Nyt se iski, joulumasennus

Joulua syytetään ihan kaikesta,kylläkai se masennus olis eronjälkeen iskeny vaik juhanuksena jos 3v suhre katkeaa.

minkäs kielisen kortin se P lähetti?
no aina uusia löytyy.

tuttu tunne... vaik vois olla hauskkaa ni aina on joku juttu mistä masennus laukee...

Tämä on pahin aika vuodesta joulu, kaikki kiinni, jotkut huoltoasemat saattaa olla auki,
Tähän on vaaan pakko tottua, yksin olen ollu jo useamman vuoden, ku puoliso poistui tuonpuoleiseen, aikuiset lapset omissa perheissään, menen kyllä käymään yhden luona, saa nähdä näenkö toisia, heillä yleensä on omat menot.

Yhteiskunnan pitäisi huolehtia meistä yksinäisitä, jokin yhteinen paikka mihin kutsuttaisiin kaikki yksinäiset henkilökohtaisella kirjeellä, olisipa toisistaan seuraa.

Juhlapyhät on kieltämättä perhekeskeisiä ja jotenkin yksinäisten yksinäisyys korostuu, kun kaikki mediat lähettää perhekuvaa siellä sun täällä yhdessä viettämässä laatuaikaa.
Yksin asun minäkin, mutta sekä Aaaton että Tapaninp. olen poissa kotoa.
Mutta niitä väliaikoja voi paikata tv.tä katsomalla valikoida vaikka millaisen elokuvasession tai konsertti ohjelman. On mistä valita. Lisänä hyvä ruoka ja viini. Tietysti jos joku kaveri - ystävä - lapset - naapuri on hollilla niin kylään vaan tai kutsu kotiisi, sinun valinta. Älä käperry yksikseen oloon, käy vaikka kirkossa.
Tiedän että aika auttaa, oikeasti...............

Kirkko on hieno ajatus, mutta sinnekää ei jaksa yksin mennä, jumalanpalvelukset kuuntelen aina radiosta, kirkon tunnen hienoksi paikaksi, olisin kun se aikoinaan puplikaani joka häpesi kirkoon menoa, sama tunne on mulla, olen kuin se puplikaani menisin jos kehtaisin, jos puoliso eläisi, asia olisi toisin, yksin ihminen on orpo.

Eikö teillä yksinäisyydestä kärsivillä yksinäisillä ole muita yksinäisiä tuttuja?
Kutsukaa Joulun viettoon ja tehkää Jouluruoat vaikka nyyttäri periaatteella, jokainen tekee jotain.
Itse kun en halua olla yksin Jouluna silloin kutsun muita yksinäisiä kylään.

Se kyllä vaatii jotain muuta kun märehtiä kotonaan yksin.
Olen itse luultavasti yksin Joulun mutta en kärsi siitä pätkääkään, vaan nautin.
Ja koskaanhan ei tiedä mitä tapahtuu, kun on vain avoin ihmisille.

Nuoruus on jääny kauas taa, ympyrät pienenee armotta, askel lyhenee, väsymys yllättää, tänikänen on totaalisesti yksin ku puoliso on poistunu ijäisyyteen, " ei vanha koira uusia teppuja opi " voisi olla että oppiski, jos olisi toinen ihminen lähistöllä mutta ku ei ole.

Minä rohkeasti aloitin uuden suhteen eron jälkeen, mutta "vanha koira ei opi uusille tavoille",näin se on ja osaan olla yksinkin, jopa nautin nyt siitä.

