VÄITÖS: Sijaisäidit kokevat bilogiset äidit uhkaksi.

Lainaus tutkimuksesta.

Perinteiset roolit eivät toimi aina uusperheissä. Pahimmillaan biologiset äidit koetaan selkeästi uhkaksi, joiden arvot ja käyttäytymismallit häiritsevät uusperheessä. Äitipuolen paikkaa uusperheessä on tutkittu Jyväskylän yliopistossa lauantaina tarkastettavassa väitöksessä.

Minna Murtorinne-Lahtisen väitöskirja kertoo, miten äitipuolet törmäävät perhe-elämän karikoihin ja etsivät väylää eteenpäin. Väitös perustuu 58 naisen omaan kertomukseen.

Äitipuolten käsitykset itsestään voidaan jakaa kolmeen tyyppiin. Kertomuksissa voi olla piirteitä useammasta identiteettityypistä.

Satelliittiäiti pahin uhka
Kaikkein haastavinta arki on, jos biologinen äiti toimii lastensa ensisijaisena vanhempana ja rajoittaa äitipuolen toimintaa, eikä uusi puolisokaan tue vaimonsa asemaa perheessä. Tätä tilannetta kuvataan satelliittiäidin rajoittamaksi identiteettityypiksi. Siinä äitipuoli voi jäädä perheen toiminnasta osattomaksi tai hän toimii arjen huoltajana ilman selkeitä kasvattajan valtuuksia.

Eron jälkeen muodostuneissa perheissä puolison lasten torjuva käyttäytyminen äitipuolta kohtaan selitetään biologisen äidin toiminnalla lastensa taustalla. Tämä on tyypillistä perheissä, joissa on murrosikäisiä tai sitä vanhempia lapsia.

Pienten lasten perheissä syntyy sankarityyppi
Äitipuolikeskeisessä identiteettityypissä äitipuolista tulee joko äitihahmoja lapsipuolilleen tai perheen toiminnanjohtajia. Äitipuolet kertovat itsestään vastuullisina ja kunnollisina kasvattajina. Usein biologinen äiti ei ole kovin aktiivisesti mukana lastensa elämässä tai hän on kuollut.

Osa tämä identiteettityypin kertomuksista on sankaritarinoita, muutoskertomuksia, joissa naiset saavuttavat haluamansa aseman. Jotkut äitipuolet joutuvat sankariksi vastoin tahtoaan. Tämä tyyppi esiintyy erityisesti perheissä, joissa on pieniä lapsia.

Kolmas roolihahmo: tiimivanhemmuus
Tiimivanhemmuuden identiteettityypissä äitipuolet toimivat puolisonsa kanssa tasa-arvoisina vanhempina tai aikuisina uusperheen lapsille. Jaettu vanhemmuus vahvistaa puolisosuhdetta ja puolisosuhde tukee jaettua vanhemmuutta.

Vaikka nämäkin äitipuolet voivat kokea biologiset äidit uhkana, puolisot tuntevat yhdessä itsensä vahvemmiksi. Isän mukanaolo perheen arjessa antaa äitipuolelle mahdollisuuden toimia muutenkin kuin perinteisen äidin tavoin, esimerkiksi lapsipuolen ystävänä tai huolehtivana aikuisena. Tässä tyypissä oli usein ala-asteikäisiä lapsia.

Perinteiset roolit eivät aina toimi
Murtorinne-Lahtinen pohtii, miten perinteiset ideaalit ja myytit äitiydestä, äitipuoleudesta ja ydinperheestä voivat olla ristiriitaisia uudessa perhetilanteessa. Suurin osa äitipuolista huolehtii puolisonsa lapsista. Monet kuitenkin ajattelevat, että he eivät voi ottaa biologisen äidin paikkaa.

Äitimyytin mukaan toimiminen tarjoaa äitipuolille myönteisen mallin äitipuolena olemiseen. Äitiyden ihanteiden noudattaminen ei kuitenkaan aina ole mahdollista esimerkiksi, jos lapsipuoli torjuu äitipuolen äidin paikalta. Perhe-elämän karikoiden jälkeen äitipuolet voivatkin neuvotella perhesuhteitaan uudelta pohjalta. Äitipuolten identiteetti voi jopa muuttua tyypistä toiseen.

Lepsu isä äitipuolen taakka
Biologisella isällä on avainrooli uusperheessä. Lepsun isän rinnalla äitipuoli voi kokea itsensä ilkeäksi äitipuoleksi, jos hän joutuu lapsipuolen rajoittajaksi ja käskijäksi eikä hänellä ole selkeitä kasvattajan valtuuksia perheessään. Jos isä ei tue äitipuolta, äitipuoli voi myös joutua perheessään syntipukin asemaan.

Äitipuolten mukaan puolisoiden välinen lastenhoidon ja kasvatukseen tiimityö, keskustelulle avoin puolisosuhde ja vastavuoroinen luottamussuhde lapsipuoliin tuovat heille tyytyväisyyden ja onnen tunteita. Jotta tämä voitaisiin saavuttaa, biologisten vanhempien perinteisissä rooleissa pitäisi tapahtua muutosta.

- Koska perhesuhteiden neuvottelu on haasteellista, äitipuolten identiteetin rakentamista olisi tärkeää tukea sekä julkisten perhepalvelujen että kansalaisjärjestöjen taholta, Murtorinne-Lahtinen korostaa.

