Ruotsinkielinen Obs. 15.12.2011 käsitteli ruotsinkielisten opiskelijoiden "alisuoriutumista"
http://areena.yle.fi/video/1323975193164
Keskustelun aloittajana toimii turkulainen geologian professori, joka opettaa sekä Åbo Akademissa että Turun yliopistossa, ruotsiksi ja suomeksi. Hänen kokemuksensa mukaan ero erikielisten opiskelijoiden välillä on suuri.
Suomenkieliset opiskelijat ovat määrätietoisia ja aloittavat opinnot ripeästi. Heidän tuloksensa asettuvat Gaussin käyrän mukaan: vähän heikkoja, paljon keskitasoisia, vähän huippuja.
Ruotsinkielisten puolella Gaussin käyrä on kääntynyt päälaelleen: paljon heikkoja, vähän keskitasoa ja taas paljon hyviä.
Ohjelmassa pohdittiin, mistä ero voisi johtua. Ruotsinkieliset opiskelijat eivät tunnistaneet eroa, mutta pitivät mahdollisena, että nimenomaan helppous päästä jatkoon ruotsinkielisellä puolella vähentää motivaatiota opiskella - paikka, jonka puolesta ei ole tehty paljon töitä, ei houkuta panostamaan. Opiskelijat myös puhuivat siitä, että opiskelijaelämä ruotsiksi on erilaista kuin ruotsiksi, laajemmat joukot ovat aktiivisia ja tämä rokottaa opiskelua.
Professori itse puhuu alisuoriutumisesta. Hän ei halua puhua laiskuudesta vaan toivoo sosiologien tarttuvan aiheeseen. Hän tunnistaa itsekin olleensa tietoisesti alisuoriutuva opiskelija aluksi, panosti musiikkiin opiskelun sijaan.
Suomenkielisistä ei tunnu ihan reilulta se, että ruotsinkielinen pääsee helpommin jatkoon ja voi myös suhtautua opintoihinsa keveämmin kuin suomenkielinen. Siinä on ruotsinkielisten hyvä kasvattaa ns. sosiaalista pääomaa, kun aika jää kaikelle muulle koulutyön ja opintojen ohella ja tuota kaikkea muuta vielä tuetaan reippaammin kuin suomenkielisellä puolella. Ruotsinkielisten mielestä reilua olisi vielä suurempi autonomia ja vielä vahvempi tuki ruotsinkielisille erityisratkaisuille, koska oma kulttuuri koetaan uhanalaiseksi.
Suomenkielisten taistelu jatkokoulutuspaikoista on verinen ihan peruskoulusta alkaen. Tämä näkyy korkeina karsintarajoina, koko perheen osallistumisena lasten opintoihin, pitkinä vuosina, jolloin käydään preppauskursseja ja yritetään päästä haluttuun koulutukseen. Tällä voi olla positiivisena vaikutuksena motivoitunut, kurinalainen opiskelijajoukko - mutta vastapainona on varmasti myös liian varhaisia paineita, liian totista puurtamista ja oman persoonallisen kasvun kuulematta jättämistä.
Suomenkielisten koulutusjärjestelmää kiristetään kaiken aikaa. Onko se ainoa tie menestyä kansakuntana tulevaisuudessa? Kannattaako ruotsinkielisten lähteä mukaan kilpailuun vai puolustaa omaa, pehmeämpää linjaansa? Syntyykö tästä vielä suuri kapina ruotsinkielisiä kiintiöitä kohtaan?
http://areena.yle.fi/video/1323975193164
Keskustelun aloittajana toimii turkulainen geologian professori, joka opettaa sekä Åbo Akademissa että Turun yliopistossa, ruotsiksi ja suomeksi. Hänen kokemuksensa mukaan ero erikielisten opiskelijoiden välillä on suuri.
Suomenkieliset opiskelijat ovat määrätietoisia ja aloittavat opinnot ripeästi. Heidän tuloksensa asettuvat Gaussin käyrän mukaan: vähän heikkoja, paljon keskitasoisia, vähän huippuja.
Ruotsinkielisten puolella Gaussin käyrä on kääntynyt päälaelleen: paljon heikkoja, vähän keskitasoa ja taas paljon hyviä.
Ohjelmassa pohdittiin, mistä ero voisi johtua. Ruotsinkieliset opiskelijat eivät tunnistaneet eroa, mutta pitivät mahdollisena, että nimenomaan helppous päästä jatkoon ruotsinkielisellä puolella vähentää motivaatiota opiskella - paikka, jonka puolesta ei ole tehty paljon töitä, ei houkuta panostamaan. Opiskelijat myös puhuivat siitä, että opiskelijaelämä ruotsiksi on erilaista kuin ruotsiksi, laajemmat joukot ovat aktiivisia ja tämä rokottaa opiskelua.
Professori itse puhuu alisuoriutumisesta. Hän ei halua puhua laiskuudesta vaan toivoo sosiologien tarttuvan aiheeseen. Hän tunnistaa itsekin olleensa tietoisesti alisuoriutuva opiskelija aluksi, panosti musiikkiin opiskelun sijaan.
Suomenkielisistä ei tunnu ihan reilulta se, että ruotsinkielinen pääsee helpommin jatkoon ja voi myös suhtautua opintoihinsa keveämmin kuin suomenkielinen. Siinä on ruotsinkielisten hyvä kasvattaa ns. sosiaalista pääomaa, kun aika jää kaikelle muulle koulutyön ja opintojen ohella ja tuota kaikkea muuta vielä tuetaan reippaammin kuin suomenkielisellä puolella. Ruotsinkielisten mielestä reilua olisi vielä suurempi autonomia ja vielä vahvempi tuki ruotsinkielisille erityisratkaisuille, koska oma kulttuuri koetaan uhanalaiseksi.
