Uloimman ruudun ulkopinta menee jäähän samalla lailla kuin auton ikkunat, jos auton erehtyy jättämään taivasalle.
Uloin lasi jäähtyi ulkoilmaa viileämmäksi, koska säteili lämpöä avaruuteen kirkkaan taivaan takia. Ikkunaan koskeneessa ulkoilmassa syntyi kastepiste ja kosteus tiivistyi ja jäätyi lasin pintaan.
Auton ikkuna sulaa ajettaessa tai jää raavitaan pois. Passiivitalon ikkunoita harva viitsii raapia joka päivä.
Viime talven ikkunat olivat jäässä, kunnes kevätaurinko alkoi lämmittämään.
Aikamoista pelleilyä nuo passiivitalot.
Ennen sentään ikkunoista näki talvellakin ulos.
Uloin lasi jäähtyi ulkoilmaa viileämmäksi, koska säteili lämpöä avaruuteen kirkkaan taivaan takia. Ikkunaan koskeneessa ulkoilmassa syntyi kastepiste ja kosteus tiivistyi ja jäätyi lasin pintaan.
Auton ikkuna sulaa ajettaessa tai jää raavitaan pois. Passiivitalon ikkunoita harva viitsii raapia joka päivä.
Viime talven ikkunat olivat jäässä, kunnes kevätaurinko alkoi lämmittämään.
Aikamoista pelleilyä nuo passiivitalot.
Ennen sentään ikkunoista näki talvellakin ulos.
Vastaukset 62
Vanhimmat
"Ennen sentään ikkunoista näki talvellakin ulos. "
Kuin myös talon rakenteiden välistä.
Onko kiva liioitella? Kai sieltä luolansuusta tuuli melko kovasti?
En liioittele, ks:
http://www.youtube.com/watch?v=vGDaLrNznAc
Ratkaisu on lämmitettävät lasit.
siis eestiläinen tai venäläinen lasi,ja myös asentajat.lopputulos on aina sama pas-ka...
lämmitettävät lasi? no jo on hullun hommaa :D
Autoissa on lämmitettäviä etulaseja. Ei näy mitään lankoja kuten ennenvanhaan. Miksei tuollaisia? Eikö ikkunoilla ole jonkinlainen funktio nähdä niistä läpi?
Sitäpaitsi ei tuota ikkunalämmitystä voi laskea miksikään energiajutuksi kuten lämmitystä. Kysehän on mukavuudesta kuten jäähdytyksessäkin.
On myös toinen ratkaisu nimittäin kiertoilmaputki.
työnnä se kiertoilmaputki sinne hanuriis
Kiertoilama putki kannattaa laitta jokaiseen laitteseen joka otta ulkoilmaa, jos mielii nostaa koneen hyötysuhdetta esim neljällä lämpöasteella ilmaiseksi.
Kiertoilmasta ei ole mitään hyötyä, vaan toisinpäin.
Meikäläisellä on 4 vuotta vanhat olisiko olleet U=0,9 vaiko U=0,8 lasit. Noissa on ongelmana, että jos ilma lämpenee, niin ikkunat ovat kylmät ja kosteus tiivistyy lasien ulkopintaan. Tällainen tapahtuu tyypillisesti kerran vuodessa ja kestää joitakin tunteja. Jostain syystä ilmiö tapahtuu selvimmin terassin katon alla. En tiedä minkä vuosi näin.
Jos lasit ovat umpijäässä koko talven, niin eiköhän silloin ole kyse siitä, että lasit ovat lsasien välistä jäässä, eli talossa liikaa ylipainetta.
Nykyään noihin hyvin eristäviin ikkunoihin saa halutessaan huurtumisenestokäsittelyn.
