Onko se ainoa turvallinen vaihtoehto. Etkö ole selvittänyt asiaa. Miksi et? Eikö elämä ole sitä, että laskee sydämensä toisen eteen ja kysyy, tahdotko sinä ottaa tämän. Jos vastaus on ei, on saanut sen tiedon, minkä tarvitsee mennäkseen eteenpäin. Ei rakkautta tarvitse unohtaa, mutta varmuuden saatuaan se ei jää kummittelemaan. Etkö ojentanut sitä hänelle?
Vuodesta toiseen olet kirjoittanut hänelle.
Miksi näin.
9140
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
En piruile. Haluan ymmärtää.
Ojensin, mutta sydämmen paikka löytyy nykyään lastukärrystä..
Olen pahoillani. Harmi etten tajunnut aikaisemmin. Olisin viskannut omani toiseen suuntaan. No, koitahan pärjätä. Musta ei ole laastariksi kenellekään.
Harmi, että edes kommentoit..
Ymmärrän. Mä unelmoinut yhdestä miehestä 10 vuotta kunnes sain kerrottua. Turpaan tuli, mutta selvisin siitä ilman laastaria. Kyllä siihen tosin aikaa kului.
Hänelle ojensin vaikka mitä, mutta sain vaan vastaukseksi myöhemmin sen, ettei ole aikaa... Ei siis selkeää kieltäytymistä, siksi nyt roikun kuin hirressä kitumassa.
Pitää paikkansa. Jo pari vuotta olen kirjoittanut hänelle. Vain hänelle...
Itse en ole sentään vuodesta toiseen kirjoittanut hänelle vaikka yli vuoden olen tätä tehnyt. Olen onnistunut jopa olemaan pois täältä välillä. Mutta tuo on totta selvittämättömät asiat jäävät kummittelmaan, kun on yrittänyt voi sanoa itselleen että on tehnyt jotain. Ja jos se toinen ihminen ei olekkaan kiinnostunut sitten hän ei ole. Itse en halua ojennettu sydäntä enemmänkin kättä eli kädenojennuksen irl että saisin mahdollisuuden tutustua. Matka toisen sydämmeen alkaa oikeastaan vasta sitten tuon tutustumisen myötä.
http://www.youtube.com/watch?v=68pAVSM4XPM
Mä olen kyllä pahoillani sun puolesta. Mutta. Nyt uinumaan.