Suomenkielisten taistelu jatkokoulutuspaikoista on verinen ihan peruskoulusta alkaen. Tämä näkyy korkeina karsintarajoina, koko perheen osallistumisena lasten opintoihin, pitkinä vuosina, jolloin käydään preppauskursseja ja yritetään päästä haluttuun koulutukseen. Tällä voi olla positiivisena vaikutuksena motivoitunut, kurinalainen opiskelijajoukko - mutta vastapainona on varmasti myös liian varhaisia paineita, liian totista puurtamista ja oman persoonallisen kasvun kuulematta jättämistä.
Suomenkielisten koulutusjärjestelmää kiristetään kaiken aikaa. Onko se ainoa tie menestyä kansakuntana tulevaisuudessa? Kannattaako ruotsinkielisten lähteä mukaan kilpailuun vai puolustaa omaa, pehmeämpää linjaansa? Syntyykö tästä vielä suuri kapina ruotsinkielisiä kiintiöitä kohtaan?
Vastaukset 50
Vanhimmat
Eräs kommentoija oivalsi yhden tärkeän syyn, nimittäin kielen.
Suomen kieli on harvoja aidosti foneettisia kieliä maailmassa. Siksi lähes kaikki lapset osaavat lukea ja kirjoittaa sitä jo ensi luokan jälkeen.
Esim. Saksassa koululaiset vielä VIIDENNELLÄ luokalla opetteevat vaikeiden sanojen oikeinkirjoitusta!
Jenkeissähän on tuttua 10-vuotiaiden tavauskilpailut. Vaatii näet olla lähes ihmelapsi, että sen ikäisenä osaa tavata vaikeita englanninkielisiä sanoja.
Eli kyllä asia on niin päin, että surulasten kannattaa todella mennä kaksikielisiin kouluihin oppimaan suomeksi. Ei toisinpäin, kuten svekot markkinoivat.
Tanskassa koululaiset ovat vaikeuksissa ääntämisen ja kirjoittamisen sovittamisessa.
Kuulemma lasten puhumaan-oppiminenkin viivästyy suomenkielisiin lapsiin verrattuna.
"Suomen kieli on harvoja aidosti foneettisia kieliä maailmassa. "
Ataturk teki saman tempun turkinkielelle kun vaihoi länsimaisiin kirjaimiin 1920-luvulla.
Mutta on totta että suomenkieli on foneettinen. Agricola yhdisti ruotsinkielisen (ja osin saksankielisen) fonetiikan suomenkieleen kun loi suomenkielen kirjoitusmuodon. Hän valitsi myös länsimaiset aakkoset kyrillisten sijaan.
Siksi suomenruotsalainen murre on aidosti suomalainen kytkeytyen suomenkielen fonetiikkaan. Riikinruotsalainen ei oppisi lukemaan suomea yhtä helposti kuin suomenruotsalainen, koska heidän fonetiikkansa on jatkuvasti liikkunut englanninkielen sekavokaaleiden ja heikkojen konsonattien suuntaan.
Kieliryhmämme ovat siis MYÖS KIELELLISESTI tiiviisti kytketty toisiinsa.
Muumiruotsi on tulosta siitä, että olette oppineet suomen kielen. Äännätte ruotsin samalla tavalla kuin suomenkielinen. Te olette kytkettynä tiiviisti suomen kieleen. Suomalainen ei ole kytketty ruotsin kieleen. Jos suomenkielinen oppilas seuraisi ruotsin opetusta riikinruotsiksi, niin hän oppisi riikinruotsin ääntämisen.
"Muumiruotsi on tulosta siitä, että olette oppineet suomen kielen. Äännätte ruotsin samalla tavalla kuin suomenkielinen."
Kyllä se lähti Agricolan ratkaisusta. Me emme muuten äännä ruotsia samalla tavalla kuin suomenkieliset. Suomenkielisille moni ääntäminen ruotsinkielessä tuottaa vaikeuksia. Meille tuottaa vaikeuksia oikeastaan vain "yö", kuten pyörä tai yömyssy (eikä tuota sekään kovin paljon).
Riikinruotsi, varsinkin Tukholman seudulla oli ennen paljon selkeämpää ja lähempänä suomenruotsia. Mutta viimeisen 40 vuoden aikana se on nopeasti luisunut kohti svengelskaa.
Mutta hei, eikö ole hienoa että muumiruotsi on supisuomalaista ja kielisymbioosin tulosta. Ole ylpeä siitä. Ja kiitollinen - opit sitä paljon helpommin kuin riikinruotsin.
Muumiruotsin opettaminen pitäisi kieltää suomenkielisille oppilaille.
"Suomenkielisistä ei tunnu ihan reilulta se, että ruotsinkielinen pääsee helpommin jatkoon ja voi myös suhtautua opintoihinsa keveämmin kuin suomenkielinen."
Yo-tuloksissa suomenruotsalaiset ohittavat suomenkieliset, tosin tämä ero juhtuu paremmista kielitaidoista. Muissa aineissa ryhmät ovat hyvin tasaiset. Kielitaito on kuitenkin tärkeä kompetenssi, jonka avulla päässee paremmin jatkamaan. Esimerkisi opiskelupaikkojen kirjo kasvaa.
"Suomenkielisten koulutusjärjestelmää kiristetään kaiken aikaa."
Kuten ruotsinkielistäkin. Tällä hetekellä stadissa ollaan yhdistämässä koluja siten että pahimmassa tapauksessa meille jää vain 1-2 lukiota koko stadiin! Sama koskee myös peruskoulua.
