. Sorkitaan raudalla kasaan, käännellään yms kaikkea tarvittavaa tarpeen mukaan...

Ehkä apua kirjoitti:

Isniin, yksi juttu vielä joka ei uhmekyllä aina ole oikein tiedossa ja hallussa:

polton kehittymisen myötä puita tietenkin tarvittaessa pöyhitää eli astellaan niin että kaikki palaa. Sorkitaan raudalla kasaan, käännellään yms kaikkea tarvittavaa tarpeen mukaan...

Lue lisää

Pikkutakka kellarissa vetää hyvin, ja päältä sytytys onnistuu hienosti aina.
Lienee pesän ja hormin koot sopivan toisillen.
Savuttaako puun kuori enempi. Ainakin paksu haavan kuori näyttäisi tuottavan
kovin tummaa savua, jos kasan sytyttää alapuolelta. Ja sytytys päältä
taasen ei juuri huomaa, että haavan kuorta on mukana, melko valkea savu.

Päältä kirjoitti:

Pikkutakka kellarissa vetää hyvin, ja päältä sytytys onnistuu hienosti aina.
Lienee pesän ja hormin koot sopivan toisillen.
Savuttaako puun kuori enempi. Ainakin paksu haavan kuori näyttäisi tuottavan
kovin tummaa savua, jos kasan sytyttää alapuolelta. Ja sytytys päältä
taasen ei juuri huomaa, että haavan kuorta on mukana, melko valkea savu.

Lue lisää

Valkea savu pakkasella yleensä kosteutta joka palaessa haihtuu ja tiivistyy taas ulos kylmään päästessä. Kuori on lehtipuissa yleensä tiiviimpää tavaraa kuin rungon puusolukko ja toimii "ihona". Kuivuminen tietty kuoren alta (nila) hitaampaa.

Hiisi, ei meikäläisen kirjoitteluun sovi kännykkä netit. Sen verran paksut nakit ja huono näkö että lukihäiriö saa liki maksimaaliset mitat :)

Ehkä apua kirjoitti:

Valkea savu pakkasella yleensä kosteutta joka palaessa haihtuu ja tiivistyy taas ulos kylmään päästessä. Kuori on lehtipuissa yleensä tiiviimpää tavaraa kuin rungon puusolukko ja toimii "ihona". Kuivuminen tietty kuoren alta (nila) hitaampaa.

Hiisi, ei meikäläisen kirjoitteluun sovi kännykkä netit. Sen verran paksut nakit ja huono näkö että lukihäiriö saa liki maksimaaliset mitat :)

Lue lisää

Tänä talvena on paleltu.On Elisa leiviuuni. Irma kulmatakka ja iso vuolukivinen puuhella.Kaikkia lämmitetään päivittäin.leiviuuni 250 asteeseen,takkaa illalla ja puuhellalla tehdään ruokaa.Meinaa vaan palella.200 neliötä kahdessa kerroksessa.Taitaa tämä talvi olla poikkeuksellinen.

kivistö kirjoitti:

Tänä talvena on paleltu.On Elisa leiviuuni. Irma kulmatakka ja iso vuolukivinen puuhella.Kaikkia lämmitetään päivittäin.leiviuuni 250 asteeseen,takkaa illalla ja puuhellalla tehdään ruokaa.Meinaa vaan palella.200 neliötä kahdessa kerroksessa.Taitaa tämä talvi olla poikkeuksellinen.

Lue lisää

Itellä kolme kpl vanhaa pönttöuunia (jostain 20 - 30 luvulta), yksi levinuuni (paikallisen muurarin -90 luvun alussa tekemä versio) ja Helsingin Lämmitylaite Oy:n patentti puuhella. Karvan vaajaata sataa neliötä on lämmitetty ja puuta palanut liki 30 m3 tähän mennessä. Ja niin tosiaan pataa käristellään pari kertaa päivä ja saunassa käydään aina kun mieli tekee eli 2 - 7 kertaa viikko.

Tuohon puun määrään liittyy hyviä kalajuttuja. Yksikin kaveri entisellä asumaseudulla eli liki naapuri, kehuskeli hirveästi puulämmityksellä että miten on hyvä, kului jopa 3 -4 m3 puuta talvessa (herranjestas) noin hiukan vajaa 200 m2 lämmittämiseen. Itellä oli silloin 225 m3 1,5 kerroksisena ja koko taloa lämmitettiin puulla (silloin oli lapset vielä kotona) ja puuta paukkui kovana talvena sellaiset 60 m3 menemään 9 tulisijan kautta (työn luontaisetu).
Tällä liki naapurilla oli yksi tulisija, sellainen about tonnin painoinen Tulikivi ja yhteensä 7 huonetta (plus tietty sos.tilat). Itellä jopa edellisen lisäksi kaikesta huolimatta mm. suihkuissa ja 3 kpl wc oli lattialämmöt päällä esim -30 pakkasilla.

Leivinuuni tulee vedettyä yleensä palttiarallaa 290 - 350 asteen lämmöille näillä pakkasilla (Keski-Suomi), pitää tuvan lämpinänä. Pönttöuunit tulee polteltua "tarpeeksi" kuumaksi kerran tai kaksi kertaa päivässä. Yhden kerran lämmitysmäärillä polttelen pönttöjä eri aikoihin, yksi tai kaksi aamulla ja yksi tai kaksi illalla. Kun kaikkia vedätetään, silloin tietty aamulla ja illalla, yli kolmenkymppisillä muutaman kerran joku vielä kolmannenkin kerrankin.
Puuliettä käytetään aamukahvien teosta lähtien kaikkeen mahdolliseen.
Tarettu on. Vaikka joka huoneessa tulisija, kokonaisuus kertoo että kaikki lämpimät tilat vaikuttavat toisiin mutta eivät tosiasiallisesti kuitenkaan riitä lämmittämään naapuritilaa.

Viileimpiä hetkiä on koettu kun olen "myöhästynyt" sopivasta lämmitysajankohdasta (Viljot silloin jalkaan). Minun kokemus sanoo että esimerkiksi sopivin iltalämmitysajankohta alkaa kun on tunti pari ennen sitä hetkeä kun lämpötila kääntyy illan tullen laskuun (aikajana määrittyy kymyyden mukaan eli paljonko tarvitsee puuta polttaa). Jos se ehtii alkaa laskemaan ja vilu ehtii hivuttautua sisään, on kovempi homma kumota se kuin ennakoivalla lämmityksellä.

