Suomessa se on romahtanut. Muissa Pohjoismaissa opiskellaan ihan kuten Suomessakin ensiksi englantia mutta sitten valitaankin saksaa, ranskaa, espanjaa ja venäjää. Osa valitsee jopa niinkin eksoottisia kieliä kuten arabiaa, kiinaa ja japania. Useimmat valitsevat kaksi vierasta kieltä joista toinen on poikkeuksetta englanti ja toinen joku näistä mainitsemistani kielistä. Suomessa tilanne on täysin katastrofaalinen kolmen kielen mallineen joista se toinen tärkeä kieli jää oppimatta koska hyvin harva alkaa opiskelemaan kolmea kieltä joista englanti on vaatimus työelämässä ja ruotsi pakollinen poliittisista syistä.
Perusopetuksen päättyessä neljä viidestä oppilaasta on Suomessa opiskellut vain englantia ja ruotsia. Noin yhdeksän kymmenestä opiskelee ensimmäisenä vieraana kielenä englantia. Myös alueelliset erot kieliopinnoissa ja oppimistuloksissa ovat kasvaneet. Kieltenopiskelun vähentyminen on ollut esillä myös muissa Pohjoismaissa, minkä vuoksi niissäkin on ryhdytty toimenpiteisiin kieltenopiskelun monipuolistamiseksi.
Tärkeimpiä vieraan kielen opiskelumotivaatioon vaikuttavia tekijöitä ovat opiskelun koettu hyöty, kiinnostus kieltä kohtaan ja myönteiset oppimiskokemukset. Hyötynäkökohdat motivoivat erityisesti poikia, kun taas tyttöjen motivaatioon vaikuttavat poikia useammin lisäksi kieleen liittyvät tunnetekijät.
http://www.oph.fi/etusivu/102/kieltenopiskelun_yksipuolistuminen_monen_tekijan_summa
Perusopetuksen päättyessä neljä viidestä oppilaasta on Suomessa opiskellut vain englantia ja ruotsia. Noin yhdeksän kymmenestä opiskelee ensimmäisenä vieraana kielenä englantia. Myös alueelliset erot kieliopinnoissa ja oppimistuloksissa ovat kasvaneet. Kieltenopiskelun vähentyminen on ollut esillä myös muissa Pohjoismaissa, minkä vuoksi niissäkin on ryhdytty toimenpiteisiin kieltenopiskelun monipuolistamiseksi.
Tärkeimpiä vieraan kielen opiskelumotivaatioon vaikuttavia tekijöitä ovat opiskelun koettu hyöty, kiinnostus kieltä kohtaan ja myönteiset oppimiskokemukset. Hyötynäkökohdat motivoivat erityisesti poikia, kun taas tyttöjen motivaatioon vaikuttavat poikia useammin lisäksi kieleen liittyvät tunnetekijät.
http://www.oph.fi/etusivu/102/kieltenopiskelun_yksipuolistuminen_monen_tekijan_summa
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tuossakin tiedotteessa jälleen kerran kierrettiin ongelman todellinen syy: pakkoruotsi.
Varför skulle man ens försöka studera främmande språk,
när man helt enkelt kan tvinga den andra att lära sig finska?
Koko julkaisu:
http://www.oph.fi/julkaisut/2011/kielten_tarjonta_ja_kielivalintojen_perusteet_perusopetuksessa
Anna kun arvaan: pakkoruotsia ei kyseenalaisteta sivulauseen sivulauseessakaan?
Missähän maassa pystytään parhaiten kommunikoimaan edes kahdella maailmankielellä, tuskinpa Suomessa? Ruotsalainen, tanskalainen ja norjalainen kun kommunikoivat parilla maailmankielellä niin Suomessa tilanne on se, että osataan kohtalaista englantia ja hyvin tönkköä ruotsia. Sillä ei kovinkaan paljon kaupustella maailman turuilla ja toreilla ellei pyydetä ruotsalaista tulkiksi. Mutta kuka taas siitä hyötyy onkin eri juttu.
No sehän selittää sitten miksi se Gripen ei vaan tunnu edes kolmessakymmenessä vuodessa menevän isoille pojilla kaupauksi. Norjalaisilla turskankalastajilla ja nuuskanniiskuttajilla ei ole muuta kaupusteltavaa kuin öljy ja sekin loppuu viidentoista vuoden sisällä. Juuttipelleillä vielä vähemmän. Lego ja viina.
Henna Virkkunen(kok?) tietää ratkaisun ongelmaaan: Lisätään pakkoruotsia!
Ongelma tosiaan ratkeaa lisäämällä ja aikaistamalla pakkoruotsia.
Ettet vain ålantiloinen ole vaihtanut sitä nuuskaa vähän väkevämpiin aineisiin.
Tuota, mikä ongelma on nyt SSpersulla? Onko piikkivyö hukassa vai saitko liikaa piiskaa?
Tärkeimpiä vieraan kielen opiskelumotivaatioon vaikuttavia tekijöitä ovat opiskelun koettu hyöty, kiinnostus kieltä kohtaan ja myönteiset oppimiskokemukset.
Katsotaanpa tilannetta pakkoruotsin osalta:
hyöty = mitätön
kiinnostus kieltä kohtaan = siis inho pakkokieltä kohtaan
myönteiset oppimiskokemukset = voidaanko puhua pakkoruotsin kohdalla
Tack men nej tack