"Suomenkielisten taistelu jatkokoulutuspaikoista on verinen ihan peruskoulusta alkaen."
Vain erikoiskuouluihin ja eliittikoluihin. Stadissa lukioon pääsyn alaraja on suomenkielisille alempi. Ruotsinkielisillä ei ole erikois- tai eliittikuoluja.
Ruotsinkielisten lukioiden rajat paljon alempia.
Verrataan alueittan ruotsinkielinen - suomenkielinen yleislukio
Brandö 7,67 - Kulosaari 9,0
Lärkan 8,25 - Munkkiniemi tai Pohjois-Haaag 8,5
Svenska normallyceum 7,33 - Helsingin normaalilyseo 8,9 ja Ressu 9,3
Tölö oma pisteytys - Töölön yhteiskoulu 8,5 (ollut yleensä 9,0)
Tässä ei ollut yhtään erikoislukiota. Toki suomenkieliseen lukioon pääsee esimerkiksi äärimmäisessä idässä Vuosaareen 7,25 ja aivan pohjoisessa Apolloon 7,17, mutta matkat niihin ovat useimmille paljon hankalampia kuin naapurikuntiin Espooseen tai Vantaalle. Vantaan ruotsinkieliseen Helsinge Gymnasiumiin pääsi keskiarvolla 6,6.
Ei tästä voi tilastojen valossa olla eri mieltä.
Myös koulujen tasoissa on eroja - on selvää, että kun keskustan lukiot imuroivat ysin keskiarvoiset, idän ja pohjoisen heikkkojen keskiarvojen lukioihin menee kauttaaltaan heikompaa ainesta.
Ruotsinkielisten lukioiden taso ei ole oleellisesti erilainen keskiarvojen perusteella ja niissä on kussakin normaali oppilasjakauma, sekä huippuja että taviksia.
Suomenkielisellä puolella jakaumat eivät ole terveet ja normaalit vaan äärilaidoille painottuneet. Näin kovissa lukioissa voidaan pitää entistä kovemaa tahtia.
"Ruotsinkielisten lukioiden rajat paljon alempia."
Stadissa on jo pitkään ollut tilanne se että lukioon pääsee alemilla pisteillä suomenkielisenä. Mutta silloinhan ei toki ole kyse eliitti- tai erikoislukiosta.
"mutta matkat niihin ovat useimmille paljon hankalampia kuin naapurikuntiin Espooseen tai Vantaalle"
Tervetuloa vähemmistöön. Saat tottua pitkiin matkoihin. Ruotsinkielinen koluverkosto on paljon harvempi kuin suomenkielinen, joten matkaa kertyy enemmän, ainakin lähikouluun.
"Ruotsinkielisten lukioiden taso ei ole oleellisesti erilainen keskiarvojen perusteella ja niissä on kussakin normaali oppilasjakauma, sekä huippuja että taviksia. "
Jep. Ruotsinkielisille kun ei löydy eliitti- ja erikoiskouluja. Tosin hiukan eritymistä on stadin ruotsinkielisissä lukioissakin eriytymistä, mutta ei niin pahasti kuin suomenkielisellä puolella.
"Stadissa on jo pitkään ollut tilanne se että lukioon pääsee alemilla pisteillä suomenkielisenä. Mutta silloinhan ei toki ole kyse eliitti- tai erikoislukiosta."
Nyt puhut muunnettua totuutta.
Ensinkään yksikään yllä vertailukohteina olleista suomenkielisistä saman alueen lukioista ei ollut erikoislukio, jätin erikoistehtävän saaneet lukiot pois. Jos tarkoitat eliittilukiolla sitä, että kynnyskeskiarvo kipuaa kiitettävään, niin silloin kaikki keskisen Helsingin ja läntisten lähiöiden lukiot ovat eliittilukioita. Näin ei tietenkään voi olla.
Pääsee suomenkielinen toki lukioon - mutta sinne, minne on mahdollisimman vaikea mennä (Vuosaari, Apollo) ja silloin päätyy seuraan, jossa kaikkein heikoimmat oppilaat opiskelevat keskenään. Esimerkiksi kaupungin sisäistä lukioiden yhteistä kampushanketta on ollut vaikea viedä eteenpäin, kun opettajat tuntevat lukioiden tasoerot eivätkä halua kursseilleen oppilaita heikommista lukioista.
Vantaalla pääsi ruotsinkielinen lukioon 6,6 keskiarvolla. Suomenkielinen ei pääse sillä keskiarvolla lukioon pääkaupunkiseudulla.
Tilanne on yksiselitteisen selvä:
- ruotsinkieliset pääsevät alemmilla keskiarvoilla lukioon ja heille on tarjolla perinteisia koko ikäluokan lukioita, joissa on eritasoisia oppilaita ja kohtuullisen hyvä kokonaiskuva
- suomenkieliset joutuvat taistelemaan itselleen lähes kiitettävän keskiarvon päästäkseen samanlaiseen lukioon - muuten he joutuvat tyytymään syrjässä, pitkän matkan päässä oleviin lukioihin, jotka lukioiden lähialueiden paremmin menestyvät oppilaat ovat jättäneet
Tämän asian tunnen hyvin. Ole hyvä ja tunnusta faktat.
"Ruotsinkielinen koluverkosto on paljon harvempi kuin suomenkielinen, joten matkaa kertyy enemmän, ainakin lähikouluun."
Ruotsinkieliset koulu on sijoitettu erinomaisten liikenneyhteyksien äärelle keskustaan tai lähelle sitä - vastaavilla alueilla suomenkielisiin lukioihin tarvitaan kiitettävä keskiarvo.