Onhan se hienoa, että pitää maksaa lisähintaa, jos ikkunoista haluaa nähdä läpi. Montakohan tonnia tuokin maksaa ja kauanko kestää? Tuleeko samanlainen kalvo kuin auton tuulilasiin niistä sateesta viis -myrkyistä?
hyvähän se on, että passiivitaloja rakennetaan, mutta osataanko niitä vielä rakentaa oikein, parin vuosikymmenen päästä nähdään. Ilmastointi pitää ainakin olla kunnossa. Itse asun 1800-luvulla rakennetussa hirsitalossa, kyllä on huoneilma raikasta...ilmastointi pelaa
Nykytaloissa ei tarvita ilmastointia, ilmanvaihto riittää.
Vietän vapaa- ajastani osan mökilläni, joka on 1800- luvulla rakennettu hirsitalo. Onhan tuolla hauska välillä oleilla, mutta en kyllä rakennuksessa mitenkään mainostaisi ilmastoinnin pelaavan.
Kesällä ikkunat auki hyttysverkkoineen ja talvella vetää. Toisaalta jos kurjuudesta pitää, niin tuohan on kerrassaan loistavaa.
Mitä noihin passsiviitaloihin tulee, niin olemme varmaan jo 10 vuoden kuluttua viisaampia. Tuohon viereen nikkaroidaan yhtä ja seinät ovat totaalisen märät. Yksinkertaisesti käy sääliksi.
Voi hirveetä, että meitin lammitalon seinät ovat märät. Siä vartenhan se rappaus ja maalaus siinä ulkoseinässä on, että voi vaikka kokoajan suihkuttaa vettä 24h/365vrk.
Lammitalon seinät korkkaa kun tulee kunnon pakkanen ja seinä on märkä. Kannattaa varata korjausrappaaja. Ensi kesänä on pula niistä.
Joopa joo. Ei se pintavesi betonimaalinja rappauskerroksen läpi mene mihinkään.
joo, kun ihan normi uudiskohde päästetään pahassa vaiheessa kastumaan, niin se on sitten myynnissä 2v ja tupakin päästä...
En kyllä allekirjoita tuota, että "passiivitalot" ovat pelleilyä.
Itse sellaisen rakentaneena, toki talotehtaan hyvällä avustuksella,
olen ollut enemmän kuin tyytyväinen. Lämmityskulut ovat neliötä
kohden laskettuna hyvinkin pienet ja ikkunoista näkee hyvin ulos.
ja sisään jos naapureilta kysyy ;)
Vaikuttaisi jonkin asteiselta rakennus -tai muusta virheellisestä
käytöstä/asiasta tuo ongelma.
Ymmärtääkseni kyseessä on k-piste. Siis kohta, jossa kylmä ja lämmin kohtaa. Termini voi olla väärä, mutta g- piste se ei varmuudella ole.
TV:ssä kaveri kerran kertoi:
Jos haluttaisiin vaikka nelinkertaiset lasit, jolloin lämpö pysyisi pääasiassa siellä, missä se toivotaankin olevan, jouduttaisiin mahdollisesti totuttelemaan juuri tuollaiseen ilmiöön, että uloin lasi olisi talvella mahdollisesti jäässä.
Se johtuisi juuri ulkoilman aiheuttamasta lämmönvaihtelusta ja kosteuden tiivistymisestä uloimmaisen ruudun ulkopintaan.
Se voi siis olla tulevaisuutta....
Nyt oltais jo pitkällä passiivitaloissa jollei makrotalo aikanaan olis menny nurin.
"Se voi siis olla tulevaisuutta.... "
Ei ole. Se on tätä päivää. Seuraavaksi ulkolaseiksi vaihdetaan lämmitettävät. Niitä lämmitetään aamuisin sen verran, että kosteus häviää. Joutuu niitä lämmittämään tunnin välein muutenkin tai ainakin silloin kun haluaa nähdä ulos.
Ongelmaksi asia muuttuu kun automaatit reistailevat. Lämmityssähkö jää päälle vaikka vuodeksi tai vuosiksi. Vertaa rännisulatuksiin. 20 % sulatuksista on päällä kesät talvet.
