tulikiveen pettynyt

vaihdanko tiileen?

En tiedä,missä vika,mutta mä en ole ollu tyytyväinen tulikivi takkaani. Iso-Karhu,päältä lähtevä Kastorin hormi ja umpipelti. Takka painaa 1530 kg. Poltan n.2-3 pesällistä koivua, jonka jälkeen ulkokuori kyllä kuumenee,ettei kunnolla kättä kestä ja pellin panen kiinni kun sininen liekki loppuu. Huonelämpötila nousee ehkä 1-2 astetta,mut seuraavana päivänä takka ihan kylmä.Koskaan ei ole tarvinnut esim. ikkunoita aukoa,kun on tullu liian kuuma:) jotkut kuulemma näinkii tekevät. Olen vaan kuullut,että parikin vuorokautta lämmittäviä takkoja ois olemassa edes näillä - 5 asteen leleillä.
Taitaa tuo vaan olla liian pieni n.140 neliöiseen 1,5 kerroksiseen 2000 luvun taloon?

108

9401

Vastaukset

  • pyydä ihmeessä kuningaskuluttaja paikalle eihän toi ole mistään kotosin ja vaadi rahat takasin tai sitten eristä talosi paremmin

  • Ei se liian pieni ole, tarkoitus on että tulta pidetään kaksi kertaa vrk, aamulla ja illalla. Mikään takka ei lämmitä 2-3 pesällisellä koko taloa vuorokaudeksi, ei edes matalaenergiatalossa, vaikka täällä onkin kirjoituksia " Yksi pesällinen koivua, talo 2vrk lämpimänä" ihmetakoista, oikeassa elämässä niitä ei ole.

    • Soot vääräs! Nunnauunilla lämmittää! Ommuuten pikkaaseen eroa vuolukivissä!


    • Anonyymi kirjoitti:

      This message has been removed by moderator.

      Meillä on mökillä hieman samanlaiset. Menee mökkeillessä , mutta samanlaista askeettisuutta en kotiani haluaisi ikinä.

      Teillä varmaan valotkin tulevat päreestä.


    • Nyt tuli kyllä höpöhöpö lausunto. Tuo massahan on hellan massa. Ei takan massa. Kunnollinen takka painaa 3000-4000kg. Eivät nuo rimpulat ole mitään tasaisen lämmön lähteitä. Halpoja ovat, mutta toimivat kuten peltinen puuhella. Hetken on kuuma ja sitten kylmenee taas. Tämä vuolukivimiesten porukka on ihan oma heimonsa, jotka lämmittävät näillä pienillä uuneilla muka isoja taloja. Höpöhöpö hommaa.


  • Olipa hankala takka tuo Iso-Karhu, ei löydy Tulikiveltä ei googlella, eikä yhtäkään kuvaa.

  • En muuten löytänyt itsekään kuvia. Oisko poistunu sutena mallistosta? Se on ostettu v. 2002, mut nyt vasta aloin kiinostumaan "tehoista". Jotenkin tuntuu, kun juttelee muiden kanssa, että meidän takka olisi huono. Muistaakseni sillä luvattiin 90 neliötä lämmitettävän ja jotain 5kw teho. Niin ja se 1530 kg.
    Komee edelleen, mutta tehoton.

  • Ota kuva takan piirrustuksista, sisärakenteesta, ja laita tänne näkyville, jos joku vaikka tietäis jotakin ratkaisua asiaan. Älä nyt kuitenkaan heti ala sitä purkamaan, ei ne muidenkaan takat ole ihan niin hyviä kun jutut antaa ymmärtää.

  • Meillä on 25 neliön tuvassa (koko pinta-ala talossa 120 neliötä) tulikiven leivinuuni joka painaa 6000 kiloa. Sen kun lämmittää kerran päivässä kovilla pakkasilla (-20 ,-30 astetta) niin uuni pysyy kyllä lämpöisenä. Menee myös halkojakin (metrisiä) 8-10 kappaletta päivässä. Tuvan seinät ovat 8" pelkkahirttä. Lauhalla kyllä riittää kerran kahdessa päivässä. Mutta nyt puhutaankin jo eri mittasuhteista kuin "vaihdanko tiileen" kirjoitti. Eli noilla mitoilla takkaa TÄYTYY lämmittää aamuin illoin pari pesällistä.

  • Tämän jutun minäkin uskon, tuosta puumäärästä johtuen, mutta niitä juttuja kun yhdellä kantotelineellisellä klapeja koko talo pysyy lämpimänä 24 tuntia, ja ulkona 25 astetta pakkasta en usko. Kyllä se niin on että lähes kaikki takat vaatii tuon 2x puunpolttoa/vrk, varsinkin pakkasilla.

  • Kiitos viesteistä. Juuri ja juuri kädellä huomasi vielä vuorokauden jälkeen, että oli lämmitetty. Nyt pakkasta -1 astetta. Pitää lämmittää kovemmilla pakkasilla aamuin illoin tai viimestään kerran vrk:ssa.
    En nyt sitten vielä pura takkaani;) Mutta en kyllä pysty kellekään kehumaankaan.
    Muistan vain niin hyvin ostopäätöstä miettiessä, kun kaikki kehuivat kuinka tulikivi luovuttaa piiiiiiitkääään lämpöä:)

    • Vuolukivi imaisee nopeammin poltetun lämmön kuin tiili, mutta luovuttaakin sen nopeammin. Olen asiaa ihan käytännössä testannut ja näin se näkyy olevan.

      Hiukan pohdittavaa:

      Perusasiat eli:

      poltto: poltatko rikas- vai vähähappisesti ?
      veto: onko tehokkaasti vai ahtaasti vetävä hormi ?
      plus: onko pelti ehjä eli ei läpipalanut ja sulkeeko hormin ?

      Esimerkki:

      Hormien vedossa rajujakin eroja, johtuu tietty monesta tekijästä, mm. hormin halkaisijasta, pituudesta sekä takan liitosaukon koosta. Sekä kaupanpäälle talossa oleva ilmanvaihtojärjestelmä, alipaineinen - lämmönvaihtimella varustettu täysautomaatti yms. Ja kaikki em. vaikuttaa tehoon.
      Yksinkertainen vetotesti: laita lämpimään takkaan sanomalehtirytty ja kaikki pellit, ilman syötöt yms max. auki ja sytytä. Mitä lentää piipusta ? savua - hiiltyneitä paperin hetaleita vaiko vain osin palanut paperi ?
      Savua: hormi ehkä hieman ahdas - sopiva, ei tosiasiallisesti juurikaan muuta ongelmaa kuin köh köh ehkä se savutus.
      Hiiltyneitä paperin hetaleita: hormi sopiva - hiukan liian vetävä, voi mennä tehoja hukkaan.
      Vain osin palanut - palamaton paperi: veto liian kova, tehoja menee varmasti hukkaan.

      Toinen hyvä merkki liian kovasta vedosta on se hurja humina = hukkaan menevää energiaa. Ja pitkäaikaisesti, viimeistää muutaman vuoden kuluttua ainakin, vahingoittaa kiven tai tiilen materiaalin rakennetta ja ei enää edes ota kunnolla lämpöä vastaan.
      Oikea poltto elvyttää jostain syystä ominaisuuksiaan menettänyttä takkaa. Se tapahtuu vähitellen usean polton myötä, elvytystä ei saa aikaiseksi kertasupermega-poltolla.

      Kovavetoisen hormin kohdalla moni takanpolttaja kuristaa tulen hapensaantia jotta ei ole liian kova veto. Ongelma: tuli palaa tehottomasti ja savukaasu karkaa liian nopeasti takan kierohormistosta ja nokeaa. Ratkaisu: sytytä tyli ihan tavalliseen tapaan mutta kaikki hapensyöttö auki. Kun pesä palaa täysillä, kurista pellistä. Eri ulko-olosuhteita varten voi hakea ns. säätövälin eli hyvin palaessa alaraja on se pellin kireys kun savu ei vielä tunge sisälle ( sopii kovalle pakkaselle jolloin veto kovimmillaan max lämpötilaeron takia ) ja toinen reuna on se jossa pelti on hiukan enempi auki kuin kuristus jossa näkyy ensivaikutusta liekin tehoon ( lämpimät ulko kelit ). Merkitse kohdat pellin varteen jotta ne löytyy seuraavallakin kerralla, muuta merkintöjä tosiasiallisen ulkolämpötilan toteutuessa ja sen todellisen vaikutuksen mukaan..

      Näin saavutetaan takan valmistajan savunkierto optimaali ja takan lämmönkeräyskyky on tehokkaimmillaan. Tulen täytyy palaa hyvähappisesti ja sen täytyy kiertää hormistossa, mutta liian nopea puhaltaa lämmöt harakoille.
      Hyvällä hapella palanut tuli ei nokea takan kiertohormistoa juurikaan kuin ei piippuakaan. Toki jatkuvat niin pienet tulet ettei todellista lämpenemistä tapahdu, saa nokea kertymään pintoihin.

      Se miten kauan takka jaksaa lämmittää, riippuu taasen monesta tekijästä. Tilan suuruudesta, ulkoläpötilasta ja tilan eristystasosta. Ja tietenkin itse takasta.

      Ja vielä poltoista. Useampi pieni poltto on energian talteenoton kannalta parempi kuin yksi isopoltto. Johtuen suoraan materiaalien lämmönjohtavuus ominaisuuksista. Jos materiaali huippu kuuma tarvitaan vielä suurempi lämö massa jotta materiaali ottaa lämpöä vastaan: eli isossa roihussa ( monta pesällistä yhteen menoon ) menee potentiaalia puun polttoenergiaa hukkaan.
      Paremman lämpötehon saa kaikilla takoilla materiaaleilla mm. 12 tunnin välein poltolla, 8 tunnin välein poltolla jne. Toki käytännössä sovellettava.
      Itse polttotekniikkakin vaikuttaa.
      Mutta helppo ohje: polta kuivaa, hyvällä hapella ja varmista että kierron nopeus on sopiva, tuli palaa rauhallisesti. Niin saat parhaan tehon ja hyödyn.

      Ja painotus: käyttäkää tervettä perusjärkeä. Takat ei ole avaruusteknologiaa vaan ihan logiikan ymmärryksen piirissä olevaa asiaa.


    • Ehkä apua kirjoitti:

      Vuolukivi imaisee nopeammin poltetun lämmön kuin tiili, mutta luovuttaakin sen nopeammin. Olen asiaa ihan käytännössä testannut ja näin se näkyy olevan.

      Hiukan pohdittavaa:

      Perusasiat eli:

      poltto: poltatko rikas- vai vähähappisesti ?
      veto: onko tehokkaasti vai ahtaasti vetävä hormi ?
      plus: onko pelti ehjä eli ei läpipalanut ja sulkeeko hormin ?

      Esimerkki:

      Hormien vedossa rajujakin eroja, johtuu tietty monesta tekijästä, mm. hormin halkaisijasta, pituudesta sekä takan liitosaukon koosta. Sekä kaupanpäälle talossa oleva ilmanvaihtojärjestelmä, alipaineinen - lämmönvaihtimella varustettu täysautomaatti yms. Ja kaikki em. vaikuttaa tehoon.
      Yksinkertainen vetotesti: laita lämpimään takkaan sanomalehtirytty ja kaikki pellit, ilman syötöt yms max. auki ja sytytä. Mitä lentää piipusta ? savua - hiiltyneitä paperin hetaleita vaiko vain osin palanut paperi ?
      Savua: hormi ehkä hieman ahdas - sopiva, ei tosiasiallisesti juurikaan muuta ongelmaa kuin köh köh ehkä se savutus.
      Hiiltyneitä paperin hetaleita: hormi sopiva - hiukan liian vetävä, voi mennä tehoja hukkaan.
      Vain osin palanut - palamaton paperi: veto liian kova, tehoja menee varmasti hukkaan.

      Toinen hyvä merkki liian kovasta vedosta on se hurja humina = hukkaan menevää energiaa. Ja pitkäaikaisesti, viimeistää muutaman vuoden kuluttua ainakin, vahingoittaa kiven tai tiilen materiaalin rakennetta ja ei enää edes ota kunnolla lämpöä vastaan.
      Oikea poltto elvyttää jostain syystä ominaisuuksiaan menettänyttä takkaa. Se tapahtuu vähitellen usean polton myötä, elvytystä ei saa aikaiseksi kertasupermega-poltolla.

      Kovavetoisen hormin kohdalla moni takanpolttaja kuristaa tulen hapensaantia jotta ei ole liian kova veto. Ongelma: tuli palaa tehottomasti ja savukaasu karkaa liian nopeasti takan kierohormistosta ja nokeaa. Ratkaisu: sytytä tyli ihan tavalliseen tapaan mutta kaikki hapensyöttö auki. Kun pesä palaa täysillä, kurista pellistä. Eri ulko-olosuhteita varten voi hakea ns. säätövälin eli hyvin palaessa alaraja on se pellin kireys kun savu ei vielä tunge sisälle ( sopii kovalle pakkaselle jolloin veto kovimmillaan max lämpötilaeron takia ) ja toinen reuna on se jossa pelti on hiukan enempi auki kuin kuristus jossa näkyy ensivaikutusta liekin tehoon ( lämpimät ulko kelit ). Merkitse kohdat pellin varteen jotta ne löytyy seuraavallakin kerralla, muuta merkintöjä tosiasiallisen ulkolämpötilan toteutuessa ja sen todellisen vaikutuksen mukaan..

      Näin saavutetaan takan valmistajan savunkierto optimaali ja takan lämmönkeräyskyky on tehokkaimmillaan. Tulen täytyy palaa hyvähappisesti ja sen täytyy kiertää hormistossa, mutta liian nopea puhaltaa lämmöt harakoille.
      Hyvällä hapella palanut tuli ei nokea takan kiertohormistoa juurikaan kuin ei piippuakaan. Toki jatkuvat niin pienet tulet ettei todellista lämpenemistä tapahdu, saa nokea kertymään pintoihin.

      Se miten kauan takka jaksaa lämmittää, riippuu taasen monesta tekijästä. Tilan suuruudesta, ulkoläpötilasta ja tilan eristystasosta. Ja tietenkin itse takasta.

      Ja vielä poltoista. Useampi pieni poltto on energian talteenoton kannalta parempi kuin yksi isopoltto. Johtuen suoraan materiaalien lämmönjohtavuus ominaisuuksista. Jos materiaali huippu kuuma tarvitaan vielä suurempi lämö massa jotta materiaali ottaa lämpöä vastaan: eli isossa roihussa ( monta pesällistä yhteen menoon ) menee potentiaalia puun polttoenergiaa hukkaan.
      Paremman lämpötehon saa kaikilla takoilla materiaaleilla mm. 12 tunnin välein poltolla, 8 tunnin välein poltolla jne. Toki käytännössä sovellettava.
      Itse polttotekniikkakin vaikuttaa.
      Mutta helppo ohje: polta kuivaa, hyvällä hapella ja varmista että kierron nopeus on sopiva, tuli palaa rauhallisesti. Niin saat parhaan tehon ja hyödyn.

      Ja painotus: käyttäkää tervettä perusjärkeä. Takat ei ole avaruusteknologiaa vaan ihan logiikan ymmärryksen piirissä olevaa asiaa.

      Jäi pois toista alun analyysistä seuraava: liian ahdas ilmansyöttö, toista em luukkua auki = maks ilman syöttä ja tuleeko savua - hiiltynyttä tavaraa vaiko palamatonta. Eli jos tilanteessa luukku kiinni tulee savua ja luukku auki lentää tavaraa pihalle = takan ilmansyöttö liian kireä vetoon nähden. Sama toiminta kuin liian kovan vedon kanssa, eli säätöä pellillä.