"- ruotsinkieliset pääsevät alemmilla keskiarvoilla lukioon ja heille on tarjolla perinteisia koko ikäluokan lukioita, joissa on eritasoisia oppilaita ja kohtuullisen hyvä kokonaiskuva"
Veikkaanpa että jos otetaan koko maa tarkateluun niin tuo ei ole totta. Stadissa se ei ainakaan ole. Ja on niitä perinteisiä kouluja tarjolla suomenkielisillekin, ja tiheämäällä verkolla kuin ruotsinkielisille
"- suomenkieliset joutuvat taistelemaan itselleen lähes kiitettävän keskiarvon päästäkseen samanlaiseen lukioon"
Mitä sä horiset. Ruotsinkielisellä puolella ei ole "samanlaisia" lukioita kuin ne jonne mennään kiitettävin arvosanoin. On vain "tavallisia" joissa voidaan pitää vain "tavallisen" tasoista opetusta, koska sinne ei ole valikoitunut vain valiot. Ruotsinkieliset valiot eivät saa samoja mahdollisuuksia kuin suomenkieliset.
"Tämän asian tunnen hyvin. Ole hyvä ja tunnusta faktat. "
Jos tuntisit niin tunnutaisin
Mikä on määritelmäsi eliittilukiolle?
Otetaan esimerkiksi Svenska normallyceum ja sen pääsyraja 7,33. Sillä keskiarvolla pääsi siis keskustan vanhaan lukioon ruotsinkielisellä puolella. Suomenkielisellä puolella sillä olisi päässyt vain kauas pohjoiseen (Malminkartano ja Tapanila) tai kauas itään (Vuosaari ja Kontula). Ilmeisesti kaikki muut suomenkieliset lukiot ovat mielestäsi eliittilukioita - ja tietysti ova, niin koviksi ovat nousseet keskiarvot. Pian ei suomenkielisellä puolella olekaan kuin eliittilukioita.
"Ruotsinkieliset koulu on sijoitettu erinomaisten liikenneyhteyksien äärelle keskustaan tai lähelle sitä - vastaavilla alueilla suomenkielisiin lukioihin tarvitaan kiitettävä keskiarvo."
Mutta eikö tuo riipu hiukan siitä missä asuu? On totta että suomnenkieliset saatavat matkustaa enemmän stadissa, mutta se johtuu siitä että suomenkieliset kolut ovat eriytyneet ja lapsia ei panna lukioon.
Ruotsinkieliset lukiot eivät ole eriytyneet joten mennään sinne minne on lyhyin matka.
Peruskoulutasollahan mennään lähikouluun ja niihin suomenkielisillä on lyhyempi matka, vaikka joitakin erikoiskouluja on luotu jo sen ikäisille rassukoille jotka sitten kiitävät pitkin stadia vanhempiensa ambitioita tyydyttääkseen.
Mitkä ovat mielestäsi hyviä yleislukioita, joihin Helsingin nuorten suomenkieliset tai maahanmuttajataustaiset 95% voivat hakea tavallisilla keskiarvoilla?
Lisää faktoja sinulle tuolta ylempää:
Otetaan esimerkiksi Svenska normallyceum ja sen pääsyraja 7,33. Sillä keskiarvolla pääsi siis keskustan vanhaan lukioon ruotsinkielisellä puolella. Suomenkielisellä puolella sillä olisi päässyt vain kauas pohjoiseen (Malminkartano ja Tapanila) tai kauas itään (Vuosaari ja Kontula). Ilmeisesti kaikki muut suomenkieliset lukiot ovat mielestäsi eliittilukioita - ja tietysti ova, niin koviksi ovat nousseet keskiarvot. Pian ei suomenkielisellä puolella olekaan kuin eliittilukioita.
Lukioon mentäisiin mielellään enemmän, mutta kun suomenkielinen ei pääse niihin, jollei keskiarvo ole tosi hyvä. Myös ammatillisella puolella voivat keskiarvot nousta huimiksi.
Suomenkielisten lasten, varsinkaan niiden alle ysin keskiarvoisten matkoista ja sijoittumisesta ei olla kiinnostuneita. Suomenkieliset pannaan kilpailemaan ja lujaa jo lukioon/ammikseen siirryttäessä.
Tästä on kysymys myös tässä ketjun aloituksessa, jossa ruotsinkielinen professori toteaa, että ruotsinkielisten opiskelijoiden taso on matalampi - ja opiskelijat sanovat, että helpomminhan ruotsinkielinen jatkoon pääsee, se näkyy myös siinä, ettei osata arvostaa saatua opiskelupaikkaa.
Tilastofenno taas numeroiden kimpussa :P
Ruotsinkielisten lukioiden alin karsintaraja on säännönmukaisesti KORKEAMPI kuin suomenkielisissä lukioissa!!