Tuossa on muuten pienelle tuuligeneraattorille ja aurinkosähköpaneelille tilaus. Varataan sulatusenergiaa akkuihin tai superkondensaattoreihin ja sulatetaan kun on tarvetta. Passiivitaloihin tulee siis ropeli katolle
Säästetään sisäilman lämmityksessä, että saadaan lämmittää ulkoruutuja.
Kuullostaa niin viisaalta, että tuosta säädetään varmasti EU-direktiivi!
Kusiluistit on hyvät, voi piipahtaa ulkona katselemassa maisemia ja antaa energiatehokkaan talon ulkoikkunoiden olla jäässä.
kuinka moni muuten pitää ikkunoita ilman verhoja talvella? Meidän alueella ikkunoissa on sälekaihtimet 24h/vrk talvella, joten ihan turhia aukkoja :D.
Vanhoissa taloissa, joissa on hyväkuntoiset vanhat ikkunat, voi ikkunarempan sijaan ostaa hyvät rullaverhot. Talvella ne vastaa yhtä lisäruutua ja kesällä, jos on pimentävät, talo pysyy päivällä viileänä.
Ja sitten uskoa, että vaikuttaa jotain. Rullaverho ei juurikaan tipauta sisälämpötilaa kesällä. Jos lämpötilan halutaan tippuvan pitäisi rullaverhon sijaita ikkunan ulkopuolella. Sälekaihtimet ovat huomattavasti parempi vaihtoehto, koska tuolloin lämpö jää ikkunoiden väliin.
Vanha kaksilasinen MS ikkuna eristää 2,4 ja sälekaihtimien kera 2,0
Tavallinen MSE eristää 1,7 ja sälekaihtimien kera 1,6
Nykyaikainen (MSE sel. argon) eristää 1,1 ja sälekaihtimien kera 1,0
Tuollainen rullaverho, tai sälekaihdin parantaa vanhaa ikkunaa, mutta edelleen ollaan todella kaukana nykyaikaisesta ikkunasta. Tuossa nykyaikainen tarkoittaa nykyään myytävää perusikkunaa.
Lähteenä VTT ja Motiva.
Olet siis sitä mieltä, että minä kuvittelen kesät- talvet.
Tuntemattomasta sotilaasta:
"Mene Helsingin herroille kertomaan, että sulla on nälkä, niin ne laskevat kaloreilla että sulla ei oo nälkä!"
Täällä tuntuu nyt olevan mitä ihmeellisimpiä psykosomaattisia oireita lämmityksen suhteen, mutta voisin vastata kysymykseesi lyhyesti, että kyllä.
Jos otetaan tuo kesävaihtoehto ensin, niin aurinkohan pukkaa kaiken lämmön lasien läpi, jonka jälkeen lämpöenergia töksähtää verhoon ja lämmittää sen. Osa lämmöstä jää verhon ja lasin väliin ja tästä osa "haihtuu" ulos", mutta suurin osa jää sisään. Jos tätä vertaa säleverhoihin, niin tässä tapauksessa lämpö jaa lasien väliin. Mutta jos pidät valintaasi oikeana, niin voit minun puolestani pitää uskosi.
Mitä talveen tulee, niin eristävyys on yksinkertainen mitattava suure. Vanha lasi ilman verhoja 2,4 ja verhojen kera 2,0, kun nykylasi on n. 1,0. Ero on tupla. Paremmilla nykylaseilla melkin tripla.
Tullut tuo tuntematon sotilas joitakin kertoja luettua läpi ja pariin kertaan, kuten sotaromaanikin. Tässä tapauksesa vertaus "pikkaisen" onnahtaa. Ehkäpä toisella on kokemusta ja tietoa näistä kummastakin ja toisella vain ja ainoastaan toisesta?
