Mitenhän tämän nyt muotoilisi... mielenkiinnosta mielipiteitä, kiitos.
Pari vuotta erossa oltu, exään hyvät "ihan ookoo kun ei saman katon alla asua tarvitse" välit, yhteishuoltajuus, lapsi minulla isällään kirjoilla, eli kaikki niin "ok" kuin olla voi tässä eronjälkeisessä tilanteessa.
Exän uusio-mieheenkin ihan ok-puhevälit, lapsen tähden, tottakai oltavakin.
Lapsi nyt ekaluokkalainen ja ekaluokkalaisen Joulujuhlaa siitä sitten viettelemään... ja kas; exän uusi miesystävä (jolla pari omaakin lasta) tulee sinne myös?(!)
Mielipiteitä;
Käsittääkseni kyseinen tilaisuus on ensisijaisesti sen ekaluokkalaisen juhla ja hänet maailmaan tehneiden isän ja äidin on syytäkin olla paikalla.
Mutta mitä vit... eikun, mitä ihmettä tämä uusio-ukko siellä tekee? Mitä virkaa hänellä siellä on, kun molemmat vanhemmat ovat paikalla?
Onko hänen asiansa olla siellä?
Pari vuotta erossa oltu, exään hyvät "ihan ookoo kun ei saman katon alla asua tarvitse" välit, yhteishuoltajuus, lapsi minulla isällään kirjoilla, eli kaikki niin "ok" kuin olla voi tässä eronjälkeisessä tilanteessa.
Exän uusio-mieheenkin ihan ok-puhevälit, lapsen tähden, tottakai oltavakin.
Lapsi nyt ekaluokkalainen ja ekaluokkalaisen Joulujuhlaa siitä sitten viettelemään... ja kas; exän uusi miesystävä (jolla pari omaakin lasta) tulee sinne myös?(!)
Mielipiteitä;
Käsittääkseni kyseinen tilaisuus on ensisijaisesti sen ekaluokkalaisen juhla ja hänet maailmaan tehneiden isän ja äidin on syytäkin olla paikalla.
Mutta mitä vit... eikun, mitä ihmettä tämä uusio-ukko siellä tekee? Mitä virkaa hänellä siellä on, kun molemmat vanhemmat ovat paikalla?
Onko hänen asiansa olla siellä?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Jos ajattelet asian niin päin että sinulla olisi uusi kumppani.. Haluaisitko hänen osallistuvan lastesi arkeen ja juhlaan, myös joulujuhlaan? Olisiko se ex:ltäsi jotain pois? Osoittaisiko se lapsellesi, että uusi kumppanisi välittää hänestä ja haluaa olla mukana teidän yhteisissä asioissa?
Vai olisitko sitä mieltä, että uudelle kumppanillesi ei kuulu sinun lapsesi ilot ja surut? Että sinun kuuluu hoitaa oma lapsesi eikä kumppanisi kuuluisi sekaantua koko asiaan... ?
Näin päin ajateltuna ehkä pystyy ymmärtämään paremmin... Tuskin kyse on siitä että he haluavat loukata sinua tai viedä paikkaasi isänä.... uskoisin että tässä kohtia ajatellaan lasta ja sitä mikä hänestä hyvältä tuntuu.
Tsemppiä !
Ilmeisesti vaimosi haluaa näyttää kaapin paikan ja on kutsunut uuden miesystävänsä koulun joululuhjaanja haluaa viestittää lapsille, että tämä mies on teidän uusi isä.
Tutustu varatuomari Anja Hannuniemen väitöskutkimukseen
Isiä manipuloidaan julmasti ulos lapsen elämästä, sekä syihin, joista vieraannuttamisoireyhtymä johtuvat.
Varaudu myös siihen, että vaimosi suunnittelee uusperheen perustamista ja haluaa lapset itselleen ja sinut ulkoruokintaan.
Varmista, että lapsia ei käytetä pelinappulana ja koston välineenä.
Porin Sanomat.
http://www.porinsanomat.fi/uutiset.php?id=997
---
Molemmat kommentit luettu, molemmat ihan ok.