2007
Suomenkieliset alin: 7,18 Ruotsinkieliset alin 7,77
”Tänä vuonna alin lukioon pääsyn keskiarvoraja oli suomenkielisissä yleislukioissa 7,18, sama kuin vuonna 2006. Ylin keskiarvoraja suomenkielisissä yleislukioissa oli 9,31. Ruotsinkielisissä lukioissa alin lukioon pääsyn keskiarvoraja oli 7,77, kun se viime vuonna oli 7,20. Ylin keskiarvoraja oli 8,23.”
http://www.hel.fi/hki/Opev/fi/ajankohtaista/tiedotteet/vuoden 2007 tiedotteet/alin keskiarvoraja lukioihin 7,18
2008
Suomenkieliset alin: 7,00 Ruotsinkieliset alin 7,25
” Tänä vuonna alin lukioon pääsyn keskiarvoraja oli suomenkielisissä yleislukioissa 7,00, kun vuonna 2007 oli 7,18. Ruotsinkielisissä lukioissa alin lukioon pääsyn keskiarvoraja oli 7,25, kun se viime vuonna oli 7,77. Hakijan hakutoiveista riippuen ilman opiskelupaikkaa saattoi myös jäädä opiskelijoita, joiden keskiarvo oli alinta keskiarvorajaa korkeampi.”
http://www.hel.fi/hki/Opev/fi/ajankohtaista/tiedotteet/vuoden 2008 tiedotteet/yhteishaun tulokset lukiot
2009
Suomenkieliset alin: 7,00 Ruotsinkieliset alin 7,38
” Tänä vuonna alin lukioon pääsyn keskiarvoraja kaupungin ylläpitämissä suomenkielisissä lukioissa oli sama kuin viime vuonnakin, eli 7,00. Ruotsinkielisissä lukioissa alin lukioon pääsyn keskiarvoraja oli 7,38, kun se viime vuonna oli 7,25. Hakijan hakutoiveista riippuen ilman opiskelupaikkaa saattoi myös jäädä opiskelijoita, joiden keskiarvo oli alinta keskiarvorajaa korkeampi.”
http://www.hel.fi/wps/portal/Opetusvirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Opev/fi/uutiset/alin_keskiarvoraja
2010
Suomenkieliset alin: 7,00 Ruotsinkieliset alin 7,75
Lukioon pääsyn keskiarvoraja kaupungin ylläpitämissä suomenkielisissä lukioissa oli yhä sama kuin viime vuonnakin, eli 7,00. Ruotsinkielisissä lukioissa alin lukioon pääsyn keskiarvoraja oli 7,75, kun se viime vuonna oli 7,38.
http://www.hel.fi/hki/Opev/fi/ajankohtaista/tiedotteet/vuoden 2010 tiedotteet/yhteishaun_tulokset_ julkaistaan
2011
Suomenkieliset alin: 7,25 Ruotsinkieliset alin 7,33
” Lukioon pääsyn keskiarvoraja kaupungin ylläpitämissä suomenkielisissä lukioissa oli 7,25 (viime vuonna 7,00). Sillä pääsi Vuosaaren lukioon sekä Helsingin medialukion yleislinjalle. Ruotsinkielisissä lukioissa alin lukioon pääsyn keskiarvoraja oli 7,33 (viime vuonna 7,75). Yksityiseen Apollon lukioon pääsi 7,17 keskiarvolla, samoin Helsingin yhteislyseon lukion yleislinjalle.”
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/58762-lukioon-paasi-helsingissa-717-keskiarvolla-ressuun-vaadittiin-929
MIKSI NETTI FENNO AINA VALEHTELEE???
Ruotsinkieliset lukiot pääkaupunkiseudulla
(Helsinki 4, Espoo 1, Kauniainen 1 Vantaa 1)
Brändö gymnasium (Helsinki)
Gymnasiet Grankulla samskola (Kauniainen)
Gymnasiet Lärkan (Helsinki)
Gymnasiet Svenska normallyceum (Helsinki)
Helsinge gymnasium (Vantaa)
Helsingfors Rudolf Steinerskola (Helsinki)
Törkeää tilastojen vääristelyä Sinulta Ankdam. Tunnen tilastot hyvin.
Ei ole todellakaan sama, joutuu menemään 8,3 keskiarvolla kauas kotoaan pohjoiseen tai itään vai pääseekö 7,3 keskustan arvolukioon. Vantaan ruotsinkieliseen pääsi keskiarvolla 6,6, sellaista ei ole suomenkielisillä.
Ehdoton etu ruotsinkielisellä puolella on se, että lukiot ovat säilyneet yleislukioina, siellä on monentasoista porukkaa. Suomenkieliset puolen lukiot on täysin keskiarvopohjaisia: omat lukiot yli ysin oppilaille, omat oppilaille 8,5 - 9 ja sitten on ns. luuserilukiot, joita toisten lukioiden opet eivät halua opettaa edes kampusyhteistyön puitteissa.
Kehtaat, kehtaat, kehtaat väittää, että minä valehtelen vaikka elän näitä tilastoja todeksi arjessani. Kehtaat!!!
Kukahan se nyt oikein vääristelee? Annoin sinulle Helsingin keksiarvotilastot vuosilta 2007 - 2011 joka ihan jokaisena vuonna on ruotsinkielisiin lukioihin ollut korkeammat keskiarvorajat kuin suomenkielisiin.
"Todisteena" väitetystä vääristelystä annat Vantaan ruotsinkielisen lukion alimman keskiarvon vuodelta 2010 joka siis oli 6,92 samaan aikaan kun Vantaan suomenkielisten alin keskiarvo oli 7,17. Ero = 0,25 %
"Lukioon pääsy oli pääkaupunkiseudulla vaikeinta tänä vuonna jälleen Vantaalla. Lukioon pääsyyn vaadittiin Vantaalla vähintään 7,17:n keskiarvo. Espoossa lukioon pääsi 7,08 keskiarvolla ja Helsingissä 7:n keskiarvolla."
http://yle.fi/alueet/helsinki/2010/06/paakaupunkiseudulla_lukioon_paasee_seiskan_keskiarvolla_1765104.html
Helsingissä vuonna 2010 suomenkieliset pääsivät lukioon alimmillaan keskiarvolla 7,00 ja ruotsinkieliset keskiarvolla 7,75 !!!!!!!