Eihän niillä verhoilla kukaan lämmitä vaan pitää kylmän hohkaa siellä lasin puolella. Tuon voi todeta kämmenellä, ei siihen tilastoja ja taulukoita tarvita.
Juuri tuohon typerään tilastointiisi hain vertauksen. Kun ihminen kokee jonkun aisteihin perustuvan tunteen omalla tavallaan, niin jo ryntää jostain joku samettitakkinen asiantuntija tilastoineen ja ekseleineen kertomaan, että sinä aistit väärin.
Minkä värisiä verhoja mittauksessa käytettiin? Oliko Prismasta ostetut vai Sittarista? Lisäksi on tuhansia muita muuttujia, jotka vaikuttavat tuohon yhden desimaalin lukuusi.
Jääpä sinä mittailemaan, missä se lämpö lilluu auringonpaisteella verhoissa. Meillä vedetään helteellä pimentävät rullaverhot alas ja avataan isot tuuletusikkunat, ei siinä tilastoja tarvita.
Typeryyttään taisivat ennen vanhaan laittaa paksut verhot linnoihin ja kartanoihin?
Kokemus ja ymmärrys? Minä ymmärsin tuon Väinö Linnan vertauksen ensilukemalla.
Kylmä ilma verhojen takaa valuu lattiaan tja vie sekä patteri, että lattialämmityksen tehoja. Hölmöläisten homma on kaikenlainen lämmitys, jos sitten sekaan päästetään turhaan kylmää, vaikkapa surkeiden ikkunoiden ansiosta.
Ihan riittävän kylmät ovat nelikerros kaasulasitkin ja verhot ovat hyödylliset.
Uskovaisia on monenlaisia. Sinä selvästi uskot verhoihin. Uskovaisten kanssa uskon asioista on turha kinata.
Lämmöneristävyys on mitattava suure. Aivan kuten metrin mitta. Tyhmäähän se on mitata, kun uskovainen tietää ylämäen olevan paljon pidempi kuin alamäen.
On nuo Motivat ja VTT:t yksiä suuria Saatanoita, kun levittävät tuollaista väärää tietoa sinun verhoistasi.
Mutta toivottelen hartaita hetkiä sinne verhojen kera.
Ehkäpä ne naapurin passiivitalon ikkunat ovat jäässä, etteivät kyylät rajanaapurit aina ole kyttäämässä talon sisälle.
Rullaverhon on syytä olla alumiiniä.
Eikös jokunen vuosi sitten kaupattu rullaverhoja , joissa taisi olla alumiinia lasin puolella?
Kyllä moderniin taloon ainakin suurin osa ikkunoista tulee olla kiinteitä. Avattavat sopii mökille. Ja ilmanvaihdolla hoidetaan tuuletus.
Arvatkaako mitä fysiikanlaille voi olla paljon mahdottomampi mahtaa mitään kun Suomenlaille taikka koulutukselle sekä käytännönkokemuksesta johtuvalle
"asijantuntemukselle" mutta olemme kummiski kaikki yhä luonnon ja säitten
sekä HerraJumalan armoilla vaikka millä palkkatuloilla ja asuntoveloilla'
vaikka voittaisimme börssis tai itteä sekä toisia puijaamalla miljoonan
anastaen luonnonvaroja.. Valheessa olijoita voidaan huijata tai ainaski kusettaa laskuttaa sekä välistävetää..AAMEN
Vähän pitkä lause, mutta jos poimin asian oikein, niin esimerkkinä:
Talotohtori Kaila sanoi kerran artikkelissaan, että kukaan asiantuntija ei suosi painovoimaista ilmastointia, koska siihen on niin vaikea myydä varaosia.
Monessa muussakin asiassa olemme kauppamiesten vietävissä. Meille uskotellaan, että kaikki ovat sijoituksia, jotka maksavat itsensä käytössä takaisin. Kun vanhoilla päivillä myymme talomme, voisimme vielä kerran rahastaa ne.