      Ja pellin avulla vetoa säädettäessä on tietenkin sanomattakin selvää että liian kireälle ja kiinni sitä ei voi laittaa.
      Myös hiillos kehittää häkää eli osin tuon "sininen liekki" myytin voi unohtaa. Ja mm. alavedätetyn hiilloksen lämpöteho jopa suurempi kuin itse liekin. Eli ei ole kvin viisasta hukata sen tarjoamaa energiaa.

      Että sellaista.


    • Ehkä apua2 kirjoitti:

      Jäi pois toista alun analyysistä seuraava: liian ahdas ilmansyöttö, toista em luukkua auki = maks ilman syöttä ja tuleeko savua - hiiltynyttä tavaraa vaiko palamatonta. Eli jos tilanteessa luukku kiinni tulee savua ja luukku auki lentää tavaraa pihalle = takan ilmansyöttö liian kireä vetoon nähden. Sama toiminta kuin liian kovan vedon kanssa, eli säätöä pellillä.

      Ja pellin avulla vetoa säädettäessä on tietenkin sanomattakin selvää että liian kireälle ja kiinni sitä ei voi laittaa.
      Myös hiillos kehittää häkää eli osin tuon "sininen liekki" myytin voi unohtaa. Ja mm. alavedätetyn hiilloksen lämpöteho jopa suurempi kuin itse liekin. Eli ei ole kvin viisasta hukata sen tarjoamaa energiaa.

      Että sellaista.

      Kannattaisiko soittaa Tulikiven tehtaalle asiakaspalveluun ja kysellä neuvoja sieltä? Jotain omiin takkoihin liittyvää sieltä kysyin ja sain asiallista palvelua.

      Vuolukiven lämmönvarauskyky on suunnilleen samanmoinen kuin muiden kivi- ja tiilimateriaalien. Vuolukivestä tekee hyvän uunimateriaalin sen hyvä lämmönjohtavuus. Lämpö siirtyy nopeammin tulipinnoilta uunin massaan, toisaalta lämpö siirtyy tehokkaasti huoneilmaan. Käyttötapojen, -tarkoituksen ja oman mieltymyksen mukaan vuolukivi- tai tiilitakka voi olla omalla kohdalla parempi tai huonompi ratkaisu. Asiaa on pohdittu mm. täällä: http://keskustelu.suomi24.fi/node/1352655.

      Tämän lämmönjohtavuuden huomaan hyvin konkreettisesti mökki- ja okt-takan välillä siinä kuinka nopeasti uunen kylki kylmenee riippuen siitä mikä on lämmön tarve. Olen mittailessa oman n. 1500 kg Tulikivi-takan vaikutusta lämpötiloihin (huone, takan pinta, ulkolämpötila jne), voisin ne laitella tänne vertailun vuoksi, jos kiinnostaa.


    • Ehkä apua kirjoitti:

      Vuolukivi imaisee nopeammin poltetun lämmön kuin tiili, mutta luovuttaakin sen nopeammin. Olen asiaa ihan käytännössä testannut ja näin se näkyy olevan.

      Hiukan pohdittavaa:

      Perusasiat eli:

      poltto: poltatko rikas- vai vähähappisesti ?
      veto: onko tehokkaasti vai ahtaasti vetävä hormi ?
      plus: onko pelti ehjä eli ei läpipalanut ja sulkeeko hormin ?

      Esimerkki:

      Hormien vedossa rajujakin eroja, johtuu tietty monesta tekijästä, mm. hormin halkaisijasta, pituudesta sekä takan liitosaukon koosta. Sekä kaupanpäälle talossa oleva ilmanvaihtojärjestelmä, alipaineinen - lämmönvaihtimella varustettu täysautomaatti yms. Ja kaikki em. vaikuttaa tehoon.
      Yksinkertainen vetotesti: laita lämpimään takkaan sanomalehtirytty ja kaikki pellit, ilman syötöt yms max. auki ja sytytä. Mitä lentää piipusta ? savua - hiiltyneitä paperin hetaleita vaiko vain osin palanut paperi ?
      Savua: hormi ehkä hieman ahdas - sopiva, ei tosiasiallisesti juurikaan muuta ongelmaa kuin köh köh ehkä se savutus.
      Hiiltyneitä paperin hetaleita: hormi sopiva - hiukan liian vetävä, voi mennä tehoja hukkaan.
      Vain osin palanut - palamaton paperi: veto liian kova, tehoja menee varmasti hukkaan.

      Toinen hyvä merkki liian kovasta vedosta on se hurja humina = hukkaan menevää energiaa. Ja pitkäaikaisesti, viimeistää muutaman vuoden kuluttua ainakin, vahingoittaa kiven tai tiilen materiaalin rakennetta ja ei enää edes ota kunnolla lämpöä vastaan.
      Oikea poltto elvyttää jostain syystä ominaisuuksiaan menettänyttä takkaa. Se tapahtuu vähitellen usean polton myötä, elvytystä ei saa aikaiseksi kertasupermega-poltolla.

      Kovavetoisen hormin kohdalla moni takanpolttaja kuristaa tulen hapensaantia jotta ei ole liian kova veto. Ongelma: tuli palaa tehottomasti ja savukaasu karkaa liian nopeasti takan kierohormistosta ja nokeaa. Ratkaisu: sytytä tyli ihan tavalliseen tapaan mutta kaikki hapensyöttö auki. Kun pesä palaa täysillä, kurista pellistä. Eri ulko-olosuhteita varten voi hakea ns. säätövälin eli hyvin palaessa alaraja on se pellin kireys kun savu ei vielä tunge sisälle ( sopii kovalle pakkaselle jolloin veto kovimmillaan max lämpötilaeron takia ) ja toinen reuna on se jossa pelti on hiukan enempi auki kuin kuristus jossa näkyy ensivaikutusta liekin tehoon ( lämpimät ulko kelit ). Merkitse kohdat pellin varteen jotta ne löytyy seuraavallakin kerralla, muuta merkintöjä tosiasiallisen ulkolämpötilan toteutuessa ja sen todellisen vaikutuksen mukaan..

      Näin saavutetaan takan valmistajan savunkierto optimaali ja takan lämmönkeräyskyky on tehokkaimmillaan. Tulen täytyy palaa hyvähappisesti ja sen täytyy kiertää hormistossa, mutta liian nopea puhaltaa lämmöt harakoille.
      Hyvällä hapella palanut tuli ei nokea takan kiertohormistoa juurikaan kuin ei piippuakaan. Toki jatkuvat niin pienet tulet ettei todellista lämpenemistä tapahdu, saa nokea kertymään pintoihin.

      Se miten kauan takka jaksaa lämmittää, riippuu taasen monesta tekijästä. Tilan suuruudesta, ulkoläpötilasta ja tilan eristystasosta. Ja tietenkin itse takasta.

      Ja vielä poltoista. Useampi pieni poltto on energian talteenoton kannalta parempi kuin yksi isopoltto. Johtuen suoraan materiaalien lämmönjohtavuus ominaisuuksista. Jos materiaali huippu kuuma tarvitaan vielä suurempi lämö massa jotta materiaali ottaa lämpöä vastaan: eli isossa roihussa ( monta pesällistä yhteen menoon ) menee potentiaalia puun polttoenergiaa hukkaan.
      Paremman lämpötehon saa kaikilla takoilla materiaaleilla mm. 12 tunnin välein poltolla, 8 tunnin välein poltolla jne. Toki käytännössä sovellettava.
      Itse polttotekniikkakin vaikuttaa.
      Mutta helppo ohje: polta kuivaa, hyvällä hapella ja varmista että kierron nopeus on sopiva, tuli palaa rauhallisesti. Niin saat parhaan tehon ja hyödyn.

      Ja painotus: käyttäkää tervettä perusjärkeä. Takat ei ole avaruusteknologiaa vaan ihan logiikan ymmärryksen piirissä olevaa asiaa.

      Säähä puhukko ruuneper ekkä tiiä mitähä vuolukivestä. Kyl se vaa nii o että jos o oikeeta vuolukivee ni se luovuttaa kaikeis pirempää ja so vatka!


    • moon erelleen oikias kirjoitti:

      Säähä puhukko ruuneper ekkä tiiä mitähä vuolukivestä. Kyl se vaa nii o että jos o oikeeta vuolukivee ni se luovuttaa kaikeis pirempää ja so vatka!

      no nyt on oikea asiantuntia niin kun täällä kaikki,mutta totuus on se että vuolukivi ei ole paras vaan paras on oliviini takka uunisepät itsellä ollut 6v ja ennen oli tulikivi ja se oli ensin pirun kuuma ja aamulla kylmä,nyt uuni on tasasen lämmin 24h ja mikä parasta niin puita ei mene kun puolet siitä kuin ennen.


    • Ehkä apua kirjoitti:

      Vuolukivi imaisee nopeammin poltetun lämmön kuin tiili, mutta luovuttaakin sen nopeammin. Olen asiaa ihan käytännössä testannut ja näin se näkyy olevan.

      Hiukan pohdittavaa:

      Perusasiat eli:

      poltto: poltatko rikas- vai vähähappisesti ?
      veto: onko tehokkaasti vai ahtaasti vetävä hormi ?
      plus: onko pelti ehjä eli ei läpipalanut ja sulkeeko hormin ?

      Esimerkki:

      Hormien vedossa rajujakin eroja, johtuu tietty monesta tekijästä, mm. hormin halkaisijasta, pituudesta sekä takan liitosaukon koosta. Sekä kaupanpäälle talossa oleva ilmanvaihtojärjestelmä, alipaineinen - lämmönvaihtimella varustettu täysautomaatti yms. Ja kaikki em. vaikuttaa tehoon.
      Yksinkertainen vetotesti: laita lämpimään takkaan sanomalehtirytty ja kaikki pellit, ilman syötöt yms max. auki ja sytytä. Mitä lentää piipusta ? savua - hiiltyneitä paperin hetaleita vaiko vain osin palanut paperi ?
      Savua: hormi ehkä hieman ahdas - sopiva, ei tosiasiallisesti juurikaan muuta ongelmaa kuin köh köh ehkä se savutus.
      Hiiltyneitä paperin hetaleita: hormi sopiva - hiukan liian vetävä, voi mennä tehoja hukkaan.
      Vain osin palanut - palamaton paperi: veto liian kova, tehoja menee varmasti hukkaan.

      Toinen hyvä merkki liian kovasta vedosta on se hurja humina = hukkaan menevää energiaa. Ja pitkäaikaisesti, viimeistää muutaman vuoden kuluttua ainakin, vahingoittaa kiven tai tiilen materiaalin rakennetta ja ei enää edes ota kunnolla lämpöä vastaan.
      Oikea poltto elvyttää jostain syystä ominaisuuksiaan menettänyttä takkaa. Se tapahtuu vähitellen usean polton myötä, elvytystä ei saa aikaiseksi kertasupermega-poltolla.

      Kovavetoisen hormin kohdalla moni takanpolttaja kuristaa tulen hapensaantia jotta ei ole liian kova veto. Ongelma: tuli palaa tehottomasti ja savukaasu karkaa liian nopeasti takan kierohormistosta ja nokeaa. Ratkaisu: sytytä tyli ihan tavalliseen tapaan mutta kaikki hapensyöttö auki. Kun pesä palaa täysillä, kurista pellistä. Eri ulko-olosuhteita varten voi hakea ns. säätövälin eli hyvin palaessa alaraja on se pellin kireys kun savu ei vielä tunge sisälle ( sopii kovalle pakkaselle jolloin veto kovimmillaan max lämpötilaeron takia ) ja toinen reuna on se jossa pelti on hiukan enempi auki kuin kuristus jossa näkyy ensivaikutusta liekin tehoon ( lämpimät ulko kelit ). Merkitse kohdat pellin varteen jotta ne löytyy seuraavallakin kerralla, muuta merkintöjä tosiasiallisen ulkolämpötilan toteutuessa ja sen todellisen vaikutuksen mukaan..

      Näin saavutetaan takan valmistajan savunkierto optimaali ja takan lämmönkeräyskyky on tehokkaimmillaan. Tulen täytyy palaa hyvähappisesti ja sen täytyy kiertää hormistossa, mutta liian nopea puhaltaa lämmöt harakoille.
      Hyvällä hapella palanut tuli ei nokea takan kiertohormistoa juurikaan kuin ei piippuakaan. Toki jatkuvat niin pienet tulet ettei todellista lämpenemistä tapahdu, saa nokea kertymään pintoihin.

      Se miten kauan takka jaksaa lämmittää, riippuu taasen monesta tekijästä. Tilan suuruudesta, ulkoläpötilasta ja tilan eristystasosta. Ja tietenkin itse takasta.

      Ja vielä poltoista. Useampi pieni poltto on energian talteenoton kannalta parempi kuin yksi isopoltto. Johtuen suoraan materiaalien lämmönjohtavuus ominaisuuksista. Jos materiaali huippu kuuma tarvitaan vielä suurempi lämö massa jotta materiaali ottaa lämpöä vastaan: eli isossa roihussa ( monta pesällistä yhteen menoon ) menee potentiaalia puun polttoenergiaa hukkaan.
      Paremman lämpötehon saa kaikilla takoilla materiaaleilla mm. 12 tunnin välein poltolla, 8 tunnin välein poltolla jne. Toki käytännössä sovellettava.
      Itse polttotekniikkakin vaikuttaa.
      Mutta helppo ohje: polta kuivaa, hyvällä hapella ja varmista että kierron nopeus on sopiva, tuli palaa rauhallisesti. Niin saat parhaan tehon ja hyödyn.

      Ja painotus: käyttäkää tervettä perusjärkeä. Takat ei ole avaruusteknologiaa vaan ihan logiikan ymmärryksen piirissä olevaa asiaa.

      Juuri näin se on! Tämän voisi painattaa uusavuttomille ohjeeksi miten uuneja lämmitetään.


    • takkaaaaaaaa kirjoitti:

      no nyt on oikea asiantuntia niin kun täällä kaikki,mutta totuus on se että vuolukivi ei ole paras vaan paras on oliviini takka uunisepät itsellä ollut 6v ja ennen oli tulikivi ja se oli ensin pirun kuuma ja aamulla kylmä,nyt uuni on tasasen lämmin 24h ja mikä parasta niin puita ei mene kun puolet siitä kuin ennen.

      Et ole asiantuntija. Tulikivi on tuotemerkki ja vuolukivi on materiaali ja sitä on eri merkkisissä tulisijoissa erilaatuisina. Vuolukivi on luonnon materiaali ja sitä syystä on eri laatuisia esiintymiä.


    • vuolukivi is best! kirjoitti:

      Et ole asiantuntija. Tulikivi on tuotemerkki ja vuolukivi on materiaali ja sitä on eri merkkisissä tulisijoissa erilaatuisina. Vuolukivi on luonnon materiaali ja sitä syystä on eri laatuisia esiintymiä.

      ja paskat on paras itselläni ainakin uunin lämmitys rupes heikkeneen 2v päästä oleellisesti siitä mitä oli alussa kun uuni laitettiin aivan surkea lämmitys teho vuolukivessä kun kysyin niin kivestä haittuu jotakin pois siksi uuni ei lämmenyt enään niin kuin alussa nyt on oliivini takka ja on hyvä kaakeli pinta on helppo pitää puhtaana mitä taas vuolukivi ei ollut vaan kaikki noet ja rasvat oikein jäi uuniin että näin


    • Sama juttu


  • meillä takka painaa 780kg ja lämmitysteho 5,5kw. neliöitä sillä on hoidettavana satakunta (yläkerta) ja lämmittäähän se ensimmäiset 8 tuntia hyvinkin, sitten jo hiipuu, yhdellä sekapuu pesällisellä. Eli takkasi on ihan hyvä, hiukan pieni kuten jo muut mainitsivatkin tuohon suureen lämmitysalaan nähden.
    Mökillämme 78m2 ja tulikiven 2400kg takka, siellä takka on lämmin yli 24h kun lämmittää koivulla kuumaksi.