Eihän sinullta kummankaan suku ole kuollut, joten soitapa nyt jollekin yksinäiselle sukulaisellesi tai ystävällesi ja kutsu kylään. Laitat vähän joulua, niin saat iloisemman mielen touhutessa tai jos et jaksa puuhata, niin osta jotain tarjottavaa kaupasta: kinkkusiivuja voileipien päälle ja pipareita kahvin kanssa. Itse ostin jopa itselleni mieleiseni joululahjan ja paperoin sen kauniisti. Ihailen sitä tuossa pienen tekokuusen alla. Minulla on ainakin sukulaisia ja ystäviä, sekä naimattomia että eri tavalla yksinäisiksi tulleita. Muinakin juhlapäivinä olen esim arka lähtemään liikenteeseen, mutta ystävän, tuttavan tai sukulaisen kanssa on kivakin lähteä vähän liikkeelle - eikä se aina tarvitse olla se lempisukulainen tai paras ystävä.

On jouluyö, sen hiljaisuutta yksin kuuntelen ...

Niin olen tehnyt minäkin jo useampana jouluna. Tosin kovin myöhään en sitä hiljaisuutta ole kuunnellut, vaan olen mennyt aikaisin nukkumaan herätäkseni varhaiseen joulukirkkoon.
Aaattopäiväksi on ohjelmaa riittävästi, samoin myös joulupäiväksi, mutta illat tulen viettämään yksin vaatimatonta jouluateriaa nauttimassa. Saatan myös käydä palstalla toisia yksinäisiä kohtaamassa.

Lapsillamme on omat perheensä ja heillä on oikeus viettää joulun oman ohjelmansa mukaan. Minulle riittää se hetki, jolloin heillä on aikaa myös isälleen.

Sain myös minä joulukortin entiseltä naisystävältäni ja parilta nykyiseltäkin, mutta eivät ne tunteita herättäneet suuntaan eikä toiseen. Joulu on nopeasti ohi ja kuten k/k sanoi, masennus voi iskeä yhtä hyvin juhannuksena, tai vaikka jo pääsiäisenä.

En kutsu kettää, jos tulee yllätysvieraita, ovat tervetulleita, toivon vaan että menis joulu äkkiä ohi, en ole joulu ihminen.

Olen kerran ollut yksin Jouluna, Marokossa, läksin karkuun kun en jaksanut hössötystä.
Eipä se ollutkaan kivaa, sain salmonellan, maksin kuumeessa wc juosten, ratkoin yksin ristikota:(
Tämä joulu taitaakin olla kiirettömämpi kun yleensä, porukat tulee mutta olen tahnyt mitä tarvitaan. Huomenna lähdetään lämmittämään mökkiä, osa porukasta on siellä.

Olet onnellinen. Sinullahan on perhe. Vaikka kuinka juuri joulun ajan oletkin yksin. On paljon ihmisiä joilla ei ole ketään koskaan, elämänhistoriassa vain menetyksiä, sairautta, kuolemaa, tyhjyyttä...

Tunteet on kummia, usein surullisia mutta silti nekin tasapainottavat elämää. Itku ja suru on sinulla nyt varmaan haikeanoloista, mutta kun siitä pääset yli ja ohi niin maailma näyttää taas kirkkaammalta. Joulun jälkeen ihan konkreettisestikin.

Tuossa alla on monta hyvää "ohjetta". Kannattaa lähteä pöksästään liikkeelle heti kun sen verran voimia löytyy, kannattaa pinnistääkin vähän. Lue lehti tarkkaan, varmaan kaikenlaisia tilaisuuksia ja tapahtumia paikkakunnaltasi löytyy jos luet sillä silmällä. Jos lähdet hyvillä mielin niin hymyilet vaikka et huomaakaan - tiedä vaikka löydät uusia juttukumppaneita > ystäviä>>>. Kotoa harvoin kukaan tulee hakemaan.

Lämpöistä joulun aikaa sinulle!

Näin joulunaikaan kaikki mennyt pulpahtaa pintaan, samoin kävi itselleni,mutta onhan meillä toisemme, vaikka näin virtuaalisesti.

Minä taas noita bb, ym poikkeavien bileitä väistelen,yksi Jani riittäköön.