Odotusarvoja siis myydään. Eikös meillä ole niistä Jenkkilän ja Euroopan pankeissa (edesmenneissä) yllinkyllin opittavaa ?
Luin Kailan kirjan ja matalaenergiatalon omistajana pidän sitä keskiaikaisena satuna.
Sitä kun paljon siteerataan, myös täällä, niin olen useasti meinannut tuon lukea, mutta jäänyt tekemättä.
Täälläkin kun Kailaa siteerataan, niin ovatko siteeraukset vääriä, vai onko kyseinen kirja satua?
PS Aikomuksena edelleen lukea kyseinen kirja.
Lue mielummin vaikka suomen rakennusmääräyskokoelma netistä, niin olet enemmän ajassa mitä tulee pientalon rakentamiseen.
Tullut lukaistua aika moneenkin kertaan, mutta Kailan kirja lukematta. Onko kyseinen tyyppi hörhö, vai hänen siteeraajansa? Molemmat tietenkin kolmas vaihtoehto.
Talotohtori on täysi hörhö vähän kuin ns. Ufotutkijat...
Painovoimainen ilmanvaihto toimii vai pakkasella kun lämpötilaerot isoja, syksyllä ja kesällä ilma ei vaihdu juuri ollenkaan ja joutuu asumaan tunkkaisessa asunnossa.
Ennen asuimme rivarisssa missä painovoimainen iv, kun astui sisälle huomasi että ilma oli "paksua" ja tunkkaista,nykyisessä asunnossa koneellinen iv ja ilma aina raikasta.
Ainoastaan silloin kun käyttää takkaa päivittäin saadaan painovoimaisessa ilma vaihtumaan edes jollakin tavalla tai tuulettamalla päivittäin läpivedolla.
Varmasti painovoimaisen iv voi myös tehdä hyvin en ole vaan koskaan sellaisessa käynnyt kaikki missä olen käynnyt 40-,50-,60-70-luvun taloissa on ollut painovoimainen iv ja huono tunkkainen ilma.
Olette varmman ilmastointiin perehtyneitä...
Pointti olikin tuo kauppamiesten jatkuva remontin ja rahan upottamisen tarpeen myyminen kannattavina investointeina ja arvon nostajina.
Talo kannattaa pitää asuttavassa kunnossa ja tehdä peruskorjauksia kun on syytä tai joskus ikääntyneempänä syytä miettiä, jättääkö seuraavalle. Remonttien välissä pitäisi muistaa elääkin välillä.
Voi joskus tulla halvemmaksi myydä hiukan halvemmalla kuin pettyä esim. katon vaihdon lisäarvoon myydessä. Ne ovat jokaisen itsearvioitavia tilanteita. Asunnot myydään aina siinä kunnossa kun ne ovat. Kuka kunnon sitten mitenkin näkee ja kokee.
Vanhoissa taloissahan ne yleensä onkin. Ja niissä pitäisi tuulettaa se 15 min läpiveto.
Noin on eletty vuosikymmeniä ilman ilmastointia. Ei sille siis uskalla täysin vetää henkseleitä päälle.
Lueskelen tohtorin palstoja lehdestä. Vastaukset ovat usein varsin maalaisjärkisiä, halpoja ja yksinkertaisia vanhoille taloille. Talojen suunnittelukin on ollut samaa sarjaa.
Uudet talot ovat ihan eri juttu.
Kunnolliset tulisijat jäivät pois jossain 60-luvun jälkeen. Tulisijat hoitivat ilmanvaihdon. Tuosta ajasta on 50 vuotta tampiot!
Tulisijojen jälkeen tulivat keskitetyt poistoilmanvaihdot ja keskuslämmitys. No olihan noita keskuslämmityksiä jo 50-luvulta asti. Jonkin aikaa ilmanvaihdot olivat edelleen painovoimaisia. Ja nuohan eivät tänä päivänä toimi. Tuloventtiilit ovat tapetoitu umpeen ja poistoventtiilien kettingit katkenneet jo 50 vuotta sitten. Lamellit ovat jääneet satunnaiseen asentoon eli usein kiinni. Harva tajuaa, että imanvaihtoa säädetään kettingistä ilmojen mukaan. Talvella pienemmälle ja muulloin isommalla ja kesällä akunat auki, kun painovoimainen ei toimi.