    • Päivitys: Tulikiven 1500 kg takka, panos 14 kg koivua eli lähes maksimi, 24 tunnin päästä palomuuria vasten oleva pinta on 43 astetta eli vielä jonkin verran lämmittää. Ulkolämpötila -10...-3 astetta. OKT 1,5 krs, n.150 m2, 90-luvulta.

      Toisaalta suunnilleen samanmoinen mökkiasetelma kuin "minävaantaas" nikillä, mutta tuntuu että 5-10 asteen kylmät hirret oikein "imee" takan kylmäksi lämmitysvaiheessa.


    • Kide kirjoitti:

      Päivitys: Tulikiven 1500 kg takka, panos 14 kg koivua eli lähes maksimi, 24 tunnin päästä palomuuria vasten oleva pinta on 43 astetta eli vielä jonkin verran lämmittää. Ulkolämpötila -10...-3 astetta. OKT 1,5 krs, n.150 m2, 90-luvulta.

      Toisaalta suunnilleen samanmoinen mökkiasetelma kuin "minävaantaas" nikillä, mutta tuntuu että 5-10 asteen kylmät hirret oikein "imee" takan kylmäksi lämmitysvaiheessa.

      Itsellä kokemusta lämmittäjänä yli 20 vuoden ajalta kotona kaiken lämmön tekemisestä puulla. Sekä vuosien varrella olen muurannut kasaan joukon takkoja, liesiä sekä joitakin piippuja.
      Lajit umpi- ja kuoritakkoja, materiaalit mm. vuolukivi, tiili ja graniitti. Ja tietenkin suunnitellut parikin omaa mallia.

      Nopea lämmön vastaanotto tarkoittaa myös nopeaa lämmön luovutusta = hyvä lämmönjohtavuus. Mutta se sinällään ei tee tulisijaa sen paremmaksi kuin jokin toinen materiaali. Kuoritakassa eristeillä hidastetaan lämmönluovutusta.
      Lämmittämistavat ovat vaan hiukan erinlaiset eri takoilla.
      Liesi on hyvä esimerkki, pienellä puulla nopeasti suuria lämpömassoja lämmityksessä, mutta polton loppuessa varsin katoavaista lämpöä :)

      Mökillä täytyy olla varovainen kylmän takan lämmittämisessä jottei tule vaurioita. Sillä on todella paljon merkitystä mikä on lähtölämpötilanne: onko mökki pakkasella (aloitettava todella varovaisesti), parin asteen lämmöllä vai jo lämpimäksi lämmitetty muilla energialähteillä.

      Avoimella massiivihirsipinnalla oleva sisäseinä tavallaan lämpenee hitaammin, paristakin syystä. Ensiksikin, tasainen seinäpinta heijastaa lämmön nopeammin takaisin ja saa "lämmön tunteen" nopeammin aikaiseksi. Toinen, vähemmän tajuttu asia on se että hirsiseinä saattaa materiaalinsa takia ja ansiosta sisältää enemmän kosteutta. Esim. puun sisään 80% kosteustasolla jäätynyt kosteus imee sulamiseen ja muuntumiseksi sisäilmaan kosteudeksi ällistyttävän paljon alkuvaiheessa energiaa, eli elävässä elämässä tuntuu imevän lämpöä vaikka kuinka kun kylmän tilan lämpöä nostettaan. Se on hinta siitä että on käyttänyt erittääin asumisyhtävällistä materiaalia joka viisveisaa korkeista ilmankosteusluvuista tai vaikka satunnaisesta läpikastumisestakaan.
      Itse olen asunut useassa erityyppisessä talossa ja henkilökohtaisesti olen mieltynyt massiivihirsitaloon rossipohjalla, syystä että siinä talvella eläminen on miellyttävämpää suuremman kosteustason takia juuri tänään suhteellinen kosteus sisällä 57% ilman mitään kosteudenhallintajärjestelmiä. Olen mitannut kotini kosteustasoja yli 20 vuotta.
      Mutta oli takka mimmoinen rakenteeltaan ja materiaaliltaan tahansa, keskimääräinen energian luovutus on esim 14 vrk sisällä kutakuinkin sama samanlaisella puulla (laji, kosteus, määrä) poltettuna samanlaisissa valitsevissa ulkoisissa olosuhteissa. Siis jos poltto on osattu optimoida sopivaksi takan ominaisuuksiin ja energiaa ei puhalleta piipusta ulos.
      Se miten lämmintä taasen sisällä talossa lopulta on, riippuukin ensi- ja loppukädessä jo aivan muista tekijöistä kuin itse takasta eli itse lämmitettävästä tilasta, sen eristyksistä, koosta, jopa sijaintipaikasta: onko tuulisella mäellä vai tyvenessä notkossa.
      Itselläni syntyi kahden talven välille suuri ero sllä että täytin välipohjan purut, vuosikymmenien saatossa pos valuneet ja painuneet :)


    • Ehkä apua kirjoitti:

      Itsellä kokemusta lämmittäjänä yli 20 vuoden ajalta kotona kaiken lämmön tekemisestä puulla. Sekä vuosien varrella olen muurannut kasaan joukon takkoja, liesiä sekä joitakin piippuja.
      Lajit umpi- ja kuoritakkoja, materiaalit mm. vuolukivi, tiili ja graniitti. Ja tietenkin suunnitellut parikin omaa mallia.

      Nopea lämmön vastaanotto tarkoittaa myös nopeaa lämmön luovutusta = hyvä lämmönjohtavuus. Mutta se sinällään ei tee tulisijaa sen paremmaksi kuin jokin toinen materiaali. Kuoritakassa eristeillä hidastetaan lämmönluovutusta.
      Lämmittämistavat ovat vaan hiukan erinlaiset eri takoilla.
      Liesi on hyvä esimerkki, pienellä puulla nopeasti suuria lämpömassoja lämmityksessä, mutta polton loppuessa varsin katoavaista lämpöä :)

      Mökillä täytyy olla varovainen kylmän takan lämmittämisessä jottei tule vaurioita. Sillä on todella paljon merkitystä mikä on lähtölämpötilanne: onko mökki pakkasella (aloitettava todella varovaisesti), parin asteen lämmöllä vai jo lämpimäksi lämmitetty muilla energialähteillä.

      Avoimella massiivihirsipinnalla oleva sisäseinä tavallaan lämpenee hitaammin, paristakin syystä. Ensiksikin, tasainen seinäpinta heijastaa lämmön nopeammin takaisin ja saa "lämmön tunteen" nopeammin aikaiseksi. Toinen, vähemmän tajuttu asia on se että hirsiseinä saattaa materiaalinsa takia ja ansiosta sisältää enemmän kosteutta. Esim. puun sisään 80% kosteustasolla jäätynyt kosteus imee sulamiseen ja muuntumiseksi sisäilmaan kosteudeksi ällistyttävän paljon alkuvaiheessa energiaa, eli elävässä elämässä tuntuu imevän lämpöä vaikka kuinka kun kylmän tilan lämpöä nostettaan. Se on hinta siitä että on käyttänyt erittääin asumisyhtävällistä materiaalia joka viisveisaa korkeista ilmankosteusluvuista tai vaikka satunnaisesta läpikastumisestakaan.
      Itse olen asunut useassa erityyppisessä talossa ja henkilökohtaisesti olen mieltynyt massiivihirsitaloon rossipohjalla, syystä että siinä talvella eläminen on miellyttävämpää suuremman kosteustason takia juuri tänään suhteellinen kosteus sisällä 57% ilman mitään kosteudenhallintajärjestelmiä. Olen mitannut kotini kosteustasoja yli 20 vuotta.
      Mutta oli takka mimmoinen rakenteeltaan ja materiaaliltaan tahansa, keskimääräinen energian luovutus on esim 14 vrk sisällä kutakuinkin sama samanlaisella puulla (laji, kosteus, määrä) poltettuna samanlaisissa valitsevissa ulkoisissa olosuhteissa. Siis jos poltto on osattu optimoida sopivaksi takan ominaisuuksiin ja energiaa ei puhalleta piipusta ulos.
      Se miten lämmintä taasen sisällä talossa lopulta on, riippuukin ensi- ja loppukädessä jo aivan muista tekijöistä kuin itse takasta eli itse lämmitettävästä tilasta, sen eristyksistä, koosta, jopa sijaintipaikasta: onko tuulisella mäellä vai tyvenessä notkossa.
      Itselläni syntyi kahden talven välille suuri ero sllä että täytin välipohjan purut, vuosikymmenien saatossa pos valuneet ja painuneet :)

      olen lueskellut tätä ketjua ja nyt tuli sentään asiaakin.hyvä!


    • Kide kirjoitti:

      Päivitys: Tulikiven 1500 kg takka, panos 14 kg koivua eli lähes maksimi, 24 tunnin päästä palomuuria vasten oleva pinta on 43 astetta eli vielä jonkin verran lämmittää. Ulkolämpötila -10...-3 astetta. OKT 1,5 krs, n.150 m2, 90-luvulta.

      Toisaalta suunnilleen samanmoinen mökkiasetelma kuin "minävaantaas" nikillä, mutta tuntuu että 5-10 asteen kylmät hirret oikein "imee" takan kylmäksi lämmitysvaiheessa.

      ilmalämpöpumpun 10/16 lämpimänäpito ei loppujenlopuksi maksa maltaita pitää aina päällä kun on itse poijes. kun menee mökille, saa heti laittaa takan kuumaksi ja se alkaa lämmittämään jo samana iltana.
      tietysti jos ei käy mökillä joka viikko niin ei varmaan kannata pitää lämpimänä.
      umpihirsi 8,5" ja 2krs ikkunat meidän mökissä, lämpöelementit tietty vois laittaa sisäpokiin...ennen ilmalämpöpumppua mökki oli lämmin vasta 2 päivää lämmityksen aloittamisesta...


  • Sinulla on liian pieni takka. Meillä on hitusen verran enemmän neliöitä kodissa ja nunnauunin wilma solo takka. Pidetään jokainen päivä syksystä kevääseen pari tuntia tulia vuorokaudessa. Viime talvena kovilla pakkasilla laitettiin aamullakin valakiat pesään ennen töihin lähtöä. On kokoajan tasaisen lämmin. Lämpöä riittää hyvinkin keittiöön, saliin, aulaan ja keskellä taloa olevasta porrasaukosta nousee myös yläkertaan. Tosi vähä menee puuta. Ollaan oltu tosi tyytyväisiä valintaan.

    • No niin, nyt on täällä kehä III takana päästy jo lämmittämäänkin. Varsinkin tollasen -30 asteen pakkasella korostuu jo todella hyvin vedon säätely pellin kiristämisellä. Alhainen lämpötila ulkona kiihdyttää vetoa aivan hurjasti (lämpötilaero kylmän ja kuuman välillä) ja tuskin kukaan pääsee näillä säillä kehumaan huonoa vetoa.
      Puuta palaa ainakin täällä aivan eri tahtiin kuin -5 pakkasilla. Kulutus kasvaa lähes potensissa. Nyt, -32 asteen pakkasilla juuri nyt tätä kirjoittaessa, mennään ihan tasaista tahtia: kaksikertaa päivässä lämmityksellä uunit tosi kuumiksi, yhden kerran lämmityksellä ei talo pysy lämpimänä, ei edes tupa leivinuunilla. Eli kylmin nurkka aamulla ennen lämmitystä 17,5 ja lämpimin paikka eli tupa 21,5. Lämmityksen jälkeen ollaan liki siellä 23 - 24 astetta josta sitten lähtee laskemaan alaspäin. Lämpöjä tietty vois pitää alempinakin, mutta näin vapaapäivän ratoksi on mukavampaa että on sopivan lämmintä.
      Pitämällä keskiarvoisesti 18 asteen lämpötilaa kuluisi puuta todella paljon vähemmän. Lämpötilan nostossa mennään liki samanlaisen fyyssiikan lain mukaan kuin äänen volyymin nostossa. Määrätyin askelin, eli astemäärän nostolla tuplataan tarvittava energia määrä, mutta kaikillehan tuo on aivan selvää ihan peruskoulun myös kansa-) fysiikalla ja matikalla.

      Hyvin näkyy ettei yhdellä tulisijalla lämpenisi 5 huonetta (tupa neljä huonetta) vaan tarvii tulisijan joka huoneeseen eli viisi kpl. Ja kun viittä polttaa kaksikertaa päivässä, puuta jo kuluukin niin että sitä saakin oikein kantaa. Mutta mikäs se kivempaa kuin vapaapäivänä poltella tulia :).

      Ja eilen jäi naapuri kiinni kalajutusta, on tosin mökkiläinen mutta elämtilanteensa takia ehtii olla paljon mökillä. Sitkeesti aina väittänyt ettei muuta käytä kuin puuta lämmitykseen. Tosin hiukan olen aina ihmetellyt puun kulutuksen pienuutta, huomioiden tietenkin rakennuksen hiukan erilaisen köytön. Mutta ihmettely on aina väitetty kumoon.
      No, eilen hiukan saunottiin ja istuttiin. Ja kuinka ollakkaan, silmä tavoitti pattein sieltä ja toisen täältä. Kun mainitsin asiasta, sanoi ettei ole "koskaan päällä", ovat vaan varalla. Mutta patterit selittää hyvin mksi puuta kuluu vähemmän, todellisuudessa ne on, ehkäpä jopa omistajansa huomaamatta, päällä silloin jos tällöin. Kuten on todella monella joka kertoo "lämmittävänsä" puulla. Ei siinä sinällään mitään pahaa, kukin taaplaa tavallaan. Mutta niin se vaan on että fysiikan laki perustuu fysiikkaan eikä sitä voi huijata, jos puulla lämmittää niin puuta silloin kuluu.
      Sähkölaskun kulutusmäärä on hyvin paljon kertova. Meillä kuukaudessa, esin 30 pv tästä päivästä tasan taaksepäin, kulutus on ollut aikas tarkka 270 Kwh. Eli valoja, kotielektroniikkaa (TV, dvd, videotykki ja kotiteatteri ) ja tietokonetta yms on käytetty aika paljon. Pakastin tosin on kylmää kestävä ja on aika kylmässä tilassa eli ei ole viimeaikoina juurikaan käynyt mutta toisaalta kesään nähden valoja poltetaan tuntikausia vähän joka huoneessa turhaakin. Eli sähkön kulutuksessa ei säästetä oikeastaan mitään. Autokin on ollut aina liikkeelle lähtiessä lämmittimessä ja sen akku latauksessa. Ainoa on ettei yhtään lämmityspatteria ole käytössä, missään. Ei edes ulkorakennuksessa jossa myös yhtä tilaa pidetään lämpimänä (pumppu näes siellä). Se pysyy aika hyvin pakkasvahti lämmöissä kun kuumentaa naapurihuoneessa olevan saunan vesipataa säännöllisesti. Nyt kovilla pakkasilla sama kaksi kertaa päivässä toimii sielläkin.

      Ennätyspakkset oli juuri viimeyönä eli ulkomittarit ( 3 kpl ) taltioineet keskiarvoksi -34,2 astetta.
      Näillä säillä punaniskat punnitaan.