Itseasiassa lapsia minulla kaksi, ensimmäinen nyt ekalla, toinen vuodenverran nuorempi.
Näissä asioissa on toki aina kaksi puolta ja ainakin kaksi "oikeaa" tapaa suhtautua...
Itselläni ei vakituista uutta kumppania ja "ei niin vakituiset" olen tietoisesti pitänyt ulkopuolella lasten elämästä.
Silloin kun lapset minulla, ei muita kumppaneita pyöri nurkissa.
Mielestäni lapset sen verran nuoria, että heillä täysi työ tottua isin-kotiin ja äidin-kotiin ja siihen, että heillä tosiaan on kaksi kotia ja vanhemmat asuvat eri osoitteissa.
Henkilökohtaisesti siis en veisi uutta kumppania Joulujuhlaan, ainakaan tässä vaiheessa elämää (lasten elämää, nuoria ja ehkä vielä pasmat hieman sekaisin missä mennään) myöhemmin toki, kun elämä asettunut ja lapsilla hieman enemmän ikää ymmärtää mikä on isä, mikä äiti ja keitä siinä arjessa pyörivät ukot tai akat.
Toki on ihan ok, että aikuinen jatkaa elämäänsä (siis myös omaansa) eron jälkeenkin, mutta mielestäni kaiken pitää tapahtua lapsen ehdoilla ja niin, että lapsen elämää (henkistä elämää) ei turhaan vaikeuteta pakottamalla tekemään "noloja valintoja" noloissa tilanteissa.
Kummallehan kertoa ekana innostaan Joulujuhlan tapahtumista?
Kumman kädestä pitää kiinni koulukäytävien ruuhkassa?
Isi vai se ukko, joka asuu äidin kanssa ja on siellä kyllä ihan kiva, mutta silti... kummalle osaa (pitää ensin) iloaan jakaa ja tiukanpaikan tullen kumman kädestä pitää kiinni kun jännittää?
isin vai... kenen?
Ekaluokkalainen osaa hyvinkin ajatella ja kokea tunteita.
On mielestäni turhaa ja lapselle ikävää, jos ja kun joutuu em. tilanteessa, joka siis jännä ja kivaksi tarkoitettu Juhlatapahtuma, tuollaisten henkisten valintojen eteen.
Tuleekohan isille pahamieli, jos kerron sille toiselle ekana miten oli tonttuna kiva esittää näytelmää? Vai jätänkö iloitsematta, ettei kukaan loukkaa mieltään?
Jänskättää hirmuisesti, otanko isin kädestä (ja kiipeän vaikka syliin) vai jännittelenkö ihan hiljaa vaan, ettei tuo äidin uusiomies katso pahasti?
Koulukaverit kyselee, että ketä nuo miehet on... toi on sun iskä ku oon nähny sen hakevan koulusta sua, mut kuka toinen ukko on, joka pitää äitiäs kädestä kiinni?
Tällaisia ajatuksia tänään iskällä.
Olenko ihan pallo hukassa vai onko näissä ajatuksissa mitään järkee...?
Ei lapsi mieti tuollaisia.. Noi on ihan sun päässäs.. Lapsi joko pitää tai ei pidä äitinsä miehestä ja toimii sen mukaan..
Tottakai se mies on koulun juhliin tervetullut. Kotiisi sitten voitkin valita että kenet kutsut, ketä et..
Vastausta:
useilla koulukavereilla on sama tilanne, isä, äiti ja heidän uudet kumppaninsa ei sitä kukaan ihmettele.
Lapsi ei mieti saako iloita tai kenestä hakea turvaa tai kenelle kertoa joulunäytelmästä ensin, jos aikuiset eivät itse ala osoittaa mieltään.
Uusi kumppani voi ihan mainiosti osallistua lapsen joulujuhlaan, jos lapsi sitä itse toivoo. Useissa kouluissa tilat vain ovat niin rajalliset, ettei vanhempien lisäksi muita kutsuta. Toisissa kouluissa juhlaan voivat osallistua isovanhemmat, kummit tai muut perheen läheiset ystävät. Kantaisitko samalla tavalla huolta siitä tarttuuko lapsesi vaarin käteen, kertooko ensin enolleen joulunäytelmästä tai istuuko kummin sylissä?
