Katselin vähän tilastotietoa sosioekonomisen aseman ja henkilön ammattistatuksen mukaan. Tiedot ovat vuodelta 1999, kun sattui semmoinen tilasto nyt käsiin, mutta tuskin tilanne on muutamassa vuodessa paljon muuttunut. Laskin tuosta tilasto, joka on jaettu käyettävissä olevien mukaan desiileihin, kunkin ammattiryhmän osuuden kahdessa ylemmässä ja kahdessa alemmassa desiilissä.
Ensin kaksi ylintä desiliiliä (% ammattiryhyhmästä):
Ylemmät toimihenkilöt 52 %
Muut yrittäjät 38 %
Maatalousyrittäjät 28 %
Alemmat toimihenkilöt 20 %
Työntekijät 14 %
Eläkeläiset 11%
Työttömät 0,5 %
Opiskelijat 0 %
Ja sitten kaksi alinta desiiliä:
Ylemmät toimihenkilöt 2 %
Alemmat toimihenkilöt 10 %
Työntekijät 12 %
Maatalousyrittäjät 17 %
Muut yrittäjät 20 %
Eläkeläiset 21 %
Työttömät 69 %
Opiskelijat 84 %
Parhaiten toimeentulevia ovat siis ylemmät toimihenkilöt. Noin puolet näistä kuuluu siis parhaiten ansaitsevaan viidennekseen. Muista kuin maatalousyrittäjistä reilu kolmannes ja maatalousyrittäjistäkin runsas neljännes kuuluu tähän ryhmään. On huomattava siis, että parhaiten toimeentulevien ryhmässä maatalousyrittäjien asema on parempi kuin alempien toimihenkilöiden ja työntekijöiden.
Alimpaan toimeentuloviidennekseen kuluvat ymmärrettävästi useimmin opiskelijat ja työttömät. Työtä tekivistä ryhmästä muut yrittäjät 20 % kuuluu tähän ryhmään. Heidän yrityksellään ei siis välttämättä mene kovin lujaa. Maatalousyrittäjistä noin kuudennes lukeutuu myös tähän ryhmään. Työntekijöistä ja almmista toimihenkilöistä noin joka kymmenes on tämän ryhmän jäsen. Ylempien toimihenkilöiden selvä tasoero muiin tulee tässäkin hyvin esille.
Näyttää siltä, että alemmat toimihenkilöt ja työntekijät jakautuvat eri desiiliheihi verraten tasaisesti, kun taas yrittäjät ja maatalousyrittäjät polarisoituvat ylä- tai alapäähän. Ylemmät toimihenkiöt ovat kokonaisuudessaan yläpäässä ja työttämät sekä opiskelijat alapäässä.
Maatalousyrittäjien toimeentulo ei siis kauttaaltaa ole kovin huono, kun peräti runsas neljännes maajusseista kuuluu 20 % yläluokkaan. Kun otetaan vielä huomioon, että tämä neljännes-kolmannes maatalousyrittäjistä todennäköisesti omistaa varsin mittavan omaisuuden, heitä voi syystä nimittää ökyisänniksi. Nämä ovat niitä, joiden kotipihalla voi nähdä mersuja ja viimeisintä huutoa olevia traktoreita. Luultavasti heillä on myös joukosta pulleimmat mahat. Tämä porukka lienee myös se, joka äänekkäimmin vaatii maataloustukien lisäämistä, otta heidän "kohtuullinen" elintasonsa tulisi turvatuksi. Mutta on toki huonostikin menestyviä maatalouselinkeinoharjoittajia eli noin kuudennes maatalousyrittäjistä. Onko näille yhteistä jonkin vääränlaisien tuotantosuunnan valitseminen, tilakoko tai jokin muu seikka, en osaa sanoa. Sen kuitenkin tilasto hyvin näyttää, että maatalousyrittäjien sisällä tulonmuodostus on hyvin erilainen ja etten sanoisi epätasapainoinen.
ä.