    • Ehkä apua kirjoitti:

      No niin, nyt on täällä kehä III takana päästy jo lämmittämäänkin. Varsinkin tollasen -30 asteen pakkasella korostuu jo todella hyvin vedon säätely pellin kiristämisellä. Alhainen lämpötila ulkona kiihdyttää vetoa aivan hurjasti (lämpötilaero kylmän ja kuuman välillä) ja tuskin kukaan pääsee näillä säillä kehumaan huonoa vetoa.
      Puuta palaa ainakin täällä aivan eri tahtiin kuin -5 pakkasilla. Kulutus kasvaa lähes potensissa. Nyt, -32 asteen pakkasilla juuri nyt tätä kirjoittaessa, mennään ihan tasaista tahtia: kaksikertaa päivässä lämmityksellä uunit tosi kuumiksi, yhden kerran lämmityksellä ei talo pysy lämpimänä, ei edes tupa leivinuunilla. Eli kylmin nurkka aamulla ennen lämmitystä 17,5 ja lämpimin paikka eli tupa 21,5. Lämmityksen jälkeen ollaan liki siellä 23 - 24 astetta josta sitten lähtee laskemaan alaspäin. Lämpöjä tietty vois pitää alempinakin, mutta näin vapaapäivän ratoksi on mukavampaa että on sopivan lämmintä.
      Pitämällä keskiarvoisesti 18 asteen lämpötilaa kuluisi puuta todella paljon vähemmän. Lämpötilan nostossa mennään liki samanlaisen fyyssiikan lain mukaan kuin äänen volyymin nostossa. Määrätyin askelin, eli astemäärän nostolla tuplataan tarvittava energia määrä, mutta kaikillehan tuo on aivan selvää ihan peruskoulun myös kansa-) fysiikalla ja matikalla.

      Hyvin näkyy ettei yhdellä tulisijalla lämpenisi 5 huonetta (tupa neljä huonetta) vaan tarvii tulisijan joka huoneeseen eli viisi kpl. Ja kun viittä polttaa kaksikertaa päivässä, puuta jo kuluukin niin että sitä saakin oikein kantaa. Mutta mikäs se kivempaa kuin vapaapäivänä poltella tulia :).

      Ja eilen jäi naapuri kiinni kalajutusta, on tosin mökkiläinen mutta elämtilanteensa takia ehtii olla paljon mökillä. Sitkeesti aina väittänyt ettei muuta käytä kuin puuta lämmitykseen. Tosin hiukan olen aina ihmetellyt puun kulutuksen pienuutta, huomioiden tietenkin rakennuksen hiukan erilaisen köytön. Mutta ihmettely on aina väitetty kumoon.
      No, eilen hiukan saunottiin ja istuttiin. Ja kuinka ollakkaan, silmä tavoitti pattein sieltä ja toisen täältä. Kun mainitsin asiasta, sanoi ettei ole "koskaan päällä", ovat vaan varalla. Mutta patterit selittää hyvin mksi puuta kuluu vähemmän, todellisuudessa ne on, ehkäpä jopa omistajansa huomaamatta, päällä silloin jos tällöin. Kuten on todella monella joka kertoo "lämmittävänsä" puulla. Ei siinä sinällään mitään pahaa, kukin taaplaa tavallaan. Mutta niin se vaan on että fysiikan laki perustuu fysiikkaan eikä sitä voi huijata, jos puulla lämmittää niin puuta silloin kuluu.
      Sähkölaskun kulutusmäärä on hyvin paljon kertova. Meillä kuukaudessa, esin 30 pv tästä päivästä tasan taaksepäin, kulutus on ollut aikas tarkka 270 Kwh. Eli valoja, kotielektroniikkaa (TV, dvd, videotykki ja kotiteatteri ) ja tietokonetta yms on käytetty aika paljon. Pakastin tosin on kylmää kestävä ja on aika kylmässä tilassa eli ei ole viimeaikoina juurikaan käynyt mutta toisaalta kesään nähden valoja poltetaan tuntikausia vähän joka huoneessa turhaakin. Eli sähkön kulutuksessa ei säästetä oikeastaan mitään. Autokin on ollut aina liikkeelle lähtiessä lämmittimessä ja sen akku latauksessa. Ainoa on ettei yhtään lämmityspatteria ole käytössä, missään. Ei edes ulkorakennuksessa jossa myös yhtä tilaa pidetään lämpimänä (pumppu näes siellä). Se pysyy aika hyvin pakkasvahti lämmöissä kun kuumentaa naapurihuoneessa olevan saunan vesipataa säännöllisesti. Nyt kovilla pakkasilla sama kaksi kertaa päivässä toimii sielläkin.

      Ennätyspakkset oli juuri viimeyönä eli ulkomittarit ( 3 kpl ) taltioineet keskiarvoksi -34,2 astetta.
      Näillä säillä punaniskat punnitaan.

      Mulla on myös Tulikiven KULMATAKKA, mallia en nyt muista. Mielestäni veträä huonosti, aina saa ikkunan avata tulen sytytyksen jölkeen, ettei vaan sammu.. Päältä sytytän. Oliskin nyt kysymys: miten puut laitetaan kulmatakkaan, kun tulisija on ikäänkuin kolmion muotoinen. Kaikki puut pitää olla tietyn mittasia..??!! Leivinuuniin olisin päätynyt, jos oisin tienny, millasta tästä tulee, kun uunia valitsin..


    • takanlämmittäjätär kirjoitti:

      Mulla on myös Tulikiven KULMATAKKA, mallia en nyt muista. Mielestäni veträä huonosti, aina saa ikkunan avata tulen sytytyksen jölkeen, ettei vaan sammu.. Päältä sytytän. Oliskin nyt kysymys: miten puut laitetaan kulmatakkaan, kun tulisija on ikäänkuin kolmion muotoinen. Kaikki puut pitää olla tietyn mittasia..??!! Leivinuuniin olisin päätynyt, jos oisin tienny, millasta tästä tulee, kun uunia valitsin..

      Mulla sama homma pesä on niin pieni etä eihän se voi toimia,taas ikkunat auki ja tupaan kylmää v per.....


    • takanlämmittäjätär kirjoitti:

      Mulla on myös Tulikiven KULMATAKKA, mallia en nyt muista. Mielestäni veträä huonosti, aina saa ikkunan avata tulen sytytyksen jölkeen, ettei vaan sammu.. Päältä sytytän. Oliskin nyt kysymys: miten puut laitetaan kulmatakkaan, kun tulisija on ikäänkuin kolmion muotoinen. Kaikki puut pitää olla tietyn mittasia..??!! Leivinuuniin olisin päätynyt, jos oisin tienny, millasta tästä tulee, kun uunia valitsin..

      Pienessä pesässä minä laittaisin puut pystyyn ja käyttäisin suhteellisen pieneksi halottua (hellaklapia). Ja tietenkin kuivaa.
      Sytyttämisessä käytän peribteistä alta sytytystä. Puut pesään ladotaan aina sopivan harvaksi kasaksi niin että valo paistaa raoista. Alas jätän aina keskelle sytystyskäytävän johon mahtuu paperi, tuohet tai yms. Sytykkeen palamisen jälkeen se toimii puukasan "imuhormina" josta se imee happea kasan sisään= palaa paremmin.
      Ilman antajina käytän yleensä alavetoa, ja hiukan ylävetoa (luukun yläreunessa oleva ritilä) jolla toivon mukaan happea menee yläpalotilaan.
      Päältä sytyttäminen edellyttää hyvää yletoa oikeasti toimiakseen ja en ole oikeastaan selaista takkaa nähnyt jossa se todella olisi riittävä. Muutoinin luukun ylreunan ritilästä viileä happi tuskin vedosta huolimatta kovinkaan hyvin päätyy yläpalotilaan jossa siitä olisi hyötyä kaasuuntuneen aineen loppupalamisessa.

      Eli, tämä on siis minun mielipiteeni, pienipesäiseen kulmatakkaan pieniä klapuja pystyyn, sytytys keskeltä alhaalta, hyvä alaveto (tuhkaluukun kautta) ja luukun yläreunan ritilät auki, luukun alareunan ritilät kiinni. Sopivan kuumaksi; (molemmat kaiketi kuoritakkoja); yksi tai kaksi puun lisäystä tarvittaessa polton aikana.
      Takan omistajan pitää hankkia omasta takastaa kokemusta, jottei hehkuta sisusta liian kuumaksi. Suoraa ohjetta että xx määrä puuta on oikea määrä ei voi antaa koska puu (jopa koivun tiheys vaihtelee onko tyvestä vai latvasta-oksasta, ja kosteustaso vaikuttaa) , ja paikalliset olosuhteet ( takka-piippu) eroavat aina toisistaan. Takan omistajan on vaan opeteltava omansa.
      Kuoritakan pintakuumuus kaiketi aika ok kun lämmityksellä päädytään kuumimmillaan ( vasta jokia aika sen jälkeen kun pellit on suljettu) palttiarallaa 50 - 70 asteeseen.
      Jos taasen takan liitos on liian pieni tai piipun hormi liian ahdas, vetoa ei saa parannettua omianisuuksiaan paremmaksi.
      Toki sekin jos talo on niin tiivis, ettei takka saa korvausilmaa tarpeeksi mistään, ei se pala kunnolla. Mutta jos talo on niin tiivis ettei takka pala sen takia, ei sellaisessa talossa oikeasti voi asuakkaan sairastumatta. Raikasta ilmaa tarvitaan aina riittävästi. Takka imee pesällistä polttaessaan jopa satakuutio- luokassa ilmaa, eli sitä pitää saada ja palaakin paremmin.
      Ja jos ei muu auta, niin ikkunaa on laitettava raolleen nyt ja ensi kesänä tuunattava talon hapensaanti kohdilleen.


    • Ehkä apua kirjoitti:

      Pienessä pesässä minä laittaisin puut pystyyn ja käyttäisin suhteellisen pieneksi halottua (hellaklapia). Ja tietenkin kuivaa.
      Sytyttämisessä käytän peribteistä alta sytytystä. Puut pesään ladotaan aina sopivan harvaksi kasaksi niin että valo paistaa raoista. Alas jätän aina keskelle sytystyskäytävän johon mahtuu paperi, tuohet tai yms. Sytykkeen palamisen jälkeen se toimii puukasan "imuhormina" josta se imee happea kasan sisään= palaa paremmin.
      Ilman antajina käytän yleensä alavetoa, ja hiukan ylävetoa (luukun yläreunessa oleva ritilä) jolla toivon mukaan happea menee yläpalotilaan.
      Päältä sytyttäminen edellyttää hyvää yletoa oikeasti toimiakseen ja en ole oikeastaan selaista takkaa nähnyt jossa se todella olisi riittävä. Muutoinin luukun ylreunan ritilästä viileä happi tuskin vedosta huolimatta kovinkaan hyvin päätyy yläpalotilaan jossa siitä olisi hyötyä kaasuuntuneen aineen loppupalamisessa.

      Eli, tämä on siis minun mielipiteeni, pienipesäiseen kulmatakkaan pieniä klapuja pystyyn, sytytys keskeltä alhaalta, hyvä alaveto (tuhkaluukun kautta) ja luukun yläreunan ritilät auki, luukun alareunan ritilät kiinni. Sopivan kuumaksi; (molemmat kaiketi kuoritakkoja); yksi tai kaksi puun lisäystä tarvittaessa polton aikana.
      Takan omistajan pitää hankkia omasta takastaa kokemusta, jottei hehkuta sisusta liian kuumaksi. Suoraa ohjetta että xx määrä puuta on oikea määrä ei voi antaa koska puu (jopa koivun tiheys vaihtelee onko tyvestä vai latvasta-oksasta, ja kosteustaso vaikuttaa) , ja paikalliset olosuhteet ( takka-piippu) eroavat aina toisistaan. Takan omistajan on vaan opeteltava omansa.
      Kuoritakan pintakuumuus kaiketi aika ok kun lämmityksellä päädytään kuumimmillaan ( vasta jokia aika sen jälkeen kun pellit on suljettu) palttiarallaa 50 - 70 asteeseen.
      Jos taasen takan liitos on liian pieni tai piipun hormi liian ahdas, vetoa ei saa parannettua omianisuuksiaan paremmaksi.
      Toki sekin jos talo on niin tiivis, ettei takka saa korvausilmaa tarpeeksi mistään, ei se pala kunnolla. Mutta jos talo on niin tiivis ettei takka pala sen takia, ei sellaisessa talossa oikeasti voi asuakkaan sairastumatta. Raikasta ilmaa tarvitaan aina riittävästi. Takka imee pesällistä polttaessaan jopa satakuutio- luokassa ilmaa, eli sitä pitää saada ja palaakin paremmin.
      Ja jos ei muu auta, niin ikkunaa on laitettava raolleen nyt ja ensi kesänä tuunattava talon hapensaanti kohdilleen.

      Isniin, yksi juttu vielä joka ei uhmekyllä aina ole oikein tiedossa ja hallussa:

      polton kehittymisen myötä puita tietenkin tarvittaessa pöyhitää eli astellaan niin että kaikki palaa. Sorkitaan raudalla kasaan, käännellään yms kaikkea tarvittavaa tarpeen mukaan...


    • Ehkä apua kirjoitti:

      Isniin, yksi juttu vielä joka ei uhmekyllä aina ole oikein tiedossa ja hallussa:

      polton kehittymisen myötä puita tietenkin tarvittaessa pöyhitää eli astellaan niin että kaikki palaa. Sorkitaan raudalla kasaan, käännellään yms kaikkea tarvittavaa tarpeen mukaan...

      Pikkutakka kellarissa vetää hyvin, ja päältä sytytys onnistuu hienosti aina.
      Lienee pesän ja hormin koot sopivan toisillen.
      Savuttaako puun kuori enempi. Ainakin paksu haavan kuori näyttäisi tuottavan
      kovin tummaa savua, jos kasan sytyttää alapuolelta. Ja sytytys päältä
      taasen ei juuri huomaa, että haavan kuorta on mukana, melko valkea savu.


    • Päältä kirjoitti:

      Pikkutakka kellarissa vetää hyvin, ja päältä sytytys onnistuu hienosti aina.
      Lienee pesän ja hormin koot sopivan toisillen.
      Savuttaako puun kuori enempi. Ainakin paksu haavan kuori näyttäisi tuottavan
      kovin tummaa savua, jos kasan sytyttää alapuolelta. Ja sytytys päältä
      taasen ei juuri huomaa, että haavan kuorta on mukana, melko valkea savu.

      Valkea savu pakkasella yleensä kosteutta joka palaessa haihtuu ja tiivistyy taas ulos kylmään päästessä. Kuori on lehtipuissa yleensä tiiviimpää tavaraa kuin rungon puusolukko ja toimii "ihona". Kuivuminen tietty kuoren alta (nila) hitaampaa.

      Hiisi, ei meikäläisen kirjoitteluun sovi kännykkä netit. Sen verran paksut nakit ja huono näkö että lukihäiriö saa liki maksimaaliset mitat :)


    • Ehkä apua kirjoitti:

      Valkea savu pakkasella yleensä kosteutta joka palaessa haihtuu ja tiivistyy taas ulos kylmään päästessä. Kuori on lehtipuissa yleensä tiiviimpää tavaraa kuin rungon puusolukko ja toimii "ihona". Kuivuminen tietty kuoren alta (nila) hitaampaa.

      Hiisi, ei meikäläisen kirjoitteluun sovi kännykkä netit. Sen verran paksut nakit ja huono näkö että lukihäiriö saa liki maksimaaliset mitat :)

      Tänä talvena on paleltu.On Elisa leiviuuni. Irma kulmatakka ja iso vuolukivinen puuhella.Kaikkia lämmitetään päivittäin.leiviuuni 250 asteeseen,takkaa illalla ja puuhellalla tehdään ruokaa.Meinaa vaan palella.200 neliötä kahdessa kerroksessa.Taitaa tämä talvi olla poikkeuksellinen.