"Ei ole todellakaan sama, joutuu menemään 8,3 keskiarvolla kauas kotoaan pohjoiseen tai itään vai pääseekö 7,3 keskustan arvolukioon."
Suomenkielisiä lukioita on Helsingin alueella 35 ja ruotsinkielisiä 4 !! Kummallakohan on pitemmät koulumatkat? Onko sillä muka eroa matkustaako kouluun Helsingistä poispäin vai lähiöstä keskustaan tai peräti toiseen lähiöön tai jopa toiseen kuntaan (meikäläiset joutuvat tekemään sitä paljon useammin kuin teikäläiset) ?
Mitäköhän ne keskustan arvolukiot ovat, ei ainakaan meillä ole sellaisia.
Ne meidän neljä lukiotamme sijaitseevat Kulosaaressa, Etelä-Haagassa, Ullanlinnassa ja Töölössä. Valinnanvaraa ei todellakaan juurikaan ole.
Siitä onko yleislukio etu vai haitta voidaan tietysti keskustella mutta totuus ei muuksi muutu eli se että lukioon pääsee suomenkielinen alemmalla keskiarvolla kuin ruotsinkielinen.
Kulosaaren yhteiskoulun lukio ei kyllä ole ihan tavallinen yleislukio, vaan kaksikielinen suomi-englanti. Lisäksi tuohon suomenkieliseen kiintiöön on vain 30 aloituspaikkaa.
Alhaisimmillaan Helsingin suomenkielisen lukion keskiarvoraja oli 7,17. Ruotsinkielisen 7,33.
Kulosaaressa on sekä suomen- että ruotsinkieliset lukiot.
Ruotsinkielinen Brändö gymnasium on yleislukio.
"Brändö gymnasium är ett allmänt gymnasium med ca 400 studerande."
http://www.hel.fi/hki/Brg/sv/Etusivu
Kulosaaren yhteiskoulu
Kulosaari Secondary School
http://www.ksyk.fi/fi/
http://www.hel.fi/wps/portal/Opetusvirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Opev/fi/Kouluhaku/P_iv_lukiot
??????
Bullshit!
"Bullshit! "
Niin mikä oli? Ymmärrän ettei se vastaa sinun niin ahneesti oamksumaa nettifennoideoligiaa, mutta faktapohjalta olisi miellenkiintoista kuulla mikä tuossa oli bullshittiä?
Sinulta en tietenkään sitä odota.
Sanoisin, kuten Obs.´in haastattelema professori.
http://www.sci.fi/~eiry/ruotsetu.html
Miksi 5% Suomen Ruotsalaisista voi määrätä 95% Suomessa , että Pakko Ruotsia on opiskeltava .Miksi ei vapaaehtoisuus käy . Samoin katsokaa mitä erikoisia oikeuksia Suomen Ruotsalaiset ovat Itselleen Keplotelleet......En halua olla Rasisti en ...Vaan tasa-arvoon pyrkivä Perus Suomalainen.
"Miksi 5% Suomen Ruotsalaisista voi määrätä 95% Suomessa , että Pakko Ruotsia on opiskeltava"
Pakkoruotsi on suomenkielisen suuren opoliittkkoenemmistön päätös joka koskee suomenkielisiä lapsia. Olet aika pahasti hakoteillä.
Ihan oikeesti. 5% ei pysty pakotamaan ketään mihinkään, vaikka kuinka monta kertaa toistatte tuota.
se tutkittiin, etteivät ruotsinkieliset juuri lue/tee läksyjään, koska pääsevät joka tapauksessa opiskelemaan kiintiöpaikoillaan.
Ruotsinkieliset opiskelijat itse ovat hyvin tietoisia siitä, että ruotsinkieliseen koulutukseen pääsee helpommin - he itse ottivat asian esiin ja pitivät sitä yhtenä syynä opiskelijoiden heikkoon tasoon ja menestykseen, ainakin opintojen alussa.
Saattaapi olla ja siinä tapauksessa lankeavat saatanmoiseen kuoppaan. Mutta onneksi yo-kirjoituksessa ero on kurottu umpeen ja ohitettukin vähän johtuen paremmista kielitaidoista.
Ruotsinkieliset opiskelijat puhuivat nimenomaan helppoudesta päästä korkeakouluopiskeluun.
Ruotsinkielisillä on oma erillinen ylioppilaslautakunta. Näköjään sen arvosteluasteikko on lievempi. Sitähän rautaako? todistelee.
Kohta puoleen alkaa ottaa pannuun noiden låisten hyysääminen.
Mitä vielä paljastuu - kiintiötyöpaikat?
Kastijako on ilmeinen. Tätä porukka palvelemaan kasvatetaan suomenkielistä enemmistöä pakkoruotsittaen!
Kun nämä ihmiset sitten lähtee työtä hakemaan, ruotsinkieliset saavat korkeimmat virat, koska juuri ruotsinkieliset ovat lait siten laatineet.
Eiväthän suomenkieliset poliitikot ole kiinnostuneita kielipolitiikasta, vaan jättävät koko homman folktingetin ja RKP:n käsiin.
Jäljet näkyvät. Tulevaisuus pelottaa. Nyt folktingetin aktivisti on oikeusministeri ja sorvaa kielilainsäädännön uudistusta yhdessä muiden ruotsalaiskansallisten etupiirien kanssa.
Mm. Ahtisaari saa hyvän korvauksen RKP:n renkinä.
Suomenruotsalaisista oppilaista jopa heikommin menestyvät menevät yleensä lukioon, kun taas suomenkieliset vastaavat yritetään laittaa amikseen. Mistäköhän tämä kertoo?