Jos tulisijat alakerrassa, pitäisi lämmön nousta ylös toiseen kerrokseen jos ilmanvaihto oikein säädetty. Liian suurella vaihdolla alakerta kylmenee. Pakkasten vaihdellessa säätäminen vaikeaa koska lämpötilaero ja ilman paineet ja tuuli vaikuttavat painovoimaisen ilmankierron nopeuteen suuresti, ja jopa koneelliseenkin.

Olen joskus nähnyt yhden todella onnistuneen painovoimaisen ilmanvaihdon. Siinä tuloilma oli johdettu alakerran takkojen yläpuolelle (muurasin ne) josta ne tarjosivat vedottoman korvausilman takoille ja esilämpeni normaalitilanteessa uunien lämmöllä. Kierron nopeutta säädettiin ihan yksinkertaisesti yläkerran venttiileillä joissa oli lämpöjouset, eli säätyivät passiivisesti sisältä ulos pyrkivän ilman lämmön mukaan. Paikka oli todella yllättävän tasalämpöinen. Toki, huone ja porrasjärjestelyissä oli otettu huomioon ko. lämmitysjärjestelmä. Ilma kiersi tasaisesti eri puolilta.
Viritelmä oli yhden "teeseitse" miehen -90 luvun puolivälissä rintamamiestaloon itse tekemän remontin aivoituksen tulosta liki tyyliin Klubi-askin kanteen, varastomiehen. Jopa sen ajan insinööri olisi tehnyt jotain aivan muuta = purkanut talon.
Tarkennukseksi vielä, että purut oli kaverilla seinissä ja välipohjissa. Oli korjannut pulakauden sanomalehdet pois välipohjälahdoitusten ja limi-yms- lautojen välistä kunnon tervapaperiin ja täyttänyt kaikki pakkaanntuneet ja vajentuneet purut ikkunoiden alusia myöten.
Talo on edelleen pystyssä ja voi hyvin (edelleen hämmästyttävän tasalämpöinen) vaikka siinä onkin vuoden -49 lasit. Terveisiä vaan sinne Nurmijärvelle.

Päältä kirjoitti:

Pikkutakka kellarissa vetää hyvin, ja päältä sytytys onnistuu hienosti aina.
Lienee pesän ja hormin koot sopivan toisillen.
Savuttaako puun kuori enempi. Ainakin paksu haavan kuori näyttäisi tuottavan
kovin tummaa savua, jos kasan sytyttää alapuolelta. Ja sytytys päältä
taasen ei juuri huomaa, että haavan kuorta on mukana, melko valkea savu.

Lue lisää

Hei. miten päältä sytytettyyn lisätään puita ? Vaiko poltetaanko pesä loppuun ja sitten sytytetään uusi ?
Jos siis yksi pesällinen ei riitä.
Ja miten täyteen pesä kannattaa laittaa kun sen lataa ? Puolilleen, luukun yläreunan tasalle vai voiko yli ?
Olen katellut youtubesta päältä sytyttämistä ja yksi juttu vaan häiritsee, niissä on yleensä aina pesä vaan puolitäynnä. Ainakaan meidän Kipitti ei anna lämpöä oikein mitään jos polttaa vaan puolipesällistä.
Ei ole juurikaan kokemusta lapsuudesta eikä muutenkaan takoista ennen tätä.

Paljonko puuta? kirjoitti:

Hei. miten päältä sytytettyyn lisätään puita ? Vaiko poltetaanko pesä loppuun ja sitten sytytetään uusi ?
Jos siis yksi pesällinen ei riitä.
Ja miten täyteen pesä kannattaa laittaa kun sen lataa ? Puolilleen, luukun yläreunan tasalle vai voiko yli ?
Olen katellut youtubesta päältä sytyttämistä ja yksi juttu vaan häiritsee, niissä on yleensä aina pesä vaan puolitäynnä. Ainakaan meidän Kipitti ei anna lämpöä oikein mitään jos polttaa vaan puolipesällistä.
Ei ole juurikaan kokemusta lapsuudesta eikä muutenkaan takoista ennen tätä.

Lue lisää

Lado pesä 3/4 osaan puita. Polta rauhallisella vedolla puut, säädä pellillä veto ja palaminen sopivaksi. Ilma-aukot reilusti auki.
Lisää hiillokselle tarvittaessa lisää puita, pienehkö määrä.
Voit myös tyytyä kerrallaan yhteen pesälliseen ja lämmität muutaman tunnin kuluttua uudelleen vajaan pesällisen.
Kokeile erilaisia tapoja lämmittää takkasi, näin löydät parhaan ja puhtaimman tavan lämmittää sitä. Hyvä palaminen säästää puita.

takanlämmittäjätär kirjoitti:

Mulla on myös Tulikiven KULMATAKKA, mallia en nyt muista. Mielestäni veträä huonosti, aina saa ikkunan avata tulen sytytyksen jölkeen, ettei vaan sammu.. Päältä sytytän. Oliskin nyt kysymys: miten puut laitetaan kulmatakkaan, kun tulisija on ikäänkuin kolmion muotoinen. Kaikki puut pitää olla tietyn mittasia..??!! Leivinuuniin olisin päätynyt, jos oisin tienny, millasta tästä tulee, kun uunia valitsin..

Lue lisää

Miksi herrantähden päältä? Ettei tulis päästöjä vai? SYTYTYSOHJE: Revin sanomalehden kolmeen osaan ja asetan "suikaleet" pystyyn takan sisälle 2 sivulle ja 1 keskelle. Tämän jälkeen KUIVAT puut pystyasentoon niin, että jää ilmaraot.Pelti auki,liesituuletin nollille ja auki. Alaluukku REILUSTI auki ja ovi vähän auki 2-3cm. Nyt lehdestä vielä pienet syttöset sivulla näkyviin (uunissa) revittyihin lehtiin ja tuli perään! Säädän uunin sytyttyä vetoa alaluukulla niin, että palaminen on reilua eikä kytemistä. Itselläni samanlainen takka valmishormilla eikä yhtään epäonnistunutta sytytystä. Tosi on . Kokeile ja anna kommentti tänne, oliko tuosta apua.

Paljonko puuta? kirjoitti:

Hei. miten päältä sytytettyyn lisätään puita ? Vaiko poltetaanko pesä loppuun ja sitten sytytetään uusi ?
Jos siis yksi pesällinen ei riitä.
Ja miten täyteen pesä kannattaa laittaa kun sen lataa ? Puolilleen, luukun yläreunan tasalle vai voiko yli ?
Olen katellut youtubesta päältä sytyttämistä ja yksi juttu vaan häiritsee, niissä on yleensä aina pesä vaan puolitäynnä. Ainakaan meidän Kipitti ei anna lämpöä oikein mitään jos polttaa vaan puolipesällistä.
Ei ole juurikaan kokemusta lapsuudesta eikä muutenkaan takoista ennen tätä.