Omakotiasujilla ongelmat ovat vielä isommat. Ei ole talkkaria kertomassa totuuksia.
Ja javascript:void(0 laukoo täällä kerrostalosta bulshittiä.
Keskuslämmitys puulla eikä tuloilmaa suoraan pannuhuoneeseen niin ilma vaihtuu.
Kyllä on oikeassa ja on väärässä. pahoitteluni sinulle!
Tosiaan se rullaverho joka on esim. valkoinen heijastaa hyvin aurinkon valoa ja lämpösäteilyä takaisin ikkunasta ulos ja siten aurinko ei lämmitä esim. taustalla olevaa mustaa nahkasohvaa aivan helvetin kuumaksi joka vielä kesäyönäkin luovuttaa sitä keräämäänsä lämpöä asuntoon!
Sellanen valkoinen aluminoitu verho on varmasti todella hyvä!
Taas talvella jos verho on varsinkin lähes kiinni ikkunan pielissä se tekee kuin yhden lasin lisää. Ja vähentää lämmityskustannuksia.
Musta väri johtaa lämpöä paremmin kuin valkoinen. Mutta musta taas lämpenee aurinkossa enemmän. Joten talvella esim. helmikuu -25 kannattaa alusvaatteet laittaa valkoista ja päälivaatteet mustaa!
Ja on väärässä. Tämä ei näköjään hyväksyny noita erikoismerkkejä kahteen kertaan..
Että näin on väärässä
"Musta väri johtaa lämpöä paremmin kuin valkoinen. Mutta musta taas lämpenee aurinkossa enemmän. Joten talvella esim. helmikuu -25 kannattaa alusvaatteet laittaa valkoista ja päälivaatteet mustaa! "
Vai johtaa eri värit erilailla lämpöä. Palstahan on loistava. Pitääpä lukea lämmönjohtavuuksia lisää eri värit huomioiden. :)
Eristin muuten taloni viime kesänä ja kaadoin valkoista Pikatehoa yläpöhjan villojen päälle 50ltr. Vastaa 57cm villaa. :)
Nyt muuten tajusin miksi EPS on valkoista :)
Kuten on väärässä Motiva, VTTkin, kirjallisuus, nykytiede jne.
Auringon säteilyn aaltoliike on aivan toisen pituista, kuin lämpösäteilyn. Näin aivan vinkkinä.
Peilit, tai peilin kaltaiset pinnat ovat hyviä heijastamaan takaisin. Nämä ovat pikkaisen eri asia, kuin vanhojen linnojen verhot mistä 17 2 kirjoitteli. Tässäkin tapaukessa on iso ero (lue: yli tupla) onko verho lasien sisäpuolella, vai ei.
Tuossa nopeasti kuuklattuna esim. linkki yhteen missä mittailtu sälekaihtimen vaikutusta eristämiseen. Taisi mennä ulkomuistista heitettynä aika samoihin mitä kirjoittelin tuossa aikaisemmin
http://www.motiva.fi/files/97/salekaihdin-2.pdf
Huono lisäeristävyys on siinä mielessä hyvä asia, että ikkunan sisäpintaan ei ala kondensoitumaan liikaa kosteutta.
Auringonsäteilystä löytyy tietoa esim.
http://www.motiva.fi/files/1417/Motiwatti_2.0_energiakatselmoijan_tyokalun_laskentaperiaatteet.pdf
Tuolta kun etsii taulukon 6, niin voi tarkistella eri dataa.
