Mitä kuuluu pojalleni tänään?

Joku on on nostellut useita vanhoja aloituksiani foorumille ja se toki on ihan hyvä asia.

Yhdessä tällaisessa aloituksessa olen luvannut pitää tämänkin palstan lukijat ikäänkuin ajan tasalla, että miten poikani selviytyminen kannabiksen aiheuttamasta psykoosista sujuu?

On parempi, että teen aivan uuden aloituksen ko. asiasta, koska vanha aloitukseni on kasvanut ajansaatossa niin pitkäksi, että on vaikeuksia aina löytää tuorein kirjoitus johon sitten taas pitäisi vastata.

Pitkän hakemisen jälkeen löysin seuraavan minulle osoitetun kirjeen


Tilluri15.12.2011 12:230
"Eikö ole hieno uutinen sinullekkin, että kannabis psykoosi on parannettavissa?"

Hyvin tuntuu poikasi skitsofrenia, ei kun siis se vuosikausia jatkunut kannabispsykoosi, parantuneen, kun lukee hänen nykyisiä kirjoituksiaan, joissa hän kuvittelee milloin kenenkin hänen kanssaan kirjoittelevan. Yleensä se on joku Tampereen poliisi tai joku Kari Hakala. Terveempää juttua tuli suhteessa paljon enemmän silloin kun hän asui teltassa Tanskassa ja käytti kannabista joka päivä, lukuunottamatta niitä skitsofreniasairaudelle tyypillisiä psykoosijaksoja.

Vastaan tähän kirjoitukseen nyt tällä uudella aloituksella....

Poikani on nyt ollut Suomessa jo lähes vuoden. Joutui lähes heti Suomeen tultuaan kannabiksen aiheuttaman psykoositilansa takia taas tahdonvastaiseen hoitoon, jossa hän oli n. runsaan kuukauden.

Nykyiset psykoosinvastaiset lääkkeet ovat suhteellisen hyviä ja niiden ansiosta hän parani aika hyvin mutta ei kuitenkaan täysin. Kuitenkin esim. järjetön pikkujen käyttö, sekä "salut" sanan käyttö lähes jokaisen lauseen välissä korjaantui.

Parantuminen olisi tapahtunut hyvinkin totaalisesti, jos hän ei olisi lopettanut psykoosin vastaisen lääkkeen käyttöä liian aikaisin.
Hän on nyt ollut ilman lääkkeitä noin 4 kuukautta, ja liian aikaisin lopetettu lääkkeitten käyttö luonnollisesti aiheuttaa ...ja on jo aiheuttanut psykoosioireiluja, jotka ilmenee mm. vainoharhaisuutena esim. "Tampereen poliisia kohtaan".

Mutta kaiken kaikiaan, kun ottaa huomioon, kuinka kauan hän on käyttänyt rasvaliukoista psyykkeeseen vaikuttavaa huumetta elämänsä aikana ja viime vuodet Tanskan Cristianissa hyvinkin säännöllisesti ja suurin annoksin, niin täytyy olla vain tyytyväinen jo tähänkin asti toteutuneesta parantumisesta.

Kun sairaus syntyi 30 vuoden aikana pienin askelin, niin ei voida olettaa että parantuminen täysin tapahtuisi nopeasti.
Ja luonnolliseti parantumiseen vaikuttaa myös se, että potilas todellakin pidättäytyy pössyttelystä, poikani on kyllä vakuuttanut avohoitajalleen ja läheisilleen, että se hän ei enää pössyttele, mutta se on hänen sanomansa varassa, ja niinkuin tiedämme, ...kannabisriippuvainen voi myös helposti, kertoa toisin asian kuin, se on todellisuudessa.
Jotenkin kuitenkin haluan uskoa, että niin kutsutuista retkahduksista huolimatta, hän vähitellen saa pössyttelynsä kokonaan loppumaan, ja ehkä aurinko joskus paistaa hänenkin alämäänsä.