Lue lisää

Päältä sytytys:
Ensin ladataan ns. sytytyspesällinen, joka on noin 1/3 pesällistä. Kun tämä on pudonnu hiilivalkealle, lisätään 2/3 pesällistä ja annetaan sen pudota taas hiilivalkealle jolloin kohennellaan hiiliä siten että kaikki palaa loppuun. Tämän jälkeen pellit kiinni. Jos lisäät kolmannen pesällisen menee siitä suuri osa harakoille, koska tulikanavien pinnat on niin kuumat, että kivet ei voi ottaa lämpöä vastaan, ennenkuin lämpö siirtyy syvemmälle. Jos tarvitaan lisää lämmitystä, sama ruljanssi muutaman tunnin kuluttua. PS. ÄLÄ KOSKAAN säädä vetoa sulkupellillä, vaan säätö tapahtuu tuhkalaatikon ja toisioilma-aukkojen avulla. Anna reilusti ilmaa että kaikki kaasut palavat. Hiilivalkean aikana pienentelet luukkuja ja myös sulkupelliä vähä pienemmälle.

muurari kirjoitti:

Päältä sytytys:
Ensin ladataan ns. sytytyspesällinen, joka on noin 1/3 pesällistä. Kun tämä on pudonnu hiilivalkealle, lisätään 2/3 pesällistä ja annetaan sen pudota taas hiilivalkealle jolloin kohennellaan hiiliä siten että kaikki palaa loppuun. Tämän jälkeen pellit kiinni. Jos lisäät kolmannen pesällisen menee siitä suuri osa harakoille, koska tulikanavien pinnat on niin kuumat, että kivet ei voi ottaa lämpöä vastaan, ennenkuin lämpö siirtyy syvemmälle. Jos tarvitaan lisää lämmitystä, sama ruljanssi muutaman tunnin kuluttua. PS. ÄLÄ KOSKAAN säädä vetoa sulkupellillä, vaan säätö tapahtuu tuhkalaatikon ja toisioilma-aukkojen avulla. Anna reilusti ilmaa että kaikki kaasut palavat. Hiilivalkean aikana pienentelet luukkuja ja myös sulkupelliä vähä pienemmälle.

Lue lisää

muurari kirjoitti:

PS. ÄLÄ KOSKAAN säädä vetoa sulkupellillä, vaan säätö tapahtuu tuhkalaatikon ja toisioilma-aukkojen avulla.

Perusteluja tähän ylläolevaan ehdottomaan väittämään odotan?

Alla kopio "Ehkä apua" -nimimerkin samaa-asiaa koskeva asiallinen ja perusteltu kirjoitus. Jäikö muurarilta se lukematta.

Ehkä apua kirjoitti:
Vuolukivi imaisee nopeammin poltetun lämmön kuin tiili, mutta luovuttaakin sen nopeammin. Olen asiaa ihan käytännössä testannut ja näin se näkyy olevan.

Hiukan pohdittavaa:

Perusasiat eli:

poltto: poltatko rikas- vai vähähappisesti ?
veto: onko tehokkaasti vai ahtaasti vetävä hormi ?
plus: onko pelti ehjä eli ei läpipalanut ja sulkeeko hormin ?

Esimerkki:

Hormien vedossa rajujakin eroja, johtuu tietty monesta tekijästä, mm. hormin halkaisijasta, pituudesta sekä takan liitosaukon koosta. Sekä kaupanpäälle talossa oleva ilmanvaihtojärjestelmä, alipaineinen - lämmönvaihtimella varustettu täysautomaatti yms. Ja kaikki em. vaikuttaa tehoon.
Yksinkertainen vetotesti: laita lämpimään takkaan sanomalehtirytty ja kaikki pellit, ilman syötöt yms max. auki ja sytytä. Mitä lentää piipusta ? savua - hiiltyneitä paperin hetaleita vaiko vain osin palanut paperi ?
Savua: hormi ehkä hieman ahdas - sopiva, ei tosiasiallisesti juurikaan muuta ongelmaa kuin köh köh ehkä se savutus.
Hiiltyneitä paperin hetaleita: hormi sopiva - hiukan liian vetävä, voi mennä tehoja hukkaan.
Vain osin palanut - palamaton paperi: veto liian kova, tehoja menee varmasti hukkaan.

Toinen hyvä merkki liian kovasta vedosta on se hurja humina = hukkaan menevää energiaa. Ja pitkäaikaisesti, viimeistää muutaman vuoden kuluttua ainakin, vahingoittaa kiven tai tiilen materiaalin rakennetta ja ei enää edes ota kunnolla lämpöä vastaan.
Oikea poltto elvyttää jostain syystä ominaisuuksiaan menettänyttä takkaa. Se tapahtuu vähitellen usean polton myötä, elvytystä ei saa aikaiseksi kertasupermega-poltolla.

Kovavetoisen hormin kohdalla moni takanpolttaja kuristaa tulen hapensaantia jotta ei ole liian kova veto. Ongelma: tuli palaa tehottomasti ja savukaasu karkaa liian nopeasti takan kierohormistosta ja nokeaa. Ratkaisu: sytytä tyli ihan tavalliseen tapaan mutta kaikki hapensyöttö auki. Kun pesä palaa täysillä, kurista pellistä. Eri ulko-olosuhteita varten voi hakea ns. säätövälin eli hyvin palaessa alaraja on se pellin kireys kun savu ei vielä tunge sisälle ( sopii kovalle pakkaselle jolloin veto kovimmillaan max lämpötilaeron takia ) ja toinen reuna on se jossa pelti on hiukan enempi auki kuin kuristus jossa näkyy ensivaikutusta liekin tehoon ( lämpimät ulko kelit ). Merkitse kohdat pellin varteen jotta ne löytyy seuraavallakin kerralla, muuta merkintöjä tosiasiallisen ulkolämpötilan toteutuessa ja sen todellisen vaikutuksen mukaan..

Näin saavutetaan takan valmistajan savunkierto optimaali ja takan lämmönkeräyskyky on tehokkaimmillaan. Tulen täytyy palaa hyvähappisesti ja sen täytyy kiertää hormistossa, mutta liian nopea puhaltaa lämmöt harakoille.
Hyvällä hapella palanut tuli ei nokea takan kiertohormistoa juurikaan kuin ei piippuakaan. Toki jatkuvat niin pienet tulet ettei todellista lämpenemistä tapahdu, saa nokea kertymään pintoihin.

Se miten kauan takka jaksaa lämmittää, riippuu taasen monesta tekijästä. Tilan suuruudesta, ulkoläpötilasta ja tilan eristystasosta. Ja tietenkin itse takasta.