Sittarin ja Prisman verhoja ei ole erikseen mitattu, mutta tuolta selviää erot eri verhoille, myös näille heijastepintaisille, sekä värivaihtoehtoja.
Aika yksinkertaista mitattavissa olevaa tietoa.
Toisaalta tuo on vain tällaista turhaa tietoa. Paljon parempaan päästään kun kämmenillä kosketellaan lasia. :)
PS Jos asiasta ei mitään tiedä, niin asiasta ei ole pakko kirjoittaa.
Tämä oli hyvä :) :) :)
Itse valkaisin villat vetyperoksidilla :)
Aivan tämän takiako taloja rakennetaan valkotiilestä?!?!?
Tunne ei ole mitattava suure vaan tuntemus, usein vielä voimakkuudeltaan ainutkertainen.
Otetaan toinen esimerkki:
Matto lattialla.
Maton mitenkään vaikuttamatta huoneessa vallitsevaan lämpötilaan, voi vanhan talon, kesämökin tai muunlaisen kuin nykyaikaisen passiivitalon lattialla seisominen paljain jaloin syksyllä, saada seisojan tuntemaan voimakkaampaa viluntunnetta kuin matolla seisten.
Ikkunoissa tuota käsin aistittavaa tunnetta on mm. Mauri Antero Laaksosen kirjassa "Valoa ikkunoista" kutsuttu kylmän hohkaksi.
Tuota tunnetta voidaan heikentää juuri verhoilla, kuten uskottavasti kartanoissa on aikoinaan tehty.
Ilman auringon aaltoja kesällä:
Jos auringonpaahteella on valkoiset, pimentävät verhot vedetty alas, on tuo rakennus viileämpi kuin ilman noita verhoja. Kopettu muttei mitattu.
...koettu...
Valitettavasti lämpötila on mitattava suure.
Kylmän hohkausta ei ole olemassakaan. Lämpö siirtyy kolmella eri tavalla. Kylmä ei siirry. Nykytiede ei tällaista hohkaamsita vielä ole keksinyt.
Mitä mittaamiseen tulee, niin aistinvarainen mittaaminenkin on mittaamista. Löytyy mitattua tietoa eri lattiamateriaalien (parketti, puu, laatta, matto ) vaikutusta eri lämpötiloilla ja kuinka ihminen kylmän aistii.
Mitä mattoihin ja lattioiden lämpötiloihin tulee, niin Tekniikan lisensiaatti, yliopettaja Pirkko Harsia on näistä kirjoittanut hyviä opuksia. Löytyy aivan mitattavaa tietoa. Suosittelen etsimään, niin voit ällistyä. Tieto tosin voi olla eri tasoista, kuin mainitsemasi ikkunatohtorin.
Lue noita yllä lähettämiäni linkkejä ja kuukkelilla löydät myös Harsiasta, jos et kirjaa viitsi ostaa. FT Rintamäki kirjoitaa esim. lämpövasteesta, josta saat selvyyttä tuohon kylmän hohkaamiseesi. Noista saat uutta tietoa, tosin niissä kumotaan kirjoituksesi.
Ehkäpä tätä on turha jatkaa. Sinä olen varma kansamies, joka ei tiedä, mutta usko on vahva. Kun vielä kieltäydyt ymmärtämästä, niin lopputulos on mainio. Vastassa valitettavasti nykytiede vs. sinä.
Aluksi tunnustan, että en jaksanut kahlata koko ketjua läpi. Toiseksi, asiani ei liity rakentamiseen mitenkään...
Sama huurtumisilmiö tulee tapahtumaan autojen ajovaloille jahka paljon kohuttu led-tekniikka ehtii niihin. Sen jälkeen polttimoiden lämpö ei enää pidä ajovalojen "suojakupuja" sulana, vaan Pohjolassa ajovalot tulee varustaa huurtumisenestolla, käytännössä lämmityslangoituksella kuten takalasit.
Kehitys kehittyy, mutta mihin suuntaan ja kenen ehdoilla?