    • kivistö kirjoitti:

      Tänä talvena on paleltu.On Elisa leiviuuni. Irma kulmatakka ja iso vuolukivinen puuhella.Kaikkia lämmitetään päivittäin.leiviuuni 250 asteeseen,takkaa illalla ja puuhellalla tehdään ruokaa.Meinaa vaan palella.200 neliötä kahdessa kerroksessa.Taitaa tämä talvi olla poikkeuksellinen.

      Itellä kolme kpl vanhaa pönttöuunia (jostain 20 - 30 luvulta), yksi levinuuni (paikallisen muurarin -90 luvun alussa tekemä versio) ja Helsingin Lämmitylaite Oy:n patentti puuhella. Karvan vaajaata sataa neliötä on lämmitetty ja puuta palanut liki 30 m3 tähän mennessä. Ja niin tosiaan pataa käristellään pari kertaa päivä ja saunassa käydään aina kun mieli tekee eli 2 - 7 kertaa viikko.

      Tuohon puun määrään liittyy hyviä kalajuttuja. Yksikin kaveri entisellä asumaseudulla eli liki naapuri, kehuskeli hirveästi puulämmityksellä että miten on hyvä, kului jopa 3 -4 m3 puuta talvessa (herranjestas) noin hiukan vajaa 200 m2 lämmittämiseen. Itellä oli silloin 225 m3 1,5 kerroksisena ja koko taloa lämmitettiin puulla (silloin oli lapset vielä kotona) ja puuta paukkui kovana talvena sellaiset 60 m3 menemään 9 tulisijan kautta (työn luontaisetu).
      Tällä liki naapurilla oli yksi tulisija, sellainen about tonnin painoinen Tulikivi ja yhteensä 7 huonetta (plus tietty sos.tilat). Itellä jopa edellisen lisäksi kaikesta huolimatta mm. suihkuissa ja 3 kpl wc oli lattialämmöt päällä esim -30 pakkasilla.

      Leivinuuni tulee vedettyä yleensä palttiarallaa 290 - 350 asteen lämmöille näillä pakkasilla (Keski-Suomi), pitää tuvan lämpinänä. Pönttöuunit tulee polteltua "tarpeeksi" kuumaksi kerran tai kaksi kertaa päivässä. Yhden kerran lämmitysmäärillä polttelen pönttöjä eri aikoihin, yksi tai kaksi aamulla ja yksi tai kaksi illalla. Kun kaikkia vedätetään, silloin tietty aamulla ja illalla, yli kolmenkymppisillä muutaman kerran joku vielä kolmannenkin kerrankin.
      Puuliettä käytetään aamukahvien teosta lähtien kaikkeen mahdolliseen.
      Tarettu on. Vaikka joka huoneessa tulisija, kokonaisuus kertoo että kaikki lämpimät tilat vaikuttavat toisiin mutta eivät tosiasiallisesti kuitenkaan riitä lämmittämään naapuritilaa.

      Viileimpiä hetkiä on koettu kun olen "myöhästynyt" sopivasta lämmitysajankohdasta (Viljot silloin jalkaan). Minun kokemus sanoo että esimerkiksi sopivin iltalämmitysajankohta alkaa kun on tunti pari ennen sitä hetkeä kun lämpötila kääntyy illan tullen laskuun (aikajana määrittyy kymyyden mukaan eli paljonko tarvitsee puuta polttaa). Jos se ehtii alkaa laskemaan ja vilu ehtii hivuttautua sisään, on kovempi homma kumota se kuin ennakoivalla lämmityksellä.

      Jos tulisijat alakerrassa, pitäisi lämmön nousta ylös toiseen kerrokseen jos ilmanvaihto oikein säädetty. Liian suurella vaihdolla alakerta kylmenee. Pakkasten vaihdellessa säätäminen vaikeaa koska lämpötilaero ja ilman paineet ja tuuli vaikuttavat painovoimaisen ilmankierron nopeuteen suuresti, ja jopa koneelliseenkin.

      Olen joskus nähnyt yhden todella onnistuneen painovoimaisen ilmanvaihdon. Siinä tuloilma oli johdettu alakerran takkojen yläpuolelle (muurasin ne) josta ne tarjosivat vedottoman korvausilman takoille ja esilämpeni normaalitilanteessa uunien lämmöllä. Kierron nopeutta säädettiin ihan yksinkertaisesti yläkerran venttiileillä joissa oli lämpöjouset, eli säätyivät passiivisesti sisältä ulos pyrkivän ilman lämmön mukaan. Paikka oli todella yllättävän tasalämpöinen. Toki, huone ja porrasjärjestelyissä oli otettu huomioon ko. lämmitysjärjestelmä. Ilma kiersi tasaisesti eri puolilta.
      Viritelmä oli yhden "teeseitse" miehen -90 luvun puolivälissä rintamamiestaloon itse tekemän remontin aivoituksen tulosta liki tyyliin Klubi-askin kanteen, varastomiehen. Jopa sen ajan insinööri olisi tehnyt jotain aivan muuta = purkanut talon.
      Tarkennukseksi vielä, että purut oli kaverilla seinissä ja välipohjissa. Oli korjannut pulakauden sanomalehdet pois välipohjälahdoitusten ja limi-yms- lautojen välistä kunnon tervapaperiin ja täyttänyt kaikki pakkaanntuneet ja vajentuneet purut ikkunoiden alusia myöten.
      Talo on edelleen pystyssä ja voi hyvin (edelleen hämmästyttävän tasalämpöinen) vaikka siinä onkin vuoden -49 lasit. Terveisiä vaan sinne Nurmijärvelle.


    • Päältä kirjoitti:

      Pikkutakka kellarissa vetää hyvin, ja päältä sytytys onnistuu hienosti aina.
      Lienee pesän ja hormin koot sopivan toisillen.
      Savuttaako puun kuori enempi. Ainakin paksu haavan kuori näyttäisi tuottavan
      kovin tummaa savua, jos kasan sytyttää alapuolelta. Ja sytytys päältä
      taasen ei juuri huomaa, että haavan kuorta on mukana, melko valkea savu.

      Hei. miten päältä sytytettyyn lisätään puita ? Vaiko poltetaanko pesä loppuun ja sitten sytytetään uusi ?
      Jos siis yksi pesällinen ei riitä.
      Ja miten täyteen pesä kannattaa laittaa kun sen lataa ? Puolilleen, luukun yläreunan tasalle vai voiko yli ?
      Olen katellut youtubesta päältä sytyttämistä ja yksi juttu vaan häiritsee, niissä on yleensä aina pesä vaan puolitäynnä. Ainakaan meidän Kipitti ei anna lämpöä oikein mitään jos polttaa vaan puolipesällistä.
      Ei ole juurikaan kokemusta lapsuudesta eikä muutenkaan takoista ennen tätä.


    • Paljonko puuta? kirjoitti:

      Hei. miten päältä sytytettyyn lisätään puita ? Vaiko poltetaanko pesä loppuun ja sitten sytytetään uusi ?
      Jos siis yksi pesällinen ei riitä.
      Ja miten täyteen pesä kannattaa laittaa kun sen lataa ? Puolilleen, luukun yläreunan tasalle vai voiko yli ?
      Olen katellut youtubesta päältä sytyttämistä ja yksi juttu vaan häiritsee, niissä on yleensä aina pesä vaan puolitäynnä. Ainakaan meidän Kipitti ei anna lämpöä oikein mitään jos polttaa vaan puolipesällistä.
      Ei ole juurikaan kokemusta lapsuudesta eikä muutenkaan takoista ennen tätä.

      Lado pesä 3/4 osaan puita. Polta rauhallisella vedolla puut, säädä pellillä veto ja palaminen sopivaksi. Ilma-aukot reilusti auki.
      Lisää hiillokselle tarvittaessa lisää puita, pienehkö määrä.
      Voit myös tyytyä kerrallaan yhteen pesälliseen ja lämmität muutaman tunnin kuluttua uudelleen vajaan pesällisen.
      Kokeile erilaisia tapoja lämmittää takkasi, näin löydät parhaan ja puhtaimman tavan lämmittää sitä. Hyvä palaminen säästää puita.


    • takanlämmittäjätär kirjoitti:

      Mulla on myös Tulikiven KULMATAKKA, mallia en nyt muista. Mielestäni veträä huonosti, aina saa ikkunan avata tulen sytytyksen jölkeen, ettei vaan sammu.. Päältä sytytän. Oliskin nyt kysymys: miten puut laitetaan kulmatakkaan, kun tulisija on ikäänkuin kolmion muotoinen. Kaikki puut pitää olla tietyn mittasia..??!! Leivinuuniin olisin päätynyt, jos oisin tienny, millasta tästä tulee, kun uunia valitsin..

      Miksi herrantähden päältä? Ettei tulis päästöjä vai? SYTYTYSOHJE: Revin sanomalehden kolmeen osaan ja asetan "suikaleet" pystyyn takan sisälle 2 sivulle ja 1 keskelle. Tämän jälkeen KUIVAT puut pystyasentoon niin, että jää ilmaraot.Pelti auki,liesituuletin nollille ja auki. Alaluukku REILUSTI auki ja ovi vähän auki 2-3cm. Nyt lehdestä vielä pienet syttöset sivulla näkyviin (uunissa) revittyihin lehtiin ja tuli perään! Säädän uunin sytyttyä vetoa alaluukulla niin, että palaminen on reilua eikä kytemistä. Itselläni samanlainen takka valmishormilla eikä yhtään epäonnistunutta sytytystä. Tosi on . Kokeile ja anna kommentti tänne, oliko tuosta apua.


    • Paljonko puuta? kirjoitti:

      Hei. miten päältä sytytettyyn lisätään puita ? Vaiko poltetaanko pesä loppuun ja sitten sytytetään uusi ?
      Jos siis yksi pesällinen ei riitä.
      Ja miten täyteen pesä kannattaa laittaa kun sen lataa ? Puolilleen, luukun yläreunan tasalle vai voiko yli ?
      Olen katellut youtubesta päältä sytyttämistä ja yksi juttu vaan häiritsee, niissä on yleensä aina pesä vaan puolitäynnä. Ainakaan meidän Kipitti ei anna lämpöä oikein mitään jos polttaa vaan puolipesällistä.
      Ei ole juurikaan kokemusta lapsuudesta eikä muutenkaan takoista ennen tätä.

      Päältä sytytys:
      Ensin ladataan ns. sytytyspesällinen, joka on noin 1/3 pesällistä. Kun tämä on pudonnu hiilivalkealle, lisätään 2/3 pesällistä ja annetaan sen pudota taas hiilivalkealle jolloin kohennellaan hiiliä siten että kaikki palaa loppuun. Tämän jälkeen pellit kiinni. Jos lisäät kolmannen pesällisen menee siitä suuri osa harakoille, koska tulikanavien pinnat on niin kuumat, että kivet ei voi ottaa lämpöä vastaan, ennenkuin lämpö siirtyy syvemmälle. Jos tarvitaan lisää lämmitystä, sama ruljanssi muutaman tunnin kuluttua. PS. ÄLÄ KOSKAAN säädä vetoa sulkupellillä, vaan säätö tapahtuu tuhkalaatikon ja toisioilma-aukkojen avulla. Anna reilusti ilmaa että kaikki kaasut palavat. Hiilivalkean aikana pienentelet luukkuja ja myös sulkupelliä vähä pienemmälle.


    • muurari kirjoitti:

      Päältä sytytys:
      Ensin ladataan ns. sytytyspesällinen, joka on noin 1/3 pesällistä. Kun tämä on pudonnu hiilivalkealle, lisätään 2/3 pesällistä ja annetaan sen pudota taas hiilivalkealle jolloin kohennellaan hiiliä siten että kaikki palaa loppuun. Tämän jälkeen pellit kiinni. Jos lisäät kolmannen pesällisen menee siitä suuri osa harakoille, koska tulikanavien pinnat on niin kuumat, että kivet ei voi ottaa lämpöä vastaan, ennenkuin lämpö siirtyy syvemmälle. Jos tarvitaan lisää lämmitystä, sama ruljanssi muutaman tunnin kuluttua. PS. ÄLÄ KOSKAAN säädä vetoa sulkupellillä, vaan säätö tapahtuu tuhkalaatikon ja toisioilma-aukkojen avulla. Anna reilusti ilmaa että kaikki kaasut palavat. Hiilivalkean aikana pienentelet luukkuja ja myös sulkupelliä vähä pienemmälle.

      muurari kirjoitti:

      PS. ÄLÄ KOSKAAN säädä vetoa sulkupellillä, vaan säätö tapahtuu tuhkalaatikon ja toisioilma-aukkojen avulla.

      Perusteluja tähän ylläolevaan ehdottomaan väittämään odotan?

      Alla kopio "Ehkä apua" -nimimerkin samaa-asiaa koskeva asiallinen ja perusteltu kirjoitus. Jäikö muurarilta se lukematta.

      Ehkä apua kirjoitti:
      Vuolukivi imaisee nopeammin poltetun lämmön kuin tiili, mutta luovuttaakin sen nopeammin. Olen asiaa ihan käytännössä testannut ja näin se näkyy olevan.

      Hiukan pohdittavaa:

      Perusasiat eli:

      poltto: poltatko rikas- vai vähähappisesti ?
      veto: onko tehokkaasti vai ahtaasti vetävä hormi ?
      plus: onko pelti ehjä eli ei läpipalanut ja sulkeeko hormin ?

      Esimerkki:

      Hormien vedossa rajujakin eroja, johtuu tietty monesta tekijästä, mm. hormin halkaisijasta, pituudesta sekä takan liitosaukon koosta. Sekä kaupanpäälle talossa oleva ilmanvaihtojärjestelmä, alipaineinen - lämmönvaihtimella varustettu täysautomaatti yms. Ja kaikki em. vaikuttaa tehoon.
      Yksinkertainen vetotesti: laita lämpimään takkaan sanomalehtirytty ja kaikki pellit, ilman syötöt yms max. auki ja sytytä. Mitä lentää piipusta ? savua - hiiltyneitä paperin hetaleita vaiko vain osin palanut paperi ?
      Savua: hormi ehkä hieman ahdas - sopiva, ei tosiasiallisesti juurikaan muuta ongelmaa kuin köh köh ehkä se savutus.
      Hiiltyneitä paperin hetaleita: hormi sopiva - hiukan liian vetävä, voi mennä tehoja hukkaan.
      Vain osin palanut - palamaton paperi: veto liian kova, tehoja menee varmasti hukkaan.

      Toinen hyvä merkki liian kovasta vedosta on se hurja humina = hukkaan menevää energiaa. Ja pitkäaikaisesti, viimeistää muutaman vuoden kuluttua ainakin, vahingoittaa kiven tai tiilen materiaalin rakennetta ja ei enää edes ota kunnolla lämpöä vastaan.
      Oikea poltto elvyttää jostain syystä ominaisuuksiaan menettänyttä takkaa. Se tapahtuu vähitellen usean polton myötä, elvytystä ei saa aikaiseksi kertasupermega-poltolla.

      Kovavetoisen hormin kohdalla moni takanpolttaja kuristaa tulen hapensaantia jotta ei ole liian kova veto. Ongelma: tuli palaa tehottomasti ja savukaasu karkaa liian nopeasti takan kierohormistosta ja nokeaa. Ratkaisu: sytytä tyli ihan tavalliseen tapaan mutta kaikki hapensyöttö auki. Kun pesä palaa täysillä, kurista pellistä. Eri ulko-olosuhteita varten voi hakea ns. säätövälin eli hyvin palaessa alaraja on se pellin kireys kun savu ei vielä tunge sisälle ( sopii kovalle pakkaselle jolloin veto kovimmillaan max lämpötilaeron takia ) ja toinen reuna on se jossa pelti on hiukan enempi auki kuin kuristus jossa näkyy ensivaikutusta liekin tehoon ( lämpimät ulko kelit ). Merkitse kohdat pellin varteen jotta ne löytyy seuraavallakin kerralla, muuta merkintöjä tosiasiallisen ulkolämpötilan toteutuessa ja sen todellisen vaikutuksen mukaan..