Ja vielä poltoista. Useampi pieni poltto on energian talteenoton kannalta parempi kuin yksi isopoltto. Johtuen suoraan materiaalien lämmönjohtavuus ominaisuuksista. Jos materiaali huippu kuuma tarvitaan vielä suurempi lämö massa jotta materiaali ottaa lämpöä vastaan: eli isossa roihussa ( monta pesällistä yhteen menoon ) menee potentiaalia puun polttoenergiaa hukkaan.
Paremman lämpötehon saa kaikilla takoilla materiaaleilla mm. 12 tunnin välein poltolla, 8 tunnin välein poltolla jne. Toki käytännössä sovellettava.
Itse polttotekniikkakin vaikuttaa.
Mutta helppo ohje: polta kuivaa, hyvällä hapella ja varmista että kierron nopeus on sopiva, tuli palaa rauhallisesti. Niin saat parhaan tehon ja hyödyn.

Ja painotus: käyttäkää tervettä perusjärkeä. Takat ei ole avaruusteknologiaa vaan ihan logiikan ymmärryksen piirissä olevaa asiaa.

kivi kirjoitti:

Miksi herrantähden päältä? Ettei tulis päästöjä vai? SYTYTYSOHJE: Revin sanomalehden kolmeen osaan ja asetan "suikaleet" pystyyn takan sisälle 2 sivulle ja 1 keskelle. Tämän jälkeen KUIVAT puut pystyasentoon niin, että jää ilmaraot.Pelti auki,liesituuletin nollille ja auki. Alaluukku REILUSTI auki ja ovi vähän auki 2-3cm. Nyt lehdestä vielä pienet syttöset sivulla näkyviin (uunissa) revittyihin lehtiin ja tuli perään! Säädän uunin sytyttyä vetoa alaluukulla niin, että palaminen on reilua eikä kytemistä. Itselläni samanlainen takka valmishormilla eikä yhtään epäonnistunutta sytytystä. Tosi on . Kokeile ja anna kommentti tänne, oliko tuosta apua.

Lue lisää

"Miksi herrantähden päältä? Ettei tulis päästöjä vai? "

No sekin, mutta kun tuli sytytetään päältä, niin kun tuli etenee alaspäin, huonosti palaneet pyrolyysikaasut (ne palavat aineet!) joutuvat kulkemaan hiilloksen läpi. Ne eivät kumminkaan koskaan pala täydellisesti suoraan puun pinnassa.

Eli kun palo etenee ylhäältä alas, alempana palamatta jäävät palokaasut palavat kulkiessaan hiilloksen läpi. Saa enemmän lämpöä irti.


alta sytyttäminen on helpompaa, puiden ei tarvitse olla niin kuivia eikä syttöjä kulu niin paljon. Varsinkin matalapaineen aikana voi olla vaikeuksia saada syttymään kuiviakin puita.

Hyvin suuntaa antava raportti ja kertoo puulämmittämisestä uunilla aika paljon. Mutta yksikin uuni taloudessa on parempi kuin ei yhtäkään vaikkei yhdellä koko taloa lämmitetä. Mutta on siitä sentään apua.

Tämänkin talven kokemuksella taloa suunnitellessa kannattaisi vesipisteet sijoittaa hallitusti suppealle alueelle ja tulisija sen lähelle. Näin säästyttäisi monelta ongelmalta jos sähköstruktuuri myrskyn tai jonkun muun takia romahtaa joksikin aikaa. Ei jäädy putket yms. Ei tarvitsisi lähteä pakolaiseksi pois omasta kodista.
Takan perustus kannattaisi mennä tarpeeksi syvälle rakennuksen perustukseen jotta siitä olisi myös aina perustuksia myöten apua.
Rossipohjainen vanha mörskä käy hyväksi esimerkiksi. Talossa on massiivisten eristämättömien uuniperustojen osalla se ilo että kun talveksi sulkee sokkein tuuletusaukot, sokkelin sisäpuoli pysyy useita asteita ja jopa plussan puolella kovillakin pakkasilla lämmön johtumisen myötä. Ja lattia lämpimänä. Kuitenkaan olematta "niin" tiivis.
Sokkelin voi sulkea vain rakenteessa jossa lattia on kosteuden läpihengittävistä materiaaleista tehty. Yksikin muovi tai vastaava johtaa lahoamiseen (väkisinkin syntyvä kondensaatiokosteus, tämäkin nähty yhdessä peruskorjauksessa).
Meillä tilanne näkyy hyvin kun -15 asteen pakkasellakin sokkelia vasten kasatut lumet sulavat irti sokkelista muutamassa päivässä niin että lumen ja sokkelin välissä on 5 - 10 millin rako, eli sokkelin sisäpuolella on lämpöä, 35 asteen pakasella ei sentäs jaksa sulaa, mutta varmasti sokkelin sisäpuolella on lämpimämpää kuin tuo 35 miinusastetta. Tuli sähkökatkoja tai ei, ei vesi- ja viemäriputkisto jäädy.
Mutta nykyään on niin trendikästä ja oikeaoppista levittää vesipisteet jokapuolelle taloa sekä valaa takan kantava alusta maanvaraisen laatan eristeiden päälle. Siitä on ongelmana se että jos talo on tarpeeksi pitkään kylmänä, routa todellisuudessa menee laatan alle eristeistä huolimatta. Näin olen nähnyt käyvän mm. 2001 rakennetulle talolle.
Vesipisteet ympäri taloa tarkoittaa sitä että katastrofin edellytysten syntyessä sitä ei ole mahdollista torjua muutoin kuin todella kalliilla keinoilla.

Annan vinkin tosi extreme teeseitse miehille. Kerron yhden vinkeän asian jonka kopioin yhdeltä vanhalta patulta, hänellä se oli vain käytännön ratkaisu.
Oman kaivon omaaville: laittakaa johonkin sopivaan kohtaa veden sisääntuloon käsipumpumppu sisälle taloon. Lisäksi pari vaihtoventtiiliä. Jos sähkö katkeaa, venttiilit toiseen asentoon ja taas vettä tulee, käsiveivillä. Itselläni sellainen on piilotettu WC:n komeroon. Johtune syystä että WC on kovin veden kuluttaja ja asioilla käydessään voi pumapata säiliön täyteen. Pumppu takaa että kahvi-, ruoka- ja tiskivedetkin saa. Ja kun sähköt palaa, takaisin normipumpulle.
Vanhalla patulla käsipumppu oli ainoa veden tuoja silloin vuosia sitten. Pumppu oli sisällä talossa tuvan nurkassa ihan näkyvillä, sanoi että kuka nyt myräkässä ulkoa lähtee vettä hakemaan sankoon :) Mukavampi se vesi on sisällä pumpata. Mielestäni viisas näkökulma.