Ensin kaksi ylintä desiliiliä (% ammattiryhyhmästä):
Ylemmät toimihenkilöt 52 %
Muut yrittäjät 38 %
Maatalousyrittäjät 28 %
Alemmat toimihenkilöt 20 %
Työntekijät 14 %
Eläkeläiset 11%
Työttömät 0,5 %
Opiskelijat 0 %
Ja sitten kaksi alinta desiiliä:
Ylemmät toimihenkilöt 2 %
Alemmat toimihenkilöt 10 %
Työntekijät 12 %
Maatalousyrittäjät 17 %
Muut yrittäjät 20 %
Eläkeläiset 21 %
Työttömät 69 %
Opiskelijat 84 %
Parhaiten toimeentulevia ovat siis ylemmät toimihenkilöt. Noin puolet näistä kuuluu siis parhaiten ansaitsevaan viidennekseen. Muista kuin maatalousyrittäjistä reilu kolmannes ja maatalousyrittäjistäkin runsas neljännes kuuluu tähän ryhmään. On huomattava siis, että parhaiten toimeentulevien ryhmässä maatalousyrittäjien asema on parempi kuin alempien toimihenkilöiden ja työntekijöiden.
Alimpaan toimeentuloviidennekseen kuluvat ymmärrettävästi useimmin opiskelijat ja työttömät. Työtä tekivistä ryhmästä muut yrittäjät 20 % kuuluu tähän ryhmään. Heidän yrityksellään ei siis välttämättä mene kovin lujaa. Maatalousyrittäjistä noin kuudennes lukeutuu myös tähän ryhmään. Työntekijöistä ja almmista toimihenkilöistä noin joka kymmenes on tämän ryhmän jäsen. Ylempien toimihenkilöiden selvä tasoero muiin tulee tässäkin hyvin esille.
Näyttää siltä, että alemmat toimihenkilöt ja työntekijät jakautuvat eri desiiliheihi verraten tasaisesti, kun taas yrittäjät ja maatalousyrittäjät polarisoituvat ylä- tai alapäähän. Ylemmät toimihenkiöt ovat kokonaisuudessaan yläpäässä ja työttämät sekä opiskelijat alapäässä.
Maatalousyrittäjien toimeentulo ei siis kauttaaltaa ole kovin huono, kun peräti runsas neljännes maajusseista kuuluu 20 % yläluokkaan. Kun otetaan vielä huomioon, että tämä neljännes-kolmannes maatalousyrittäjistä todennäköisesti omistaa varsin mittavan omaisuuden, heitä voi syystä nimittää ökyisänniksi. Nämä ovat niitä, joiden kotipihalla voi nähdä mersuja ja viimeisintä huutoa olevia traktoreita. Luultavasti heillä on myös joukosta pulleimmat mahat. Tämä porukka lienee myös se, joka äänekkäimmin vaatii maataloustukien lisäämistä, otta heidän "kohtuullinen" elintasonsa tulisi turvatuksi. Mutta on toki huonostikin menestyviä maatalouselinkeinoharjoittajia eli noin kuudennes maatalousyrittäjistä. Onko näille yhteistä jonkin vääränlaisien tuotantosuunnan valitseminen, tilakoko tai jokin muu seikka, en osaa sanoa. Sen kuitenkin tilasto hyvin näyttää, että maatalousyrittäjien sisällä tulonmuodostus on hyvin erilainen ja etten sanoisi epätasapainoinen.
ä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ja jotkut kepuidiootit vieläkin jankuttavat, että maataloustukia ei saa leikata ym. soopaa.
Niitä voi ja pitääkin leikata ja muuttaa systeemiä niin, että tukia maksetaan enemmän tarveharkintaisena.
Mm. yksi malli voisi olla tämä:
0-20 ha x euroa
seuraavat 20-40 ha x* 0,6 euroa jne.
Eli 20 ha:iin asti tuki olisi tietyn suuruinen ja laskisi portaittain esim. 30 ha:n tila saisi 20 ha * x euroa 10 ha* x euroa* 0,6.
Tietenkin otettaisiin huomioon muut tulot kuten kaikissa sosiaalituissa, jolloin oikeiden viljelijöiden asema korostuisi.
Ja vielä välttääksemme tyypillisen kepukieroilun, tilan jakaminen "alitiloihin" tulkittaisiin petokseksi tmv.
Kun veronmaksaja maksaa tukea sen pitää mennä tarpeeseen eikä ökyisäntien tileille makaamaan, metsän ostoon, sijoitusasuntoihin tm. omaisuuden hankintaan.
Demaritkin puoltavat maataloustukia.
Keskusta on paras.