Muistan kuinka Rauhanyhdistyksellä puolusteltiin erästä perhettä, jonne syntyi tasaiseen tahtiin lapsia niin kuin muihinkin uskovaisiin perheisiin. Tässä perheessä lapsilla paria lukuunottamatta oli vaikea kuolemaan johtava rappeumasairaus. Toisella "terveistä" lapsista oli vaikea psyykkinen sairaus, jonka epäiltiin johtuvan huomiotta jäämisestä.
Jotkut uskottomat olivat perheen äidin voinnista huolestuneet, kun tämä sai nostella ison läjän pieniä pyörätuoleja autoon ja takaisin ja lapset olivat sikin sokin auton takatilassa. Lapset alkoivat menehtymään n. 10 - 20 vuoden ikäisinä saatuaan sitä ennen viettää onnellisen elämän uskovassa perheessä.
On todella upeaa, että tämäkin perhe otti lapsensa vastaan ja antoi heille sen lyhyeksikin jääneen elämän. He eivät halunneet ehkäistä lapsiaan.
Aika harva perhe pystyy samaan.
Jotkut uskottomat olivat perheen äidin voinnista huolestuneet, kun tämä sai nostella ison läjän pieniä pyörätuoleja autoon ja takaisin ja lapset olivat sikin sokin auton takatilassa. Lapset alkoivat menehtymään n. 10 - 20 vuoden ikäisinä saatuaan sitä ennen viettää onnellisen elämän uskovassa perheessä.
On todella upeaa, että tämäkin perhe otti lapsensa vastaan ja antoi heille sen lyhyeksikin jääneen elämän. He eivät halunneet ehkäistä lapsiaan.
Aika harva perhe pystyy samaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
On totta että erityisellä on oikeus elää ja omissa puitteissaan elää täysipainoista onnellista elämää. Ajatellaan vaikka sokeaksi syntynyttä; ei hänellä ole minkäänlaista käsitystä siitä mitä on näkeminen, joten ei hän asiaa sure. Niinpä sääli on näissä tapauksissa aivan järjetön tunne.
Eipä ihme että äidin jaksamisesta huolehdittiin, toivottavasti asia ei jäänyt pelkkään mässytykseen, arvosteluun ja huoleen, vaan annettiin myös apua sekä silloin, että nyt.
Antaa harvojen ja jaksavien pystyä ja tuetaan heitä, mutta hyväksytään myös toisten voimavarojen loppuminen ja niiden voimien rajojen tiedostaminen jo ennen kuin ne loppuvat, jotta kenenkään ei tarvitsisi kärsiä. Ei uupuneen, eikä hoidettavan. Koska ymmärräthän sinäkin, ettei uupuneen vanhemman erityisellä tai terveelläkään lapsella voi olla täysipainoista, onnellista elämää.