Ihme insinööritointa nykyään uunin lämmittäminen, ja teknisten datojen vertailua ja kikkailua.
Puu palaa normitakoissa yleensä noin 70 % hyötysuhteella, keskiarvo kuivan - kostean yms. välillä. Takka itsessään kykenee ottamaan siitä talteen noin 70 % eli todelliseksi noin hyötysuhteeksi jää noin 50 %. Taasen puun tarjoaman energian arvo on hyvin vahvasti suhteessa sen kosteustasoon. 15 % kosteustasolla olevaa puuta ei kukaan saa aikaiseksi esim kylmässä ulkopuuliiterissä. Kosteustason noustessa puun tarjoama energia-arvo romahtaa nopeasti. Noin 30 % kosteustasolla oleva puu tarjoaa vain noin 70 % energiaa verrattuna 15 % puuhun.
Kun palataan sitten niihin ns. takkojen teknisiin datoihin, päästään tilanteeseen missä normipolttaja, saadakseen oikeasti valmistajan lupaaman kwh ulos takasta, käytännössä polttaa noin kaksin tai 2,5 kertaisen määrän puuta.
Eli lämmittäjät hoi: se joka väittänee sylillisellä saavansa lämpöä koko vuorokauden kunnollisella kwh tasolla a) puhuu palturia b) uskoo plasebo vaikutukseen c) on muuten vaan sumutettu.
Sähköpatteri antaa lämmitettäessä hyötysuhteen liki 100 % ja suurissa voimaloissa päästään kokonaispolttohyötysuhteille 70 - 85 %.
Kotipolttajalle jää vain vaihtoehdoksi lykkiä klapia pesään sen verran kuin tarvitaan ja savustaa siinä ohessa naapurit.

Ehkä apua kirjoitti:

Hyvin suuntaa antava raportti ja kertoo puulämmittämisestä uunilla aika paljon. Mutta yksikin uuni taloudessa on parempi kuin ei yhtäkään vaikkei yhdellä koko taloa lämmitetä. Mutta on siitä sentään apua.

Tämänkin talven kokemuksella taloa suunnitellessa kannattaisi vesipisteet sijoittaa hallitusti suppealle alueelle ja tulisija sen lähelle. Näin säästyttäisi monelta ongelmalta jos sähköstruktuuri myrskyn tai jonkun muun takia romahtaa joksikin aikaa. Ei jäädy putket yms. Ei tarvitsisi lähteä pakolaiseksi pois omasta kodista.
Takan perustus kannattaisi mennä tarpeeksi syvälle rakennuksen perustukseen jotta siitä olisi myös aina perustuksia myöten apua.
Rossipohjainen vanha mörskä käy hyväksi esimerkiksi. Talossa on massiivisten eristämättömien uuniperustojen osalla se ilo että kun talveksi sulkee sokkein tuuletusaukot, sokkelin sisäpuoli pysyy useita asteita ja jopa plussan puolella kovillakin pakkasilla lämmön johtumisen myötä. Ja lattia lämpimänä. Kuitenkaan olematta "niin" tiivis.
Sokkelin voi sulkea vain rakenteessa jossa lattia on kosteuden läpihengittävistä materiaaleista tehty. Yksikin muovi tai vastaava johtaa lahoamiseen (väkisinkin syntyvä kondensaatiokosteus, tämäkin nähty yhdessä peruskorjauksessa).
Meillä tilanne näkyy hyvin kun -15 asteen pakkasellakin sokkelia vasten kasatut lumet sulavat irti sokkelista muutamassa päivässä niin että lumen ja sokkelin välissä on 5 - 10 millin rako, eli sokkelin sisäpuolella on lämpöä, 35 asteen pakasella ei sentäs jaksa sulaa, mutta varmasti sokkelin sisäpuolella on lämpimämpää kuin tuo 35 miinusastetta. Tuli sähkökatkoja tai ei, ei vesi- ja viemäriputkisto jäädy.
Mutta nykyään on niin trendikästä ja oikeaoppista levittää vesipisteet jokapuolelle taloa sekä valaa takan kantava alusta maanvaraisen laatan eristeiden päälle. Siitä on ongelmana se että jos talo on tarpeeksi pitkään kylmänä, routa todellisuudessa menee laatan alle eristeistä huolimatta. Näin olen nähnyt käyvän mm. 2001 rakennetulle talolle.
Vesipisteet ympäri taloa tarkoittaa sitä että katastrofin edellytysten syntyessä sitä ei ole mahdollista torjua muutoin kuin todella kalliilla keinoilla.

Annan vinkin tosi extreme teeseitse miehille. Kerron yhden vinkeän asian jonka kopioin yhdeltä vanhalta patulta, hänellä se oli vain käytännön ratkaisu.
Oman kaivon omaaville: laittakaa johonkin sopivaan kohtaa veden sisääntuloon käsipumpumppu sisälle taloon. Lisäksi pari vaihtoventtiiliä. Jos sähkö katkeaa, venttiilit toiseen asentoon ja taas vettä tulee, käsiveivillä. Itselläni sellainen on piilotettu WC:n komeroon. Johtune syystä että WC on kovin veden kuluttaja ja asioilla käydessään voi pumapata säiliön täyteen. Pumppu takaa että kahvi-, ruoka- ja tiskivedetkin saa. Ja kun sähköt palaa, takaisin normipumpulle.
Vanhalla patulla käsipumppu oli ainoa veden tuoja silloin vuosia sitten. Pumppu oli sisällä talossa tuvan nurkassa ihan näkyvillä, sanoi että kuka nyt myräkässä ulkoa lähtee vettä hakemaan sankoon :) Mukavampi se vesi on sisällä pumpata. Mielestäni viisas näkökulma.

Lue lisää

Juurihan putkiremposta tuli juttua Mot:issa. Ja paljonhan noita uutisia tänätalvena oli miten putket jäätyivät, kuten itseasiassa joka talvi.
Sijoittamalla vesiputket takan läheisyyteen varmaan onnituisi estämään niiden jäätymisen sähkökatkon tai tavanomaista kovemman pakkasen aikaan.
Meidänkin -90 luvulla rakennetun talon vesipisteet on hujan hajan ympäri taloa, itseasiassa pisteet löytyy tasan molemmista päistä. Jos myräkän katkaisemat sähköt olis olleet pitempään poikki ja ulkona kylmempää, olis varmana jäätynyt.
Normaalisti ilmalämmityksellä ja lämmönvaihtimella varustetun talomme takan lämpö jakaantuu varsin tehokkaasti ympäritaloa, mutta tietenkin vain jos sitä sähköä on.
Katkojen aikana en agrekaattia saanut kun oli loppuneet mutta ostoslistalla on. Sillä saan turvattua ilmanvaihdon toiminnan ja siten lämmön jakautumisen. Tosin ei se yksi takka varmaan ainakaan kovalla pakkasella riitä kuin siihen että talo pysyy pakkasrajan yläpuolella.