      Näin saavutetaan takan valmistajan savunkierto optimaali ja takan lämmönkeräyskyky on tehokkaimmillaan. Tulen täytyy palaa hyvähappisesti ja sen täytyy kiertää hormistossa, mutta liian nopea puhaltaa lämmöt harakoille.
      Hyvällä hapella palanut tuli ei nokea takan kiertohormistoa juurikaan kuin ei piippuakaan. Toki jatkuvat niin pienet tulet ettei todellista lämpenemistä tapahdu, saa nokea kertymään pintoihin.

      Se miten kauan takka jaksaa lämmittää, riippuu taasen monesta tekijästä. Tilan suuruudesta, ulkoläpötilasta ja tilan eristystasosta. Ja tietenkin itse takasta.

      Ja vielä poltoista. Useampi pieni poltto on energian talteenoton kannalta parempi kuin yksi isopoltto. Johtuen suoraan materiaalien lämmönjohtavuus ominaisuuksista. Jos materiaali huippu kuuma tarvitaan vielä suurempi lämö massa jotta materiaali ottaa lämpöä vastaan: eli isossa roihussa ( monta pesällistä yhteen menoon ) menee potentiaalia puun polttoenergiaa hukkaan.
      Paremman lämpötehon saa kaikilla takoilla materiaaleilla mm. 12 tunnin välein poltolla, 8 tunnin välein poltolla jne. Toki käytännössä sovellettava.
      Itse polttotekniikkakin vaikuttaa.
      Mutta helppo ohje: polta kuivaa, hyvällä hapella ja varmista että kierron nopeus on sopiva, tuli palaa rauhallisesti. Niin saat parhaan tehon ja hyödyn.

      Ja painotus: käyttäkää tervettä perusjärkeä. Takat ei ole avaruusteknologiaa vaan ihan logiikan ymmärryksen piirissä olevaa asiaa.


    • kivi kirjoitti:

      Miksi herrantähden päältä? Ettei tulis päästöjä vai? SYTYTYSOHJE: Revin sanomalehden kolmeen osaan ja asetan "suikaleet" pystyyn takan sisälle 2 sivulle ja 1 keskelle. Tämän jälkeen KUIVAT puut pystyasentoon niin, että jää ilmaraot.Pelti auki,liesituuletin nollille ja auki. Alaluukku REILUSTI auki ja ovi vähän auki 2-3cm. Nyt lehdestä vielä pienet syttöset sivulla näkyviin (uunissa) revittyihin lehtiin ja tuli perään! Säädän uunin sytyttyä vetoa alaluukulla niin, että palaminen on reilua eikä kytemistä. Itselläni samanlainen takka valmishormilla eikä yhtään epäonnistunutta sytytystä. Tosi on . Kokeile ja anna kommentti tänne, oliko tuosta apua.

      "Miksi herrantähden päältä? Ettei tulis päästöjä vai? "

      No sekin, mutta kun tuli sytytetään päältä, niin kun tuli etenee alaspäin, huonosti palaneet pyrolyysikaasut (ne palavat aineet!) joutuvat kulkemaan hiilloksen läpi. Ne eivät kumminkaan koskaan pala täydellisesti suoraan puun pinnassa.

      Eli kun palo etenee ylhäältä alas, alempana palamatta jäävät palokaasut palavat kulkiessaan hiilloksen läpi. Saa enemmän lämpöä irti.

      alta sytyttäminen on helpompaa, puiden ei tarvitse olla niin kuivia eikä syttöjä kulu niin paljon. Varsinkin matalapaineen aikana voi olla vaikeuksia saada syttymään kuiviakin puita.


  • Karkeasti ottaen nämä uunillinen päivässä riittä voivat laske polttvansa 10 kg puita 3/4 hyötysuhteella eli 30 kWh siirtyy energiaa uuniin. Vuorokauden kuluessa uuni on keskimäärin 1250w patteri.

    Uunien hyötysuhteista on kauniinta kirjoituksia mainoksissa, mutta kuka sen pystyy kotona mittaamaan?

    • Hyvin suuntaa antava raportti ja kertoo puulämmittämisestä uunilla aika paljon. Mutta yksikin uuni taloudessa on parempi kuin ei yhtäkään vaikkei yhdellä koko taloa lämmitetä. Mutta on siitä sentään apua.

      Tämänkin talven kokemuksella taloa suunnitellessa kannattaisi vesipisteet sijoittaa hallitusti suppealle alueelle ja tulisija sen lähelle. Näin säästyttäisi monelta ongelmalta jos sähköstruktuuri myrskyn tai jonkun muun takia romahtaa joksikin aikaa. Ei jäädy putket yms. Ei tarvitsisi lähteä pakolaiseksi pois omasta kodista.
      Takan perustus kannattaisi mennä tarpeeksi syvälle rakennuksen perustukseen jotta siitä olisi myös aina perustuksia myöten apua.
      Rossipohjainen vanha mörskä käy hyväksi esimerkiksi. Talossa on massiivisten eristämättömien uuniperustojen osalla se ilo että kun talveksi sulkee sokkein tuuletusaukot, sokkelin sisäpuoli pysyy useita asteita ja jopa plussan puolella kovillakin pakkasilla lämmön johtumisen myötä. Ja lattia lämpimänä. Kuitenkaan olematta "niin" tiivis.
      Sokkelin voi sulkea vain rakenteessa jossa lattia on kosteuden läpihengittävistä materiaaleista tehty. Yksikin muovi tai vastaava johtaa lahoamiseen (väkisinkin syntyvä kondensaatiokosteus, tämäkin nähty yhdessä peruskorjauksessa).
      Meillä tilanne näkyy hyvin kun -15 asteen pakkasellakin sokkelia vasten kasatut lumet sulavat irti sokkelista muutamassa päivässä niin että lumen ja sokkelin välissä on 5 - 10 millin rako, eli sokkelin sisäpuolella on lämpöä, 35 asteen pakasella ei sentäs jaksa sulaa, mutta varmasti sokkelin sisäpuolella on lämpimämpää kuin tuo 35 miinusastetta. Tuli sähkökatkoja tai ei, ei vesi- ja viemäriputkisto jäädy.
      Mutta nykyään on niin trendikästä ja oikeaoppista levittää vesipisteet jokapuolelle taloa sekä valaa takan kantava alusta maanvaraisen laatan eristeiden päälle. Siitä on ongelmana se että jos talo on tarpeeksi pitkään kylmänä, routa todellisuudessa menee laatan alle eristeistä huolimatta. Näin olen nähnyt käyvän mm. 2001 rakennetulle talolle.
      Vesipisteet ympäri taloa tarkoittaa sitä että katastrofin edellytysten syntyessä sitä ei ole mahdollista torjua muutoin kuin todella kalliilla keinoilla.

      Annan vinkin tosi extreme teeseitse miehille. Kerron yhden vinkeän asian jonka kopioin yhdeltä vanhalta patulta, hänellä se oli vain käytännön ratkaisu.
      Oman kaivon omaaville: laittakaa johonkin sopivaan kohtaa veden sisääntuloon käsipumpumppu sisälle taloon. Lisäksi pari vaihtoventtiiliä. Jos sähkö katkeaa, venttiilit toiseen asentoon ja taas vettä tulee, käsiveivillä. Itselläni sellainen on piilotettu WC:n komeroon. Johtune syystä että WC on kovin veden kuluttaja ja asioilla käydessään voi pumapata säiliön täyteen. Pumppu takaa että kahvi-, ruoka- ja tiskivedetkin saa. Ja kun sähköt palaa, takaisin normipumpulle.
      Vanhalla patulla käsipumppu oli ainoa veden tuoja silloin vuosia sitten. Pumppu oli sisällä talossa tuvan nurkassa ihan näkyvillä, sanoi että kuka nyt myräkässä ulkoa lähtee vettä hakemaan sankoon :) Mukavampi se vesi on sisällä pumpata. Mielestäni viisas näkökulma.


    • Ihme insinööritointa nykyään uunin lämmittäminen, ja teknisten datojen vertailua ja kikkailua.
      Puu palaa normitakoissa yleensä noin 70 % hyötysuhteella, keskiarvo kuivan - kostean yms. välillä. Takka itsessään kykenee ottamaan siitä talteen noin 70 % eli todelliseksi noin hyötysuhteeksi jää noin 50 %. Taasen puun tarjoaman energian arvo on hyvin vahvasti suhteessa sen kosteustasoon. 15 % kosteustasolla olevaa puuta ei kukaan saa aikaiseksi esim kylmässä ulkopuuliiterissä. Kosteustason noustessa puun tarjoama energia-arvo romahtaa nopeasti. Noin 30 % kosteustasolla oleva puu tarjoaa vain noin 70 % energiaa verrattuna 15 % puuhun.
      Kun palataan sitten niihin ns. takkojen teknisiin datoihin, päästään tilanteeseen missä normipolttaja, saadakseen oikeasti valmistajan lupaaman kwh ulos takasta, käytännössä polttaa noin kaksin tai 2,5 kertaisen määrän puuta.
      Eli lämmittäjät hoi: se joka väittänee sylillisellä saavansa lämpöä koko vuorokauden kunnollisella kwh tasolla a) puhuu palturia b) uskoo plasebo vaikutukseen c) on muuten vaan sumutettu.
      Sähköpatteri antaa lämmitettäessä hyötysuhteen liki 100 % ja suurissa voimaloissa päästään kokonaispolttohyötysuhteille 70 - 85 %.
      Kotipolttajalle jää vain vaihtoehdoksi lykkiä klapia pesään sen verran kuin tarvitaan ja savustaa siinä ohessa naapurit.


    • Ehkä apua kirjoitti:

      Hyvin suuntaa antava raportti ja kertoo puulämmittämisestä uunilla aika paljon. Mutta yksikin uuni taloudessa on parempi kuin ei yhtäkään vaikkei yhdellä koko taloa lämmitetä. Mutta on siitä sentään apua.

      Tämänkin talven kokemuksella taloa suunnitellessa kannattaisi vesipisteet sijoittaa hallitusti suppealle alueelle ja tulisija sen lähelle. Näin säästyttäisi monelta ongelmalta jos sähköstruktuuri myrskyn tai jonkun muun takia romahtaa joksikin aikaa. Ei jäädy putket yms. Ei tarvitsisi lähteä pakolaiseksi pois omasta kodista.
      Takan perustus kannattaisi mennä tarpeeksi syvälle rakennuksen perustukseen jotta siitä olisi myös aina perustuksia myöten apua.
      Rossipohjainen vanha mörskä käy hyväksi esimerkiksi. Talossa on massiivisten eristämättömien uuniperustojen osalla se ilo että kun talveksi sulkee sokkein tuuletusaukot, sokkelin sisäpuoli pysyy useita asteita ja jopa plussan puolella kovillakin pakkasilla lämmön johtumisen myötä. Ja lattia lämpimänä. Kuitenkaan olematta "niin" tiivis.
      Sokkelin voi sulkea vain rakenteessa jossa lattia on kosteuden läpihengittävistä materiaaleista tehty. Yksikin muovi tai vastaava johtaa lahoamiseen (väkisinkin syntyvä kondensaatiokosteus, tämäkin nähty yhdessä peruskorjauksessa).
      Meillä tilanne näkyy hyvin kun -15 asteen pakkasellakin sokkelia vasten kasatut lumet sulavat irti sokkelista muutamassa päivässä niin että lumen ja sokkelin välissä on 5 - 10 millin rako, eli sokkelin sisäpuolella on lämpöä, 35 asteen pakasella ei sentäs jaksa sulaa, mutta varmasti sokkelin sisäpuolella on lämpimämpää kuin tuo 35 miinusastetta. Tuli sähkökatkoja tai ei, ei vesi- ja viemäriputkisto jäädy.
      Mutta nykyään on niin trendikästä ja oikeaoppista levittää vesipisteet jokapuolelle taloa sekä valaa takan kantava alusta maanvaraisen laatan eristeiden päälle. Siitä on ongelmana se että jos talo on tarpeeksi pitkään kylmänä, routa todellisuudessa menee laatan alle eristeistä huolimatta. Näin olen nähnyt käyvän mm. 2001 rakennetulle talolle.
      Vesipisteet ympäri taloa tarkoittaa sitä että katastrofin edellytysten syntyessä sitä ei ole mahdollista torjua muutoin kuin todella kalliilla keinoilla.

      Annan vinkin tosi extreme teeseitse miehille. Kerron yhden vinkeän asian jonka kopioin yhdeltä vanhalta patulta, hänellä se oli vain käytännön ratkaisu.
      Oman kaivon omaaville: laittakaa johonkin sopivaan kohtaa veden sisääntuloon käsipumpumppu sisälle taloon. Lisäksi pari vaihtoventtiiliä. Jos sähkö katkeaa, venttiilit toiseen asentoon ja taas vettä tulee, käsiveivillä. Itselläni sellainen on piilotettu WC:n komeroon. Johtune syystä että WC on kovin veden kuluttaja ja asioilla käydessään voi pumapata säiliön täyteen. Pumppu takaa että kahvi-, ruoka- ja tiskivedetkin saa. Ja kun sähköt palaa, takaisin normipumpulle.
      Vanhalla patulla käsipumppu oli ainoa veden tuoja silloin vuosia sitten. Pumppu oli sisällä talossa tuvan nurkassa ihan näkyvillä, sanoi että kuka nyt myräkässä ulkoa lähtee vettä hakemaan sankoon :) Mukavampi se vesi on sisällä pumpata. Mielestäni viisas näkökulma.

      Juurihan putkiremposta tuli juttua Mot:issa. Ja paljonhan noita uutisia tänätalvena oli miten putket jäätyivät, kuten itseasiassa joka talvi.
      Sijoittamalla vesiputket takan läheisyyteen varmaan onnituisi estämään niiden jäätymisen sähkökatkon tai tavanomaista kovemman pakkasen aikaan.
      Meidänkin -90 luvulla rakennetun talon vesipisteet on hujan hajan ympäri taloa, itseasiassa pisteet löytyy tasan molemmista päistä. Jos myräkän katkaisemat sähköt olis olleet pitempään poikki ja ulkona kylmempää, olis varmana jäätynyt.
      Normaalisti ilmalämmityksellä ja lämmönvaihtimella varustetun talomme takan lämpö jakaantuu varsin tehokkaasti ympäritaloa, mutta tietenkin vain jos sitä sähköä on.
      Katkojen aikana en agrekaattia saanut kun oli loppuneet mutta ostoslistalla on. Sillä saan turvattua ilmanvaihdon toiminnan ja siten lämmön jakautumisen. Tosin ei se yksi takka varmaan ainakaan kovalla pakkasella riitä kuin siihen että talo pysyy pakkasrajan yläpuolella.


  • TAKANLÄMMITTÄJÄTÄR on hyvä ja lukee antamani ohjeen. Ps.se ovi kiinni, kun tuli on syttynyt.

  • Jotta paastaisiin siihen jatkuvaan 5kw tehoon pitaisi polttaa puuta 38 kg vuorokaudessa,siis kuusi-seitseman pesallista ja nyt puhuttiin puolta pienemmista maarista.
    Myos takan massa vaikuttaa aika pienelta,joten veikkaan etta todelliset keskitehot on luokkaa 1-2kw.
    Taitaa vika olla hankinnassa ja lammittajassa.