Meitä on moneksi. Itse kauhistun, kun ikäiseni naiset kertovat kuinka parikymmentä sukulaista tulee heidän ruokittavakseen. Mieluummin olen yksin, mikä ei kyllä tänäkään jouluna pidä paikkaansa. Noita suhdekolauksia on ollut sen verran, etten enää itke niiden vuoksi. Hyvää Joulua Sinulle. Katse eteenpäin.

Nyt iski meillä jouluähky, huh, huh.
Mies jo kuorsaa.

Käydään täällä välillä katselemassa, kyllä se siitä, unohtuu masiskin.

Paras keino päästä joulusta mahdollisimman pienin vaurioin on ettei laita mitään joulutilpehööriä esille. Syö ihan tavallisia ruokia, vältä mitään jouluruokaa syömästä.
Laita sellainen radiokanava päälle jossa ei soiteta joululauluja tai soittele omia levyjä ja katsele TV:stä ihan tuttuja sarjoja, joita muinakin päivinä katselet, mutta vältä jouluohjelmia.
Ja kas, joulunpyhät ovat menneet, ja kaikki on taas niin kuin ennenkin:)

Tuolla aikaisemmin ketjussa joku mainosti yhteydenottoa sukulaisiin. Valitettavasti on monia joilla ei ole yhtään sukulaista elossa, eivät ole väleissä, asustavat toisella puolella Suomea tai jopa ulkomailla.

Tänä jouluna vietän joulun vaihteeksi yksin. Toki käyn tänään, aattona nuorimmaisen luona syömässä, mutta palaan illaksi kotiin. Oikeastaan olen helpottunut kun ei tarvitse passata ketään tässä jouluflunssan kourissa. Joulun alla herkistyy ja menneet tulee mieleen, ei joulu ole ollut entisensä miehen kuoleman jälkeen, kaipaus ja ikävä tulee vääjäämättä. Joulu on perheiden juhla ja lesken ystävät ovat usein perhetuttuja. Ylimääräisiä ei kaivata joukkoon.

Ostin itselleni pari kirjaa, telkkarista tulee leffoja ja musiikkia. Ajattelin vaan olla, lukea ja löhöillä, en viitsi edes lähteä kirkkoon tällä kelillä tartuttamaan toisia. Kolmesta päivästä tässä vain on kyse, tai oikeastaan kahdesta.

Terveisiä mummolle ja Hyvää Joulun jatkoa!

"*

Eilen itkiä tihhhhuuutin, ku suutin kunnolla jälkeläiselleni, nyt tuntuu tosi helpolta on kuin taakka olisi pudonnu harteilta.
Nyt ei ole enään menneisyyttä on vain tulevaisuu.

Kevät keikkuen tulee, kyllä se masennus jää meneisyyteen, aurinko kohta alkaa paistamaan, autolla ajaminen on tosi tarkkaa puuhaa ku aurinko paistaa suoraan silmiin, kyllä tämä tästä vielä iloksi muuttuu.

Tuli tässä mieleen kun luin näitä kirjoituksia että miksi moni on niin yksinäinen nykyaikana? Jäätyäni eläkkeelle vuosi sitten en saanut aikaani kulumaan kotona,vaikka ukko onkin ja lapsia ja lapsenlapsia.Niinpä ilmoittauduin vapaaehtoistyöhön,nyt käyn pari kertaa viikossa tapaamassa yksinäisiä vanhuksia ja kahtena päivänä viikossa avustan kierrätyskeskuksessa/kahvilassa.Nyt jouluaattona laitettiin jouluruokaa kodittomille ja yksinäisille ja voin sanoa että oli paljon kävijöitä.Ei pidä jäädä kotiin yksinään,siitä vain masentuu,ihmisten ilmoille reippaasti vain,kyllä aina jonkunlaista seuraa löytyy.

Onni sinulle, että olet noin hyväkuntoinen.
Monien ainoat voimavarat kuluvat oman itsen toimeentuloon.
Jos itse on avun tarpeessa, ei jaksa sitä muille antaa.
Hienoa työtä teet, kiitetty olet!
Olisipa monia muitakin, sinun kaltaisiasi.