Kävin katsomassa varsin vinkeää tulisijaviristystä. Ihan vaan mielenkiinnosta kun tuli tilaisuus ja pyydettiin. Ei ollut mikään valmistakka vaan ko. henkilön omaa hengentuotetta.
Perioodi oli lyhyt, eli muutama tunti, ettei siinä tietenkään todellista tehoa ja hyötyä saanut nähtyä. Sen toki näin että puu paloi varsin kirkkaalla liekillä (valkohehku) ja kosteallakin puulla (kyse oli tietenkin hyvyyden näyttämisestä) ei piipusta oikeastaan tullut savua juurikaan, mitä nyt tietenkin hiukan sitä höyryä.
Ei silmin nähtäviä hiukkaspäästöjä mikä voisi kieliä palamisen hyvästä hyötysuhteesta. Tekijä itse tietenkin kehui tekeleen maasta taivaaseen ja hyötysyhteen huimaksi, tietenkin. Siihen taasen minä en voi sanoa juuta enkä jaata, ainoastaan sen että käynnin aikana poltettu puu, se kosteakin, paloi hienosti ja tasaisesti. Jäljelle jääneen tuhkankin laatu kertoi samaa.

Paikalla olin ehkäpä antamassa ideaa siihen että miten kerätä tuotettua lämpöä talteen, sanoin sen mitä tiesin josko siitä sitten mitään hyötyä, toivottavasti.
Kaikkea sitä näkee, ja ehkä oppii.
Lupasin olla tarkemmin kertomatta ettei herran idea karkaa mutta puiden pystyssä polttamisesta oli kyse. Ja pikaisen analyysin, eli mitä silmin näki, perusteella voipi olla että jotain kehitystä puun polttamisessakin tapahtuu, vaikea sinällään sanoa noin lyhyellä kokemuksella.
Itse myönnän etten ole koskaan moista nähnyt tai edes aatellut että sen voi tehdä niin.
Hiisi kun kun tekisi mieli kertoa enemmän mutta kun tuli luvattua.

Ehkä apua kirjoitti:

Kävin katsomassa varsin vinkeää tulisijaviristystä. Ihan vaan mielenkiinnosta kun tuli tilaisuus ja pyydettiin. Ei ollut mikään valmistakka vaan ko. henkilön omaa hengentuotetta.
Perioodi oli lyhyt, eli muutama tunti, ettei siinä tietenkään todellista tehoa ja hyötyä saanut nähtyä. Sen toki näin että puu paloi varsin kirkkaalla liekillä (valkohehku) ja kosteallakin puulla (kyse oli tietenkin hyvyyden näyttämisestä) ei piipusta oikeastaan tullut savua juurikaan, mitä nyt tietenkin hiukan sitä höyryä.
Ei silmin nähtäviä hiukkaspäästöjä mikä voisi kieliä palamisen hyvästä hyötysuhteesta. Tekijä itse tietenkin kehui tekeleen maasta taivaaseen ja hyötysyhteen huimaksi, tietenkin. Siihen taasen minä en voi sanoa juuta enkä jaata, ainoastaan sen että käynnin aikana poltettu puu, se kosteakin, paloi hienosti ja tasaisesti. Jäljelle jääneen tuhkankin laatu kertoi samaa.

Paikalla olin ehkäpä antamassa ideaa siihen että miten kerätä tuotettua lämpöä talteen, sanoin sen mitä tiesin josko siitä sitten mitään hyötyä, toivottavasti.
Kaikkea sitä näkee, ja ehkä oppii.
Lupasin olla tarkemmin kertomatta ettei herran idea karkaa mutta puiden pystyssä polttamisesta oli kyse. Ja pikaisen analyysin, eli mitä silmin näki, perusteella voipi olla että jotain kehitystä puun polttamisessakin tapahtuu, vaikea sinällään sanoa noin lyhyellä kokemuksella.
Itse myönnän etten ole koskaan moista nähnyt tai edes aatellut että sen voi tehdä niin.
Hiisi kun kun tekisi mieli kertoa enemmän mutta kun tuli luvattua.

Lue lisää

Varmaan "uutuuden" periaatteen voisi kumminkin kertoa?

Tuotiinko palamisilma kenties pienellä ylipaineella tulipesään?

vanha eldari kirjoitti:

Varmaan "uutuuden" periaatteen voisi kumminkin kertoa?

Tuotiinko palamisilma kenties pienellä ylipaineella tulipesään?

Teoriassa ehkä hiukan, hiukan on samaa periaatetta kuin painekattiloissa mutta ei kuitenkaan alkuunkaan sama ja käytännön toteutus ainakin aivan toinen, ei tarvinnut mitään ylimääräisiä vempaimia tai ulkoista energiaa, puhaltimia tai muuta.
Kyse oli ihan pientaloon perustulisijaksi tarkoitettu kapistus, pientalossahan se olikin. Idea oli käsittääkseni yhtä huoltovapaa kuin tavallinenkin uuni. Raakile kuitenkin vielä.

Ja myönnän reilusti etten ole koskaan moiseen aiemmin törmännyt vaikka kaikenmoisia tuhkantuottajia on elämän aikana tullut nähtyä. Ja niinkuin totesin niin todellista hyvyyttä, tai huonoutta, en tiedä kun ainoa tuntuma on parin tunnin esittely. Ja kahvitkin oli välissä. Olen tietenkin pohtinut näkemääni ja kyllä se voi olla aika hyväkin. Esitellyssä verisossa oli ongelmansakkin mutta ainakin osin aika helpostikkin käytännön ratkottavissa.
Aattelin itsekkin tehdä jonkinlaisen koeversion näkemästäni, jos oikein idean tajusin. Sen verta uteliaaksi tulin

Kaveri kai aattelee että josko hän siitä saisi jotain jos joku innostuisi idean ostamaan, niin luulen. Ja siksi lupaus vaadittiin.

Mikähän on kun aamusella eläkeläinen taas sai ihmetellä mitä ne immeiset puuhaa uuniensa kanssa.

Hyvä perusohje jolla aloittaa katsomaan että onkos kaikki kohdallaan:
Jos pesä on nokinen osittain/kokonaan, on jotain pielessä.
Kun pesällinen on poltettu, pitää pesän olla vaalea ja noeton. Sama pätee myös yläpalotilaan. Ja kun nuohousräppänöistä katsoo sisään saa pinnassa olla maksimissaan ohut nokikerros tai jopa sekin osittain vaalea.