Kouluikänen ja 6-vuotias ymmärtävät ihan takuulla , kuten itse muotoilit "mikä on isä, mikä äiti ja keitä siinä arjessa pyörivät ukot tai akat".
Taidat olla aika epävarma omasta roolistasi isänä ja pelkäät, että toinen vie paikkasi.
Muista kuitenkin, että sinä olet isä lapsillesi. Heillä voi rinnallasi myös muita tärkeitä ja läheisiä ihmisiä elämässään, joille kertoa omia asioitaan.
"Taidat olla aika epävarma omasta roolistasi isänä ja pelkäät, että toinen vie paikkasi."
Nojoo... ja ei.
On vaan sellainen elämäntilanne ja elämänvaihe, että ajatukset vähän harhailee... periaatteessa kaikki kyllä kunnossa ja tiedän ja tiedostan olevani isä lapsilleni eikä tuo toinen "ukko" ole sinänsä mikään uhkatekijä.
Päinvastoin; hyvähän se on, että äitin kotona on joku mieshahmokin touhuamassa... eikä tuossa "ukossa" mitään vikaa, ihan rehdiltä mieheltä vaikuttaa.
Eka kerta vaan minullekin tuo ekaluokkalaisen Joulujuhla ja ylpeänä isänä (isyydestä ylpeänä) tuli vaan "heikko hetki" kun en ollutkaan ainoa mies-aikuinen jakamassa lapsen juhlaa.
Kiitos kommenteista; selkiytyy nuo (epävarmuus)ajatuksetkin kun saa ulkopuolisten mielipiteitä... se kai näiden keskustelupalstojen tarkoituskin lienee?
Nokka kohti Uutta Vuotta!
Lainaus Anja Hannuniemen väitöstutkimuksesta Isiä manipuloidaan julmasti ulos lapsen elämästä.
Alkuperäisessä linkissä löytyy myös kommentit.
---------
Tuomioistuimet suosivat häiriintyneitä äitejä
Suomalainen oikeuslaitos tekee paljon vääriä huoltajuuspäätöksiä, koska tuomarit ja sosiaaliviranomaiset eivät osaa tunnistaa vieraannuttamisoireyhtymää, toteaa tutkija, varatuomari Anja Hannuniemi.
Pohjoismaissa ja eritoten Suomessa vieraannuttamista ei ole varatuomari Anja Hannuniemen mukaan vieläkään ymmärretty ottaa vakavasti, vaikka Suomen käräjäoikeuksissa käsitellään yhä useammin huoltoriitoja, joissa toista vanhemmista syytetään lapsen manipuloinnista eron jälkeen.
Saksassa, Kanadassa, Israelissa, Australiassa ja USA:ssa tuomioistuimet ovat hyväksyneet vieraannuttamisoireyhtymän (PAS) jo viralliseksi diagnoosiksi. Samoin Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on myöntänyt ilmiön olemassaolon.
– Kun Suomen valtio on sitoutunut Euroopan ihmisoikeussopimukseen, tämä tulisi ottaa huomioon suomalaisessa lainkäytössä.
Hannuniemi suomii väitöskirjassaan kovin sanankääntein suomalaista oikeusjärjestelmää sekä ihmettelee poliittisen järjestelmän silmien ummistusta näin vakavan ongelman edessä.
Tuomioistuimet ovat Hannuniemen mukaan jo vuosia suosineet häiriintyneitä äitejä lähihuoltajiksi. Syykin on tutkijan mielestä helposti löydettävissä: Tuomioistuimet antavat periksi vieraannuttajille, jotka ovat hyvässä asemassa ja kulissit kunnossa, koska luonnehäiriöiset narsistit osaavat selittää asiat niin hyvin.
– Hyvin paljon lapsia menee väärille ihmisille, koska tuomioistuimet ovat ihan sekaisin. Siellä ei ole riittävää psykiatrista osaamista, eikä vieläkään tajuta, että äiditkin voivat olla väkivaltaisia ja tehdä pahaa lapsille.