    • Kävin katsomassa varsin vinkeää tulisijaviristystä. Ihan vaan mielenkiinnosta kun tuli tilaisuus ja pyydettiin. Ei ollut mikään valmistakka vaan ko. henkilön omaa hengentuotetta.
      Perioodi oli lyhyt, eli muutama tunti, ettei siinä tietenkään todellista tehoa ja hyötyä saanut nähtyä. Sen toki näin että puu paloi varsin kirkkaalla liekillä (valkohehku) ja kosteallakin puulla (kyse oli tietenkin hyvyyden näyttämisestä) ei piipusta oikeastaan tullut savua juurikaan, mitä nyt tietenkin hiukan sitä höyryä.
      Ei silmin nähtäviä hiukkaspäästöjä mikä voisi kieliä palamisen hyvästä hyötysuhteesta. Tekijä itse tietenkin kehui tekeleen maasta taivaaseen ja hyötysyhteen huimaksi, tietenkin. Siihen taasen minä en voi sanoa juuta enkä jaata, ainoastaan sen että käynnin aikana poltettu puu, se kosteakin, paloi hienosti ja tasaisesti. Jäljelle jääneen tuhkankin laatu kertoi samaa.

      Paikalla olin ehkäpä antamassa ideaa siihen että miten kerätä tuotettua lämpöä talteen, sanoin sen mitä tiesin josko siitä sitten mitään hyötyä, toivottavasti.
      Kaikkea sitä näkee, ja ehkä oppii.
      Lupasin olla tarkemmin kertomatta ettei herran idea karkaa mutta puiden pystyssä polttamisesta oli kyse. Ja pikaisen analyysin, eli mitä silmin näki, perusteella voipi olla että jotain kehitystä puun polttamisessakin tapahtuu, vaikea sinällään sanoa noin lyhyellä kokemuksella.
      Itse myönnän etten ole koskaan moista nähnyt tai edes aatellut että sen voi tehdä niin.
      Hiisi kun kun tekisi mieli kertoa enemmän mutta kun tuli luvattua.


    • Ehkä apua kirjoitti:

      Kävin katsomassa varsin vinkeää tulisijaviristystä. Ihan vaan mielenkiinnosta kun tuli tilaisuus ja pyydettiin. Ei ollut mikään valmistakka vaan ko. henkilön omaa hengentuotetta.
      Perioodi oli lyhyt, eli muutama tunti, ettei siinä tietenkään todellista tehoa ja hyötyä saanut nähtyä. Sen toki näin että puu paloi varsin kirkkaalla liekillä (valkohehku) ja kosteallakin puulla (kyse oli tietenkin hyvyyden näyttämisestä) ei piipusta oikeastaan tullut savua juurikaan, mitä nyt tietenkin hiukan sitä höyryä.
      Ei silmin nähtäviä hiukkaspäästöjä mikä voisi kieliä palamisen hyvästä hyötysuhteesta. Tekijä itse tietenkin kehui tekeleen maasta taivaaseen ja hyötysyhteen huimaksi, tietenkin. Siihen taasen minä en voi sanoa juuta enkä jaata, ainoastaan sen että käynnin aikana poltettu puu, se kosteakin, paloi hienosti ja tasaisesti. Jäljelle jääneen tuhkankin laatu kertoi samaa.

      Paikalla olin ehkäpä antamassa ideaa siihen että miten kerätä tuotettua lämpöä talteen, sanoin sen mitä tiesin josko siitä sitten mitään hyötyä, toivottavasti.
      Kaikkea sitä näkee, ja ehkä oppii.
      Lupasin olla tarkemmin kertomatta ettei herran idea karkaa mutta puiden pystyssä polttamisesta oli kyse. Ja pikaisen analyysin, eli mitä silmin näki, perusteella voipi olla että jotain kehitystä puun polttamisessakin tapahtuu, vaikea sinällään sanoa noin lyhyellä kokemuksella.
      Itse myönnän etten ole koskaan moista nähnyt tai edes aatellut että sen voi tehdä niin.
      Hiisi kun kun tekisi mieli kertoa enemmän mutta kun tuli luvattua.

      Varmaan "uutuuden" periaatteen voisi kumminkin kertoa?

      Tuotiinko palamisilma kenties pienellä ylipaineella tulipesään?


    • vanha eldari kirjoitti:

      Varmaan "uutuuden" periaatteen voisi kumminkin kertoa?

      Tuotiinko palamisilma kenties pienellä ylipaineella tulipesään?

      Teoriassa ehkä hiukan, hiukan on samaa periaatetta kuin painekattiloissa mutta ei kuitenkaan alkuunkaan sama ja käytännön toteutus ainakin aivan toinen, ei tarvinnut mitään ylimääräisiä vempaimia tai ulkoista energiaa, puhaltimia tai muuta.
      Kyse oli ihan pientaloon perustulisijaksi tarkoitettu kapistus, pientalossahan se olikin. Idea oli käsittääkseni yhtä huoltovapaa kuin tavallinenkin uuni. Raakile kuitenkin vielä.

      Ja myönnän reilusti etten ole koskaan moiseen aiemmin törmännyt vaikka kaikenmoisia tuhkantuottajia on elämän aikana tullut nähtyä. Ja niinkuin totesin niin todellista hyvyyttä, tai huonoutta, en tiedä kun ainoa tuntuma on parin tunnin esittely. Ja kahvitkin oli välissä. Olen tietenkin pohtinut näkemääni ja kyllä se voi olla aika hyväkin. Esitellyssä verisossa oli ongelmansakkin mutta ainakin osin aika helpostikkin käytännön ratkottavissa.
      Aattelin itsekkin tehdä jonkinlaisen koeversion näkemästäni, jos oikein idean tajusin. Sen verta uteliaaksi tulin

      Kaveri kai aattelee että josko hän siitä saisi jotain jos joku innostuisi idean ostamaan, niin luulen. Ja siksi lupaus vaadittiin.


    • Mikähän on kun aamusella eläkeläinen taas sai ihmetellä mitä ne immeiset puuhaa uuniensa kanssa.

      Hyvä perusohje jolla aloittaa katsomaan että onkos kaikki kohdallaan:
      Jos pesä on nokinen osittain/kokonaan, on jotain pielessä.
      Kun pesällinen on poltettu, pitää pesän olla vaalea ja noeton. Sama pätee myös yläpalotilaan. Ja kun nuohousräppänöistä katsoo sisään saa pinnassa olla maksimissaan ohut nokikerros tai jopa sekin osittain vaalea.

      Yleensä nokisen pesän porukat saa aikaiseksi kahdella tapaa: liian hapettomalla poltolla tai liian pieniä polttoja.
      Liian pienillä poltoilla lämpötila ei nouse tarpeeksi korkeaksi jotta noki palaisi pois. Sama pätee koko tulisijaan. Jos tulisija on alunperin suunniteltu oikein ja käyttäjä polttaa ja lämmittää sitä kutakuinkin optimaalisesti, kiertohormitkin on liki noettomia = kerää hyvin lämpöä talteen.
      Noki ja tuhka on yksi tehokkaimipia lämpöeristeitä. Jos takan sisuskalut on mustat, ei tarvitse ihmetellä miksi ei lämpene.
      Em. johdosta polttajien kannattaa olla varovaisia siinä miten paljon polton määrällä säätelee takan tehoa. Ne kun on periaatteessa aika yhden tehon pelejä sen polton osalta. Yksi polttoa, kaksi polttoa tai kolme polttoa vrk. Kun tehoa on liikaa sillä yhdelläkin poltolla, säätö tapahtuu ikkunaa raottamalla. Puun määrää vähentämällä ja lämmittämällä takka haaleeksi, mennään vesille jossa nokea kertyy hormistoon.
      Loppukeväästä tai alkusyksystä kun lämmitysteho on aivan liian suuri mutta hiukan viileeksi vetää sisällä, laitetaan Viljot jalkaan ja villatakki päälle. Siksihän ne on.

      Noki pysyy tehokkaasti poissa (=ja takan tehot tallella isältä pojalle) kun polttaa kuivaa puuta riittävällä hapella ilman horotusta ja tulisija tarpeeksi kuumaksi. Yksinkertaista kuin mikä.

      Nytkin ollutta uunia kun sitten poltettiin hiukan tehokkaammin ja saatiin pesä puhtaaksi, pellit meni kiinni ja lämpö hetken levisi, alkoi siitä irtautua muovin käryä?!! Älkää hyvät ihmiset polttako sitä muovia uuneissa, yhtään. Se palaa, mutta heti kiertohormeihin päästessään jäähtyy niin että sen nokiaines liimaantuu savukanavien seiniin. Ja sen pois polttaminen onkin sitten jo todella kovan takana.
      Siellä ei polteta edes sitä Camping - paketin muovia.
      Tämän takan elvyttäminen tulee kestämään pitkään ja josko onnistuu ikinä. Sen rakenne ei kestä sellaisia lämpötiloja jolla muovin liimautunut noki poltettaisiin tehokkaasti pois koko hormistosta, halkee vielä.
      Muutoinkin, lämmitysuuni on lämmitysuuni, ei mikään "tunnelma"-takka. Eli kun poltetaan niin poltetaan lämmitystosissaan ja tunnelma on sivutuote. Pelkkää tunnelmaa hakiessa parempi menetelmä on laittaa nuotio pihalle, tai etanolitakka.

      On yksi asia myös johon on vuodesta toiseen törmännyt ja törmää syystä tai toisesta edelleen, mutta siitä toisella kertaa. Ompahan sitten taas jotain kirjoitella.


  • olen pettynyt tulikiven toimintaan olen ostanut kyseisen takan vuonna 97 ja 7vuotta siitä murenivat pesäkivet korjattiin takuuna 7vuotta murenivat taas eikä kuulemma ole aihetta tulla mitenkään vastaan uudet kivet maksavat töineen 800 euroa olen päättänyt purkaa koko paskan ja metsätielle hylliksi sinnekkään se ei oikein sovi huonon laatunsa tähden

    • Tulisijan saa kyllä väärällä käytöllä hajalle eli pelkästään noilla tiedoilla että "meni rikki" ei voi päätellä, että vika oli varmasti itse tulisijassa.


  • Onko tuo tulikiven takka tuolla www.multimodul.fi sivuilla tuo Länsituuli? Vaikuttaa hyvältä systeemiltä kaikenkaikkiaan?

  • Vuolukivi on luonnonkivvee. Rappautuuhan se tietysti jos tulta pittää uunijssa.
    Miksi konstailla. Muurataan vuan tiilestä niin tiijetän että se kestää.

  • Meillä vuolukiven leivinuuni,takka ja puuhella.Laitettiin 1991.Hyvin on pelittänyt jaovat kun uudet vaikka pidämme päivittäin tulta.Uunissa ei saa polttaa maito eikä piimäpurkkeja-syövyttää.Oli kyse tiilestä tai vuolukivestä.

  • ei voi kehua tulikivee puhtaana ei pidä millään

    • Tiiliuuni aina paras ja halvin.

      Mikään vuolukivi ei vedä vertoja tiilelle.


  • Minustakin tiili on ylivoimainen materiaali. Tiilestä muurari voi tehdä asiakkaan toivomusten mukaisen tulisijan. Ja hinta tietysti tulee olemaan vain murto-osa vuolukiviuunien tähtitieteellisistä hinnoista.

    Mielikuvamainonta ei enää näytä purevan.

    • Höpö höpö muka tiili paras ota ny vähän selvää mikä paras on voin sanoo että ylivoimaisesti paras mikä on olivvini kivestä tehty uuni meillä ollut tulikivee ja pari tiilestä tehtyä joten kyllä on tietoa voit itsekin katsoa kun uunille on se CE merkki ja tulokset oltava


    • Saahan vuolukivi takankin oman maun mukaan....
      näytin kuvan ja mitat että tommonen ja vuolukivestä kiitos.
      koska tuutte asentaan?

      kuukauden toimitusajalla tuli.


  • Vuolukivellä oli aikansa. Kaksi on jo itsellä. Uuteen mökkiin tulee kuitenkin tiilestä muurattu tulisija oman maun mukaan.

    • Juupajuu. Oli aikansa. 2,7miljardia vuotta ja on edelleenkin paras tulisijamateriaali.


  • Niinpä. Nyt meni vaikeaksi päättää.

  • noh... tänäpäivänähän ilmanvaihto vaihtaa huoneilman kerran 2 tunnissa että äkkiäkös se lämmin ilma poistuu joka siitä takasta säteilee. Oli sitten matala energiatalo tai ei.
    jos ottaa ilmastoinnin pois päältä niin johan irtoo takasta virtaa. mutta ilmastointiahan ei saa pysäyttää!

    ja 1500kg on kyllä aika pieni takka.

    aikalailla sama onko vuolukivi vai tiilitakka, jos paino on sama.
    ja noista vuolukivistä... samasta montusta kaivetaan nunna ja tulikivi että eipä niissä kovin suurta eroa liene.

    ja epäilikö joku vielä että kivestä haihtuu jotain... no justiinsa....
    ylensä syy miksi "lämmönvarauskyky" heikkenee on se että takka on nokinen ja noki toimii ikäänkuin eristeenä... ihan niinkun lämmityskattilassakin.

    kiitti ja kuitti

    • Ei siinä ilmanvaihdon mukana kovin montaa wattia harakoille pääse, varsinkaan LTO-kennoston läpi. Merkitystä on lähinnä eristeiden määrällä, ikkunapinta-aloille ja lämmitettävän tilan koolla. Lämpö kyllä leviää jonkin verran ilmavirtojen mukana. Tuonkin vaikutuksen voisi varmaan laskea.


    • The_Rat kirjoitti:

      Ei siinä ilmanvaihdon mukana kovin montaa wattia harakoille pääse, varsinkaan LTO-kennoston läpi. Merkitystä on lähinnä eristeiden määrällä, ikkunapinta-aloille ja lämmitettävän tilan koolla. Lämpö kyllä leviää jonkin verran ilmavirtojen mukana. Tuonkin vaikutuksen voisi varmaan laskea.

      no juu... ei se harakoille mene..
      muuten sähkövastus lämmittää sitä tuloilmaa mutta kun takan ilma kiertää kennon läpi niin sähkövastusta tarvii vähemmän. mutta sen ilmanvaihdon vaikutus on kyllä erittäinkin suuri tuossa asiassa.


  • Meillä on 70 neliötä hirsitaloa ja 3500kg tulikiven leivinuuni. Mitään muuta lämmitystä ei tarvi kuin pari pesällistä kerran - kaksi päivässä. Sisällä kovillakin pakkasilla 23-24 astetta.

    Vastaava uuni toimii sähkölämmitteisessä talossa siten että voi lämmittää vaikka kerran vuodessa pesällisen ja aina on lämmintä :D

    Puun määrä riippuu aika paljon siitä lämmittääkö pelkällä puulla vai onko puun poltto vain ripaus romantiikkaa sähkölämmön rinnalla.

    Kokeileppa laittaa sähkölämmitys päälle ja säädä se vaikka 24 asteeseen. Uuni pysyy lämpimänä ja talo mukavana vaikka poltat joka kolmas päivä. Jos napsautat sähkölämmityksen pois päältä niin saat poltella joka päivä aamuin illoin.

    Vika selvisi, vai?

  • Miksi Tulikivi tekee tulipesän jostain valumassasta? Eikö vuolukivi kestä sisäkivenä?

    Vai onko valumassa halvempi mateiaali?

  • vuolukivi ei kestä sisäkivenä se on pelkkää jauhoa ei missään nimessä kannata ostaa tulikivi takkaa takuu ehdot täysin paskat

    • Minulla ollut vuolukiviuuni noin 15 vuotta. Edelleen aivan uudenveroinen.
      Liiallisella lämmityksellä saa rikottua kaikki tulisijat ennenaikojaan.