Yleensä nokisen pesän porukat saa aikaiseksi kahdella tapaa: liian hapettomalla poltolla tai liian pieniä polttoja.
Liian pienillä poltoilla lämpötila ei nouse tarpeeksi korkeaksi jotta noki palaisi pois. Sama pätee koko tulisijaan. Jos tulisija on alunperin suunniteltu oikein ja käyttäjä polttaa ja lämmittää sitä kutakuinkin optimaalisesti, kiertohormitkin on liki noettomia = kerää hyvin lämpöä talteen.
Noki ja tuhka on yksi tehokkaimipia lämpöeristeitä. Jos takan sisuskalut on mustat, ei tarvitse ihmetellä miksi ei lämpene.
Em. johdosta polttajien kannattaa olla varovaisia siinä miten paljon polton määrällä säätelee takan tehoa. Ne kun on periaatteessa aika yhden tehon pelejä sen polton osalta. Yksi polttoa, kaksi polttoa tai kolme polttoa vrk. Kun tehoa on liikaa sillä yhdelläkin poltolla, säätö tapahtuu ikkunaa raottamalla. Puun määrää vähentämällä ja lämmittämällä takka haaleeksi, mennään vesille jossa nokea kertyy hormistoon.
Loppukeväästä tai alkusyksystä kun lämmitysteho on aivan liian suuri mutta hiukan viileeksi vetää sisällä, laitetaan Viljot jalkaan ja villatakki päälle. Siksihän ne on.

Noki pysyy tehokkaasti poissa (=ja takan tehot tallella isältä pojalle) kun polttaa kuivaa puuta riittävällä hapella ilman horotusta ja tulisija tarpeeksi kuumaksi. Yksinkertaista kuin mikä.


Nytkin ollutta uunia kun sitten poltettiin hiukan tehokkaammin ja saatiin pesä puhtaaksi, pellit meni kiinni ja lämpö hetken levisi, alkoi siitä irtautua muovin käryä?!! Älkää hyvät ihmiset polttako sitä muovia uuneissa, yhtään. Se palaa, mutta heti kiertohormeihin päästessään jäähtyy niin että sen nokiaines liimaantuu savukanavien seiniin. Ja sen pois polttaminen onkin sitten jo todella kovan takana.
Siellä ei polteta edes sitä Camping - paketin muovia.
Tämän takan elvyttäminen tulee kestämään pitkään ja josko onnistuu ikinä. Sen rakenne ei kestä sellaisia lämpötiloja jolla muovin liimautunut noki poltettaisiin tehokkaasti pois koko hormistosta, halkee vielä.
Muutoinkin, lämmitysuuni on lämmitysuuni, ei mikään "tunnelma"-takka. Eli kun poltetaan niin poltetaan lämmitystosissaan ja tunnelma on sivutuote. Pelkkää tunnelmaa hakiessa parempi menetelmä on laittaa nuotio pihalle, tai etanolitakka.

On yksi asia myös johon on vuodesta toiseen törmännyt ja törmää syystä tai toisesta edelleen, mutta siitä toisella kertaa. Ompahan sitten taas jotain kirjoitella.

Tulisijan saa kyllä väärällä käytöllä hajalle eli pelkästään noilla tiedoilla että "meni rikki" ei voi päätellä, että vika oli varmasti itse tulisijassa.

Tiiliuuni aina paras ja halvin.

Mikään vuolukivi ei vedä vertoja tiilelle.

Höpö höpö muka tiili paras ota ny vähän selvää mikä paras on voin sanoo että ylivoimaisesti paras mikä on olivvini kivestä tehty uuni meillä ollut tulikivee ja pari tiilestä tehtyä joten kyllä on tietoa voit itsekin katsoa kun uunille on se CE merkki ja tulokset oltava

Saahan vuolukivi takankin oman maun mukaan....
näytin kuvan ja mitat että tommonen ja vuolukivestä kiitos.
koska tuutte asentaan?

kuukauden toimitusajalla tuli.

Juupajuu. Oli aikansa. 2,7miljardia vuotta ja on edelleenkin paras tulisijamateriaali.

Ei siinä ilmanvaihdon mukana kovin montaa wattia harakoille pääse, varsinkaan LTO-kennoston läpi. Merkitystä on lähinnä eristeiden määrällä, ikkunapinta-aloille ja lämmitettävän tilan koolla. Lämpö kyllä leviää jonkin verran ilmavirtojen mukana. Tuonkin vaikutuksen voisi varmaan laskea.

The_Rat kirjoitti:

Ei siinä ilmanvaihdon mukana kovin montaa wattia harakoille pääse, varsinkaan LTO-kennoston läpi. Merkitystä on lähinnä eristeiden määrällä, ikkunapinta-aloille ja lämmitettävän tilan koolla. Lämpö kyllä leviää jonkin verran ilmavirtojen mukana. Tuonkin vaikutuksen voisi varmaan laskea.

Lue lisää

no juu... ei se harakoille mene..
muuten sähkövastus lämmittää sitä tuloilmaa mutta kun takan ilma kiertää kennon läpi niin sähkövastusta tarvii vähemmän. mutta sen ilmanvaihdon vaikutus on kyllä erittäinkin suuri tuossa asiassa.

Minulla ollut vuolukiviuuni noin 15 vuotta. Edelleen aivan uudenveroinen.
Liiallisella lämmityksellä saa rikottua kaikki tulisijat ennenaikojaan.

Mtillä ollu 22v. ovat kun uudet.Ei annettais pois.

29292929292 kirjoitti:

Mtillä ollu 22v. ovat kun uudet.Ei annettais pois.

Tähän sama.
Ensviikolla päästään lämmitystouhuihin pontevammin. Vuolukivessä potkua riittää pakkasella.
Kahta en vaihtais: pönttöuunia ja vuolukivi leivinuunia.

Mutta sata vuotta sitten tiili olikin täysin eri tavaraa kuin nyt!!!! Ei voi verratakaan! Kkbv

Minä luulin että firma oli jo lopettanut. Eikös se ole tahkonnut tappiota ties miten kauan?

Ei tarvita mitään Googlea kiven kestävyyden arviointiin. Riittää kun avaa uunin luukun ja katsoo sisään. Arinakivet tohjona.