"Suomenruotsalaisista oppilaista jopa heikommin menestyvät menevät yleensä lukioon, kun taas suomenkieliset vastaavat yritetään laittaa amikseen."
Kuka yrittää laittaa? Stadissa suomenkieliseen lukioon pääsee alemilla keksiarvoilla kuin ruotsinkieliseen.
Keksiarvoilla tosiaan.
Suomenkieliset nuoret saavat opossa realistisen kuvan tilanteesta - heille ei aukea helposti jatkokoulutuspaikkoja, jollei lukio ole mennyt tosi hyvin.
Lisäksi ammis on yleensä lähempänä kuin kaukainen lukio, jossain hankalien yhteyksien äärellä pohjoisessa tai idässä.
On aivan järjetöntä puhua alemmista keskiarvoista suomenkielisille tässä tilanteessa. Naapurikunnassa Vantaalla ruotsinkielinen pääsee lukioon keskiarvolla 6,6 - sillä ei suomenkielistä oteta ammikseenkaan.
Entäs tämä ruotsin rakastaja Lipponen, joka hommasi tyttärensä rehtorin erityspäätöksellä huippu-lukioon...
Eli elitismiä ilmassa...
nykyisin moni joutuu menemään lukioon, koska keskiarvo ei riitä amikseen. Näin ainakin suomenkielisten keskuudessa, ruotsinkielisistä en tiedä.
rautaako?-sveko selittää surulukioiden korkeampien pääsyrajojen muka osoittavan niiden paremmuutta! Tuo on vanha svekovale, jota Olkinuorakin viljeli pakkoruotsi-illassa.
Nimittäin surukouluilla on aivan OMA arvosteluasteikko ja kriteerit. Ne ovat helpompia verrattuna suomalaiskouluihin. Sillä varmistetaan, että selvästi heikompitasoiset(PISA) suruoppilaat pääsevät jatkokoulutuksen keinotekoisen korkeilla lähtöpisteillä ja arvosanoilla.
niin - tosin ruotsinkielisissä lukioissa on siis ALEMMAT pääsyrajat ja suomenkielisissä KORKEAMMAT
VÄÄRIN!!! Ruotsinkielisissä lukioissa on siis KORKEAMMAT pääsyrajat ja suomenkielisissä ALEMMAT!!!
2007
Suomenkieliset alin: 7,18 Ruotsinkieliset alin 7,77
”Tänä vuonna alin lukioon pääsyn keskiarvoraja oli suomenkielisissä yleislukioissa 7,18, sama kuin vuonna 2006. Ylin keskiarvoraja suomenkielisissä yleislukioissa oli 9,31. Ruotsinkielisissä lukioissa alin lukioon pääsyn keskiarvoraja oli 7,77, kun se viime vuonna oli 7,20. Ylin keskiarvoraja oli 8,23.”
http://www.hel.fi/hki/Opev/fi/ajankohtaista/tiedotteet/vuoden 2007 tiedotteet/alin keskiarvoraja lukioihin 7,18
2008
Suomenkieliset alin: 7,00 Ruotsinkieliset alin 7,25
” Tänä vuonna alin lukioon pääsyn keskiarvoraja oli suomenkielisissä yleislukioissa 7,00, kun vuonna 2007 oli 7,18. Ruotsinkielisissä lukioissa alin lukioon pääsyn keskiarvoraja oli 7,25, kun se viime vuonna oli 7,77. Hakijan hakutoiveista riippuen ilman opiskelupaikkaa saattoi myös jäädä opiskelijoita, joiden keskiarvo oli alinta keskiarvorajaa korkeampi.”
http://www.hel.fi/hki/Opev/fi/ajankohtaista/tiedotteet/vuoden 2008 tiedotteet/yhteishaun tulokset lukiot
2009
Suomenkieliset alin: 7,00 Ruotsinkieliset alin 7,38
” Tänä vuonna alin lukioon pääsyn keskiarvoraja kaupungin ylläpitämissä suomenkielisissä lukioissa oli sama kuin viime vuonnakin, eli 7,00. Ruotsinkielisissä lukioissa alin lukioon pääsyn keskiarvoraja oli 7,38, kun se viime vuonna oli 7,25. Hakijan hakutoiveista riippuen ilman opiskelupaikkaa saattoi myös jäädä opiskelijoita, joiden keskiarvo oli alinta keskiarvorajaa korkeampi.”
http://www.hel.fi/wps/portal/Opetusvirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Opev/fi/uutiset/alin_keskiarvoraja
2010
Suomenkieliset alin: 7,00 Ruotsinkieliset alin 7,75
Lukioon pääsyn keskiarvoraja kaupungin ylläpitämissä suomenkielisissä lukioissa oli yhä sama kuin viime vuonnakin, eli 7,00. Ruotsinkielisissä lukioissa alin lukioon pääsyn keskiarvoraja oli 7,75, kun se viime vuonna oli 7,38.
http://www.hel.fi/hki/Opev/fi/ajankohtaista/tiedotteet/vuoden 2010 tiedotteet/yhteishaun_tulokset_ julkaistaan
2011
Suomenkieliset alin: 7,25 Ruotsinkieliset alin 7,33
” Lukioon pääsyn keskiarvoraja kaupungin ylläpitämissä suomenkielisissä lukioissa oli 7,25 (viime vuonna 7,00). Sillä pääsi Vuosaaren lukioon sekä Helsingin medialukion yleislinjalle. Ruotsinkielisissä lukioissa alin lukioon pääsyn keskiarvoraja oli 7,33 (viime vuonna 7,75). Yksityiseen Apollon lukioon pääsi 7,17 keskiarvolla, samoin Helsingin yhteislyseon lukion yleislinjalle.”