– Isien pitäisi olla aivan täydellisiä, että he kelpaisivat vanhemmiksi. Äidit voivat olla juoppoja ja he saavat silti lapsen huoltajuuden. Järjestelmässä on selvä vinoutuma, Hannuniemi huomauttaa.
Ongelmaan olisi kuitenkin löydettävissä ratkaisu, jos tuomarit ja sosiaalityöntekijät koulutettaisiin tunnistamaan vieraannuttaminen. Nyt lasten puheista tehdään Hannuniemen mukaan jatkuvasti vääriä tulkintoja, kun lapsia on ehditty käännyttää lähivanhemman paremmuuden uskoon.
Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan olemassa menettelytapaa, jolla katkerissa huoltajuuskiistoissa vieraannuttajan persoonallisuushäiriöitä voisi kartoittaa.
Hannuniemi onkin esittänyt, että vaikeissa huoltajuusriidoissa tehtäisiin pakollinen mielitilatutkimus vanhemmille.
– On huonon yhteiskuntapolitiikan merkki, että syrjäytymisvirtahepo on keskellä hyvinvointiyhteiskunnan olohuonetta, eikä kukaan halua nähdä sitä, saatikka tutkia ja saada tutkimustuloksia. Sehän pakottaisi tekemään uudenlaista politiikkaa, joka tuottaisi lisää kustannuksia. Mutta asiaan paneutuminen maksaisi itsensä takaisin nopeasti, sillä yhden syrjäytyneen nuoren arvioidaan maksavan yhteiskunnalle eläkeikään mennessä miljoona euroa.
Anne Nikka
Lisätty ke 16.6.2010 | 28 kommenttia
pitäisikö ex pariskunnan yhdessä käydä aina joujuhlissa. haha ha pah. kyllä sinne ne uudetkin mukaan mahtuu.
Eikös se ole vain plussaa - siis että lapsella enemmän ihmisiä jotka välittävät hänestä.
Uutta miestä on tietysti vaikea heittää juhlista uloskaan, mutta kuokkavieraana hän siellä on. Menköön mieluummin omien lastensa juhliin.
Lasten äidin tilannetaju on tässä eniten koetteilla. Ehkä hän asettaa mukavuuden - esim. autokyydin kotoa ja kotiin - tyylin edelle.
Keskustelkaa asiasta vastaisen varalle. Uusikot menevät ja tulevat, lapsella on vain yksi äiti ja yksi isä. Ja lapsen juhlasta on tässä kysymys.
Mites meni?
Tuli mieleen että olihan sillä toisellakin miehellä lapsia - eikö se tavallaan ole luontevaa että nekin on siinä mukana?
Menihän tuo... tämän viestiketjun aloitin heti Joulujuhlan jälkeen. Ja tuossa jäljempänä muutaman kommentinkin jo laitellut...
Sillä toisella on lapsia, mutta asuvat toisella puolella Suomea äidillään.
Eivät olleet siis mukana, eikä tosin tämä heidän isänsäkään ollut heidän juhlissa.
Oliko lie sitten hänelle "korvaavaa isyyttä" olla minun lapseni juhlassa paikalla "toisena isihahmona", en tiedä ja ei väliäkään enää; kun kerran oli niin minkäs tuolle enää tekis.
Suvaitsevuutta veliseni, hän on sinun napalankosi, siis niinkuin lanko, naisen napa yhdistää teitä ja mitä useampi isi, niin sitä sakeampi soppa, vai mitenseoli..
Miun laps meni kouluun 08 ja olin siihe mennes ollu nykysen miehen kanssa kaks vuotta. Mies on ollu jokaisessa lapsen juhlassa läsnä ja ei oo exää häirinny (ois varmast maninnu) ja lapskii on tykänny, et siellä on joku hänestä ottamassa kuvia (tänä vuonna ei kuvia otettu). Kyl myö ainakii sovitaan samaan, isoon juhlasaliin kaikki kolme. Ei siellä tartte vieri vieressä istuu sen exän kanssa. Luultavasti se siun exän uusi mies on siellä just sen takia, että exäs on halunnu hänet paikalle ja on osa lapsen elämää.