On aika kylmäävää faktaa... Tulosta ei vain synny. Missä vika? Ehkä pitäisi saada uutta nuorempaa verta firmaan. Taitaa polkea paikallaan vanhoissa urissa.

jämähtänyt kirjoitti:

On aika kylmäävää faktaa... Tulosta ei vain synny. Missä vika? Ehkä pitäisi saada uutta nuorempaa verta firmaan. Taitaa polkea paikallaan vanhoissa urissa.

Joo nuorempia pitäisi saada remmiin . Eihän nämä jo 40 täyttäneet mitään uutta keksi. Uutta verta tarvitaan hoitamaan firmaa.

Tyhmää ostaa mitään TULIKIVEN TUOTTEITA.FIRMA VIITÄ VAILLE NURIN TAKUILLA VOI PYYHKIÄ PERSETTÄ???????

EN OSTA TULIKIVEÄ kirjoitti:

Tyhmää ostaa mitään TULIKIVEN TUOTTEITA.FIRMA VIITÄ VAILLE NURIN TAKUILLA VOI PYYHKIÄ PERSETTÄ???????

Totta puhut,ostin JKL tulikivistudio uunin jossa oli asenusvaiheessa virheitä.Eivät suostuneet minkäänlaiseen hyvitykseen.HYVÄSTI JYVÄSKYL.....PASKA LIIKE SAMOIN KAUPIAS

HÖYNÄYTETTY kirjoitti:

Totta puhut,ostin JKL tulikivistudio uunin jossa oli asenusvaiheessa virheitä.Eivät suostuneet minkäänlaiseen hyvitykseen.HYVÄSTI JYVÄSKYL.....PASKA LIIKE SAMOIN KAUPIAS

Olen törmännyt tohon tulikivistudio JYVÄSKYLÄ YRITTÄJÄÄN JA SANON SUORAAN ETTÄ YKS,RAHANAHNE PASKA MOLOKKI

PASKA MYYMÄLÄ JKL kirjoitti:

Olen törmännyt tohon tulikivistudio JYVÄSKYLÄ YRITTÄJÄÄN JA SANON SUORAAN ETTÄ YKS,RAHANAHNE PASKA MOLOKKI

Samaa Rosvosakkia kuin Takkakeskus ja tulikiv Jkl kiertäkää kaukaa !!!!!!!!!!

HÖYNÄYTETTY kirjoitti:

Totta puhut,ostin JKL tulikivistudio uunin jossa oli asenusvaiheessa virheitä.Eivät suostuneet minkäänlaiseen hyvitykseen.HYVÄSTI JYVÄSKYL.....PASKA LIIKE SAMOIN KAUPIAS

Minulla se oikein kävi kotona esittelee ja tarjouksen jättämässä tulikivestä. Hyväksyin s postilla tarjouksen. Hyväksyin toisen kerran. Soitin 4 kertaa perään. En saanu kiinni.
Kävin myymälässä ja annettiin ymmärtää että valitsin väärän takan. Olipas huonoa palvelua.

Nyt on sitten vanhassa talossa yksi - 80 luvun tulikivi, 3 pönttöuunia, 2 porin valun liettä ja kiertoilmatakka.

Kesä tulee lentää tulikivi ulos ja uusi pönttöuuni tilalle.

miks menis?

Anonyymi kirjoitti:

miks menis?

Neljässä vuodessa 9mil€ tappioon.. Käsittääkseni firmojen pitäisi tehdä voittoa jotta pysyy pystyssä. Sama ongelma kaikilla takka valmistajilla. Lämpöpumput tuli ohi 10 vuotta sitten. Takat on historiaa lämmitysmuotona.

Kolmannen kvartaalin osavuosikatsaus kertoo Tulikiven omavaraisuusasteen olevan 24.7% ja likvidit varat 1.0 miljoonaa euroa. Liikevaihtokin pienessä kasvussa. Miten vastaavat luvut kilpailijoilla?

Anonyymi kirjoitti:

Kolmannen kvartaalin osavuosikatsaus kertoo Tulikiven omavaraisuusasteen olevan 24.7% ja likvidit varat 1.0 miljoonaa euroa. Liikevaihtokin pienessä kasvussa. Miten vastaavat luvut kilpailijoilla?

Lue lisää

Monta miljoona tuli tappioon viime vuonna?

Tutkimukset sen osoittavat: Vain Tulikivi saa kaikissa kolmessa kriteeristä (myyjä, toimitus, valmistaja) korkeimman arvosana
https://www.suomirakentaa.fi/omakotirakentaja/hormit-ja-tulisijat/takkavalmistajat-rakentajan-puntarissa

Niin,oikein hyvin muistan sen ajan ja ne kirjoittelunne ja ilkeilynne ,kun mikään muu
kuin vuolukivi ole mielestänne kunnollinen uuni tai takka! Mitenkä nyt näin on mieli muuttunut?
Tällaisia ihmettelee vuosikymmeniä uuneja
muurannut uuniammattilainen!

Kuinka pieni sulla nyt on? Oikein kirjoittamalla jutusta saisi selvää ja siitä vois kiinnostuakin. Nyt tuo teksti on turhaa sanahelinää, eikä sitä kukaan ota todesta.

Keittolevyjä ei ainakaan kannata poistaa, mikä vika jella leivinuunissa?

Anonyymi kirjoitti:

Keittolevyjä ei ainakaan kannata poistaa, mikä vika jella leivinuunissa?

Ikinä ei käyttöä, varausyky surkea, vaikka lämmittää uunin ja perään hellan. Tiilestä tehty vanha. Paikka on hyvä, kunnon uunille, pohjat vahvat ja tilaa on. Mutta olisiko parempi kunnon leivinuuni, missä pitkä tulipesä, mihin mahtuu pitempää halkoa, vai tällainen takkaleivinuuni yhdistelmä? Maksaa iso 10 000- 15 000€, onko kokemuksia? Tiilestä en tee, tulikivi tai nunna..

Anonyymi kirjoitti:

Ikinä ei käyttöä, varausyky surkea, vaikka lämmittää uunin ja perään hellan. Tiilestä tehty vanha. Paikka on hyvä, kunnon uunille, pohjat vahvat ja tilaa on. Mutta olisiko parempi kunnon leivinuuni, missä pitkä tulipesä, mihin mahtuu pitempää halkoa, vai tällainen takkaleivinuuni yhdistelmä? Maksaa iso 10 000- 15 000€, onko kokemuksia? Tiilestä en tee, tulikivi tai nunna..

Lue lisää

Ajattelin noita sähkökatkoja, silloin hella ois kätevä ellei sitte oo muita vaihtoehtoja

Kenelläkään järkevällä ihmisellä ei ole vuotavia savupeltejä, sellaiseen ei löydy yhtäkään järkevää syytä, sen sijaan haittoja on, savunhaju sisällä ja lämpövuodot.