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/58762-lukioon-paasi-helsingissa-717-keskiarvolla-ressuun-vaadittiin-929
Törkeää tilastojen vääristelyä Sinulta Ankdam. Tunnen tilastot hyvin.
Ei ole todellakaan sama, joutuuko menemään 8,3 keskiarvolla kauas kotoaan pohjoiseen tai itään heikoilla liikenneyhteyksillä vai pääseekö 7,3 keskustan arvolukioon. Ero on oleellinen ja nimenomaan keskitason oppilaiden kohdalla.
Vantaan ruotsinkieliseen pääsi keskiarvolla 6,6, sellaista ei ole suomenkielisillä.
Ehdoton etu ruotsinkielisellä puolella on se, että lukiot ovat säilyneet yleislukioina, siellä on monentasoista porukkaa. Suomenkieliset puolen lukiot ovat täysin keskiarvopohjaisia: on omat lukionsa yli ysin oppilaille, omat lukionsa oppilaille 8,5 - 9 ja sitten on ns. luuserilukiot, joita toisten lukioiden opet eivät halua opettaa edes kampusyhteistyön puitteissa ja jotka oman alueensa hyvin menestyvät nuoret ovat hylänneet.
Kehtaat, kehtaat, kehtaat väittää, että minä valehtelen, vaikka elän näitä tilastoja todeksi arjessani. Kehtaat!!!
"Kehtaat, kehtaat, kehtaat väittää, että minä valehtelen, vaikka elän näitä tilastoja todeksi arjessani. Kehtaat!!!"
Kehtaanpa hyvinkin koska sinä puhut skeidaa! Se alin keskiarvo jolla Vantaalla ruotsinkielinen pääsi lukioon vuonna 2010 oli 6,92 eikä suinkaan 6,6 = eli valehtelet
Suomenkielisten lukioon pääsyn alaraja Vantaalla oli samana vuonna 7,17.
Ero 0,25 !!
Helsingissä vastaavat luvut vuonna 2010 oli suomenkieliset 7,0 ja ruotsinkieliset 7,75 !!!! Ero 0,75 ruotsinkielisten hyväksi!
Ohessa absoluuttisen luotettavien linkkien kera Helsingin keskiarvotilastot vuosilta 2007 - 2011 jotka todistavat että ihan jokaisena vuonna on ruotsinkielisiin lukioihin ollut korkeammat keskiarvorajat kuin suomenkielisiin.
Sinä sen sijaan väität milloin mitäkin mutta et linkitä väitteellesi mitään lähteitä.
2010
"Lukioon pääsy oli pääkaupunkiseudulla vaikeinta tänä vuonna jälleen Vantaalla. Lukioon pääsyyn vaadittiin Vantaalla vähintään 7,17:n keskiarvo. Espoossa lukioon pääsi 7,08 keskiarvolla ja Helsingissä 7:n keskiarvolla."
http://yle.fi/alueet/helsinki/2010/06/paakaupunkiseudulla_lukioon_paasee_seiskan_keskiarvolla_1765104.html
"Ei ole todellakaan sama, joutuu menemään 8,3 keskiarvolla kauas kotoaan pohjoiseen tai itään vai pääseekö 7,3 keskustan arvolukioon."
Suomenkielisiä lukioita on Helsingin alueella 35 ja ruotsinkielisiä 4 !! Kummallakohan on pitemmät koulumatkat? Onko sillä muka eroa matkustaako kouluun Helsingistä poispäin vaiko lähiöstä keskustaan tai peräti toiseen lähiöön tai jopa toiseen kuntaan (meikäläiset joutuvat tekemään sitä paljon useammin kuin teikäläiset) ?
Mitäköhän ne keskustan arvolukiot ovat, ei ainakaan meillä ole sellaisia.
Ne meidän neljä lukiotamme sijaitseevat Kulosaaressa, Etelä-Haagassa, Ullanlinnassa ja Töölössä. Valinnanvaraa ei todella juurikaan ole.
Siitä onko yleislukio etu vai haitta voidaan tietysti keskustella mutta totuus ei muuksi muutu eli se että lukioon pääsee suomenkielinen alemmalla keskiarvolla kuin ruotsinkielinen. Revi siitä!
Ymmärrän, että ruotsinkieliset puolustavat omiaan mutta voisihan sitä olla rehellisesti tyytyväinen näin hyvään tilanteeseen. Se, että yritetään kieltää alemmat pisterajat ja helpompi jatkoon pääsy osoittaa jonkinlaista tilannetajun puutetta.
Suomenruotsalaisus on uopoamassa pakkoruotsin myötä, sen tietävät kaikki.
Maagista ajattelua! Dream on! Suomenruotsi ja -ruotsalaiset on ja pysyy.
Pakkoruotsillasi saat tosin tehdä mitä lystäät.
Suomenruotsalaiset saavat pysyä ja voida hyvin, se on osa yleistä hyvinvointiamme ja moniarvoisuuttamme. Mutta on suostuttava näkemään tilanne sellaisena kuin se on. Ruotsinkieliset opiskelijat itse tunnustivat, että ruotsinkielisellä puolella pääsee helpommin jatkoon. Sekä suomenkielisiä että ruotsinkielisiä opettava professori totesi tasoeron huomattavaksi ryhmien välillä, On selvää, että ruotsinkielisten kiintiöt nousevat puheenaikeeksi, vaikka ne haluttaisiin säilyttääkin. Kyse on yleisestä oikeusturvasta.
Hei! Hurrit on homoja ja heikkoja. Turha niistä on välittää. Ainaskin täällä pohjanmaalla.