  • Heitin ulos vuolukivet ja laitoin valurautakaminan. Nyt olen tyytyväinen.

  • Oli takka tai uuni mikä tahansa niin tulipesähän tehdään tulenkestävistä tiilistä tulenkestävällä laastilla liimaten

  • Eikö vuolukivi kestä? Hinnat eivät ainakaan ole tästä maailmasta.

    • Mtillä ollu 22v. ovat kun uudet.Ei annettais pois.


    • 29292929292 kirjoitti:

      Mtillä ollu 22v. ovat kun uudet.Ei annettais pois.

      Tähän sama.
      Ensviikolla päästään lämmitystouhuihin pontevammin. Vuolukivessä potkua riittää pakkasella.
      Kahta en vaihtais: pönttöuunia ja vuolukivi leivinuunia.


  • On se aika ruma. Jos ajattelee sisustuspuolta, meinaan.

  • Meillä 2011 remontoitu 70-luvun alun helmi, 100mm mineraalivilla eristys. Remontissa lisättiin 30mm XPS levy sisäpuolelle ja yläpohjassa 400mm villa, 3 kertaiset ikkunat. Rakennettiin keskelle taloa paikallaan muurattu takka schiedelin keraamisella piipulla (seuraavan kerran tiilipiippu, varaa lämpöä). Takan pohjan koko 140x100 ja korkeus 170cm, tiiliä oli reilu 2000kg, kuoren alla 10mm kovavilla. Riittää kovilla pakkasilla kerran päivään yhden pesällsen 50cm koivua. Takan ympärillä yhtenäistä tilaa 60 neliötä ja yhdellä sivulla vielä 1 mh joka lämpiää myös takan antamalla lämmöllä, mh:n lämpötila seikkailee 20-22 asteessa ja muut tilat 22-25 ilman muuta lämmitystä. Ilp on pakkasjaksot puhalluksella, sisäyksikkö sohottaa takkaa kohti. Kovan talven energian kulutus 4 pinomottia koivua ja sähköä 13 000kwh. En ajattele jatkossakaan valmistakkoja niiden törkeän hinnan vuoksi enkä vuolukiveäkään, sata vuotta on talot lämmenneet tiilirakenteisilla halvoilla tulisijoilla.

    • Mutta sata vuotta sitten tiili olikin täysin eri tavaraa kuin nyt!!!! Ei voi verratakaan! Kkbv


  • Meillä hellaleivinuuni Tulikiveltä. Arinakivet hapertuneet, halkeilleet ja kohoilleet paikoiltaan. Uunia ei ole kovin paljon edes käytetty koska harvoin ollaan kesämökillä.

    Luin jostain että vuolukivestä katoaa kidevesi jossain 600 astetta celsiusta lämmössä ja silloin kivi alkaa hajota. Leivinuunissa hehkuvan hiilloksen lämpötila varmaan lähentelee tuhatta astetta joten kivien halkeilu "normaalia". Harmi vain että myyjä ei sanonut mitään että kivi ei kestä.

  • Olipa tyhmä ostaja, puolta liian pieni takka ,omituinen ajatusmaailma kun noin pienen ostanut.
    Toisekseen takka ei,ole kylmä seuraavana päivänä joten valehtelu jatkuu.
    3 pesällistä yhteen menoon tekstin mukaan on järjetöntä ylilämmitystä takka pois noin vaaralliselta tyypiltä.
    Varmasn onjo purkanut pois ja teettämyt kunnon tulikivitakan isohkoon tilaansa?

  • Muuta en tiedä ,mutta kaveri joka on asentanut TULIKIVI Takkoja sanoi yrityksen olen KONKURSSIKYPSÄ. KIERTÄKÄÄ KAUKAA !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

    • Minä luulin että firma oli jo lopettanut. Eikös se ole tahkonnut tappiota ties miten kauan?


  • asiantuntijat asialla :) vuolukiven erinomaisiin ominaisuuksiin voi jokainen tutustua googlen kautta..kannattaa lukea sitten muutakin, kuin suomi24 palstaa...ja tuosta taloustilanteesta löytyy myös faktatietoa, pörssiyrityksen omilta sivuilta

    • Ei tarvita mitään Googlea kiven kestävyyden arviointiin. Riittää kun avaa uunin luukun ja katsoo sisään. Arinakivet tohjona.


    • On aika kylmäävää faktaa... Tulosta ei vain synny. Missä vika? Ehkä pitäisi saada uutta nuorempaa verta firmaan. Taitaa polkea paikallaan vanhoissa urissa.


    • jämähtänyt kirjoitti:

      On aika kylmäävää faktaa... Tulosta ei vain synny. Missä vika? Ehkä pitäisi saada uutta nuorempaa verta firmaan. Taitaa polkea paikallaan vanhoissa urissa.

      Joo nuorempia pitäisi saada remmiin . Eihän nämä jo 40 täyttäneet mitään uutta keksi. Uutta verta tarvitaan hoitamaan firmaa.


  • Ompa tyhmä ketjun aloittaa. Ensiksi 2 pesällistä max. kaiken saa rikki järjettömällä ylilämmityksellä.
    Takka on naurettavan pieni tyhmyyden takia ostettu yli puolet liian pieni takka ,idiootti!
    Ilkee tulla valittamaan omaa typeryyttään.

    Ohje : osta 1200 kg tiilitakka ja tule ruikuttamaan tänne että ei lämpene .

    vuosienkin päästä asi avittttuttaa

    • Tyhmää ostaa mitään TULIKIVEN TUOTTEITA.FIRMA VIITÄ VAILLE NURIN TAKUILLA VOI PYYHKIÄ PERSETTÄ???????


    • EN OSTA TULIKIVEÄ kirjoitti:

      Tyhmää ostaa mitään TULIKIVEN TUOTTEITA.FIRMA VIITÄ VAILLE NURIN TAKUILLA VOI PYYHKIÄ PERSETTÄ???????

      Totta puhut,ostin JKL tulikivistudio uunin jossa oli asenusvaiheessa virheitä.Eivät suostuneet minkäänlaiseen hyvitykseen.HYVÄSTI JYVÄSKYL.....PASKA LIIKE SAMOIN KAUPIAS


    • HÖYNÄYTETTY kirjoitti:

      Totta puhut,ostin JKL tulikivistudio uunin jossa oli asenusvaiheessa virheitä.Eivät suostuneet minkäänlaiseen hyvitykseen.HYVÄSTI JYVÄSKYL.....PASKA LIIKE SAMOIN KAUPIAS

      Olen törmännyt tohon tulikivistudio JYVÄSKYLÄ YRITTÄJÄÄN JA SANON SUORAAN ETTÄ YKS,RAHANAHNE PASKA MOLOKKI


    • PASKA MYYMÄLÄ JKL kirjoitti:

      Olen törmännyt tohon tulikivistudio JYVÄSKYLÄ YRITTÄJÄÄN JA SANON SUORAAN ETTÄ YKS,RAHANAHNE PASKA MOLOKKI

      Samaa Rosvosakkia kuin Takkakeskus ja tulikiv Jkl kiertäkää kaukaa !!!!!!!!!!


  • Eka ja vika tulikien uuni JKL ,terveiset kaupppiaalle vaihda ammattia ja lopeta asiakkaiden vedätys!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

  • tulelle pitää antaa happea täsmalleen sen verran kun se tarvitsee. eli savukaasut kuumimpia mahdollisia .eli savukaasun tiilen lämpötila ero suurin mahdollinen.ilmaa liijan vähan ei pala puhtaasti nokeaa =ilmansaasteita eli klapeja lentäätaivaalle.ilmaa liikaa savukaasut kylmiä .lämpötila ero pieni tiileen.lämpiää huonosti eli klapeja lentää taivalle!savun pitää tupruta piipusta valkoisena, ei puhaltaa ,näkee tyynellä säällä.I.T

  • Tulikivi takat on huonoja. Eikös nämä mee konkkaan ihan kohta.

    • miks menis?


    • Anonyymi kirjoitti:

      miks menis?

      Neljässä vuodessa 9mil€ tappioon.. Käsittääkseni firmojen pitäisi tehdä voittoa jotta pysyy pystyssä. Sama ongelma kaikilla takka valmistajilla. Lämpöpumput tuli ohi 10 vuotta sitten. Takat on historiaa lämmitysmuotona.


  • Tulikivi Oy omavaraisuusaste näyttää olevan 3 prosenttia Asiakastiedon mukaan, eli Tulikivi Oy:n lähes koko oma pääoma on menetetty. Olisin hyvin varovainen, jos miettisin tällaiselta firmalta tilaamista. Takuut kun eivät ole voimassa, jos huonosti käy.

    • Kolmannen kvartaalin osavuosikatsaus kertoo Tulikiven omavaraisuusasteen olevan 24.7% ja likvidit varat 1.0 miljoonaa euroa. Liikevaihtokin pienessä kasvussa. Miten vastaavat luvut kilpailijoilla?


  • Kylläpäs kyllä on tomeria tietäjiä .Luin asiasta ensimmäisen kerran tänään ja yllätyin tosiaan ,minkälaisia kommentteja voi ihmispoloisilla olla. Toki asiallisiakin mahtui muutama joukkoon.
    Olen itse lämmittänyt torppaani umpitiilestä muuratulla leivinuunilla ja kohtalaisen hyvin on hommansa hoitanut. Uunin muurasi v.-79 syksyllä muurari ,joka ei ollut aiemmin muurannut yhtään leivinuunia. Olin kuitenkin itse nähnyt useampiakin uunia muurattavan ja osasin neuvoa häntä jonkinverran. Uunia on yleensä lämmitetty vain kun ulkolämpötila on laskenut +- 0 alle ja silloinkin vain tarpeen mukaan ,suunnilleen joka toinen päivä ja joskus vain pari kertaa viikossa,koska vesikiertoisessa pannussa on poltettu myös puuta lämpimän veden tuottamiseksi ja josta myös on lämmennyt Valmet kotilämmön ilmalämmityspatteri.
    Pakkasaikaan eli kun lämpötila on laskenut -15 alle uunia on lämmitetty päivittäin.
    Nyt on kuitenkin niin ,että viime suvena vaihdoimme lämmitysmuodon maalämpöön ja se on nyt korvannut puu tai aiemmin pellettipoltto lämmityksen.
    Edelleen kuitenkin aiomme käyttää uunin tuomaa lämpöä ja vaikka uuni toimii edelleen moitteettomasti ,on siinä kuitenkin havaittavissa kuluneisuuttaa. Varsinkin uunin laki ,joka on tekty karhuniitti valumassasta ,on ohentunut niin ,että uuni pitää purkaa ainakin puoleen väliin jua muurata yläosa uudelleen tai sitten purkaa kokonaan ja tehdä kokonaan uusi uuni. Ajatus on kyllä ollut ,että mahdollinen uusi uuni voisi olla myös ns. vuolukivestä tehty. Nyt kuitewnkin luettuani näitä kommentteja ,en ole enään kovin vakuuttunut vuolukiven paremmuudesta vaikka niin olin kuvitellut mainoksista päätellen.
    Olen aiemmin ,eli joskus parikymmentä vuotta sitten muurannut itse mökillemme uuden leivinuunin ja joka on toiminut kyllä aivan hyvin.
    Ainoa virhe tuli tehtyä siinä ,että en lakea valaessani tehnyt valuun savukynnystä ,eli kynnys olisi pitänyt tehdä suuluukun puoleiseen laen reunaan,mikä olisi estänytt sytytyksen alkuvaiheessa savun pääsyn sdisätiloihin ,varsinkin silloin kun säätila on matalapaineen puoleinen. No,sen saa kyllä eliminoitua sillä että laittaa hetkeksi hormin luukkuun ns. apuvetoa,joko tuohisella tai paperitollolla.
    Vielä uunin lämmityksestä voin sanoa ,että kun lämmitetään vain joka toinen päivä niin olen tehnyt niin ,että lämmitystä seuraavana aamuna tuon kopallisen ulkokuivattua koivuklapia ja ladon ne uuniin. Uunin ollessa sisältä vielä 60-80 asteinen puut kuivuvat seuraavaan aamuun ja kun ne ovat kuivaneet ja lämmenneet palavat ne todella hyvin ja levollisesti ilman minkäänlaista räiskettä.
    Ainakin sen olen huomannut että jos en ole hiukan raottanut savupeltejä niin puista irtoava kosteus pyrkii suupellin raoista sisälle ja ruostuttaa suupellin ilmaraot vai8kka olisivatkin kiinni.Siksi olen kuivamisen ajaksi hiuka raottanut ylempiä savupeltejä ja samoin suupellin ilmareikiin 2-3mm raon. Näin toimien
    ulkokuiva puu palaa parhaiten,eikä palaessa puun lämpöenergia mene kosteuden poistoon. Kannattaa kokeilla.
    sytytyksen alkuvaiheessa savun

  • Kannattaa muurata/muurauttaa.

  • Tässä ketjussa on vähän asiaakin, esimerkiksi se, että jos yksinomaan puulla lämmittää, niin se on totista touhua.

    Kovilla pakkasilla vähemmän eristetyn mökin neliökohtainen kulutus voi olla pitkälti yli 50 wattia. Jos mökissä on 60 neliötä, se tarkoittaa yli 3 kilowatin jatkuvaa tehoa, mistä tulee yli 70 kilowattituntia vuorokaudessa. Tuohon on poltettava 25 kiloa puuta hyvällä hyötysuhteella. Ja sen lämmön on siis tultava ulos saakka, ei sitä voi jättää mihinkään kuoritakkaan odottamaan.

  • Ei taida kovin hyvin mennä.

  • Hirveätä vauhtia puretaan vuolukivi takkoja taloista pois. Tori.fi on myynnissä vaikka kuinka muutamalla satasella.

    Onko vuolukivi menettänyt suosionsa kokonaan.

  • Näin on, aika vaikeaa saada uuden talon rakentajaa ottamaan vuolukiveä. Hameväki varsinkin ei voi sietää.

    • Niin,oikein hyvin muistan sen ajan ja ne kirjoittelunne ja ilkeilynne ,kun mikään muu
      kuin vuolukivi ole mielestänne kunnollinen uuni tai takka! Mitenkä nyt näin on mieli muuttunut?
      Tällaisia ihmettelee vuosikymmeniä uuneja
      muurannut uuniammattilainen!


suomi24-logo

Osallistu keskusteluun

Ketjusta on poistettu 11 sääntöjenvastaista viestiä.

Luetuimmat keskustelut

  1. Maisa menee naimisiin

    Seiska julkaisi että Maisa menee sittenkin naimisiin. Maisalla olisi nyt vauva ja olisi Jm kanssa naimisissa jos ei keskenmenoa olisi tullut . Olisiko
    98
    3961
  2. Mistä Trumpia syytetään?

    Kertokaas nyt tällaiselle politiikasta tietämättömälle se. Onko se tehnyt Ukrainan presidentin kanssa jonkun salaisen sopimuksen missä Ukraina tuhotaa
    Maailman menoa
    78
    518
  3. KORONAVIRUS: 11 milj. asukkaan Wuhan eristetty!

    Kiina on keskeyttänyt Wuhanin kaupungista lähtevän liikenteen. Wuhanin epäillään olevan uuden tappavan koroaviruksen alkulähde. WHO:n mukaan 11 miljo
    Maailman menoa
    92
    454
  4. Martinan virheelliset ravitsemusneuvot

    Tänään antaa vinkkejä sitruunavedestä, jonka teksti "lainattu" mtv3-sivulta, jossa sentään on mainittu lähde(toisin kun Martinalla) Toisekseen sitruun
    34
    421