YLE Keski-Suomi
-----

Tutkittu on. Kummallista filosofista jargonia ilman empiriaa. Valitettavan yksipuolinen ja huonolla metodilla toteutettu opinnäyte josta ei tulisi vetää johtopäätöksiä sinne eikä tänne.

Tämä on tosi tarina. Sisareni kuoli kun poika jäi 5 vuotiaaksi ja isä (jonka kanssa hän oli n. 20v) tekivät pojan , pojan äiti osti pien talon, olivat avoliitossa. miehestä tuli ALKOHOLISTI kun ei tehnyt surutyötä siskostani ja luuli, että toinen nainen paikkkaa
hänen paikkansa, mutta toisin kävi. Hän käytti häikelemättömäksi hyväkseen kaikkeen rahaan liittyvään juttuun. On vielä espoossa töissä jossa on vammaisia ja autistisia ihmisiä, huh, huh.... käyttänyt poikaa niin, että vei 4 h k s melkein kaikki
tavarat sieltä kaksioon , haloo kaikki tajuu ettei ne sinne mahdu (jonka itse totesin
kun kävin paikalla) suurin osa kuuluu siskovainajalle ja hänen pojalleen ostamia lahjoja. Miten voi "aikuinen" voi olla näin p.... voi näköjään ainakin hän !!!!
Luulis jo omatunto (jos edes on) vaivaavan häntä. En käsitä sukulaisena miten on näin sydämmettömiä ja kylmiä ihmisiä olemassa, mutta on niitä jotka ajattelevat vaan
OMAA ETUAAN. NO, ehkä tämä ei jää tähän !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Oliko kysymyksessä uusperheen äidin ja biologisen äidin välinen riita lapsista?

Iltalehti 26.4.2011.

Vanhempien pöyristyttävä villitys. Lapsia raivataan pois uusperheen tieltä.
Vanhemmat pyytävät lapsilleen huostaanottoa, pois uuden onnen tieltä.

http://www.iltalehti.fi/perhe/2011042613610228_pr.shtml
-----------

Lasten omijat tietysti kokevat biologiset vanhemmat uhkana, tuskinpa muut.

Onhan tuo päivänselvä asia!

Eivät sellaiset sijarit, joista on nähty onnellisia haastatteluja, miten lapsella on parhaimmillaan kahdet vanhemmat, joihin hän saa olla yhteydessä, niin eivät he varmasti pidä lapsen oikeita vanhempia uhkana. Miksi pitäisivät?

Lasten ryöstäjillä nyt varmaan onkin aihetta pitää biologisia vanhempia uhkana, samoin mahdollista puolueetonta tutkijaryhmää, joka heidän laittomuuksiinsa tutustuisi.

Tunnetko sä henkkoht niitä lastenryöstäjii? Ootko varma siitä ettet vaa oleta asioit???!!?!?

Etkö osaa kirjoittaa selkeää suomen kieltä?

Kyllä minä tunnen sellaisia tapauksia.
Ja kaikkein rehellisimmät sijareistakin myöntävät sen, että ei lapsesta haluaisi luopua. Sillä heille ei ole mitään merkitystä, että Suomen lain mukaan huostaanotto on määräaikainen.

Lisäksi valtiontalouden tarkastusviraston tutkimusraportissa myönnetään, että viranomaiset ovat antaneet lain vastaisesti tapaamiset ja yhteydenpidon sijaishuollon päätettäväksi ja hoidettavaksi.

Onhan se onni tietysti lapsettomalle parille tai perhekodin rahanahneelle pariskunnalle, mutta ei se lasta kohtaan kovin oikeudenmukaista ole, jos hänen huostaanottokriteereistään ei ole enää aikoihin ollut mitään jäljellä, jos on ikinä ollutkaan.

Sä vääristelet asioit ja tiedät sen itekin. Kun joku on huostas niin ei se välttämät ees haluu kotiin vaikka joku jutska kotona olis muuttunu. Ku luottamus kerran mene nii ei se heti palaa. Vanhemmat vaan kinuu täällä sitä miten NIITÄ kohdellaa väärin mut oikeesti juttui pitäs kysyy vain huostas olevilt. Jos vanhemmat sikailee monta vuot niin kyllä se riittää normiälyselle. Siin on sievistely turhaa ja jos se ei uppoo niin ei voi mitään.

Paljon mahdollista.

Mutta täällä on kirjoittanut moni vanhempi, joka ei ole ikinä ole sikaillut millään tavalla ja HEIDÄN LAPSENSA kyllä HALUAVAT kotiin.
Ja moni on jo onneksi päässytkin.

Ja jos et ole sattunut huomaamaan, niin palstalaiset ajavat nimenomaan sitä, että lapsia enemmän kuultaisiin. Onko sinulla siis jotain sitä vastaan, jos et halua takaisin kotiisi?

Kuvittelet sä oikeesti et jokanen vanhempi tääl tai missään puhuu totta??? Ootko kuullu sanaa totuuden kaunistelu??? Enin osa kiillottelee vaa omaa kuvaa ja lupaa mitä vaan et kaikki näyttäs hyvält. Se o se image.

Ihan samaa voin sanoa sinulle, että kuvitteletko kaikkien kaunistelevan tai valehtelevan?

Ja minun puolellani on sekin, että tunnen useita palstan vakkareista, joista kyllä moni on täältä jo lähtenyt tällä hetkellä, mutta kuitenkin. Ja olen siis perehtynyt heidän tapauksiinsa juurta jaksain toisin kuin sinä.