Keskisuomalaisen I pääkirjoitus 20.6.2004
Kristillisdemokraatit identiteettikriisissä
Bjarne Kalliksen luopuminen kristillisdemokraattien puheenjohtajuudesta kesken kauden on sanoma puolueen menestymisen vaikeuksista, jopa identiteetillisestä kriisistä. Kristillisdemokraattien kansanedustajien määrä on alentunut eikä se nyt päässyt edes europarlamenttiin. Ääniä on kertynyt kohtuullisesti, mutta kristillisdemokraatit ovat yksinään liian heikkoja kasvamiseen eikä onnistuneita vaaliliittokumppanuuksia enää löydy niin helposti kuin vuosia sitten.
Kristillisdemokraatit on puolueena kummajainen. Suomalaisten valtavirta tuntee kristillisyyden omakseen, mutta äänestäjät kavahtavat näiden elämänarvojen monopolisoimisen pyrkimystä poliittisen vallankäytön välineeksi. Kaikkien puolueiden äänestäjien enemmistö koostuu kristityistä. Se ei ole yleensä peruste puolueen valinnalle. Tämä selittää kristillisdemokraattien jäämisen muutaman kansanedustajan puolueeksi. Tuskinpa huominen kääntää tilannetta olennaisesti, olipa puheenjohtajana ja muina vastuunkantajina keitä tahansa.
Bjarne Kallis asetti tavoitteet korkealle, sillä hän on kunnianhimoinen ja määrätietoinen mies. Kallis ajoi läpi kristillisen liiton nimen muuttamisen kristillisdemokraateiksi. Idea meni läpi, vaikka sillä oli runsaasti vastustajia. Ehkä Kallis uskoi tuoreen nimen tuovan lisää kannatusta. Kristillisdemokraatit ovat Saksassa mahtitekijöitä, mutta maan historia on olennaisesti toinen kuin Suomen.
Kristillidemokraateilla ei ole ollut uskottavia kumppaneita. Aiemmin keskusta ja kristilliset esiintyivät samassa vaaliliitossa. Tästä hyötyi nimenomaan pieni osapuoli. Kristilliset pääsivät jopa Esko Ahon porvarilliseen hallitukseen keväällä 1991. Bjarne Kallis on myötäillyt silmiinpistävän voimakkaasti sosiaalidemokraatteja. Hän asetti Paavo Lipposen ykköseksi pääministerikilvassa runsas vuosi sitten, mutta tämäkin taktinen laskelma petti. Yksikään johtava puolue ei ole kovin halukas kristillisdemokraattien houkuttamiseen lähikumppanuuteen, vaikka virallisia esteitä yhteistyölle ei sinällään esiinny.
Kalliksen seuraaja löytynee eduskuntaryhmästä. Sen ulkopuolisen henkilön on vaikea paneutua asioihin. Hän jää muutoinkin ulkokehällä kulkijaksi. Puheenjohtajuus on epäkiitollinen vastuu, mutta se houkuttaa eteenpäin pyrkiviä poliitikkoja. Asiat tuskin luisuvat kovin paljon nykyistä huonommiksi, joten siedettäviä pärjäämisen eväitä on.
Puolueen olisi reilusti asemoiduttava yhteiskunnallisella kartalla, joko vasemmalle, keskustaan tai oikealle. Seilaaminen milloin mihinkin suuntaan valtakunnallisesti ja paikallisesti ohentaa uskottavuutta.
Kristillisdemokraatit identiteettikriisissä
Bjarne Kalliksen luopuminen kristillisdemokraattien puheenjohtajuudesta kesken kauden on sanoma puolueen menestymisen vaikeuksista, jopa identiteetillisestä kriisistä. Kristillisdemokraattien kansanedustajien määrä on alentunut eikä se nyt päässyt edes europarlamenttiin. Ääniä on kertynyt kohtuullisesti, mutta kristillisdemokraatit ovat yksinään liian heikkoja kasvamiseen eikä onnistuneita vaaliliittokumppanuuksia enää löydy niin helposti kuin vuosia sitten.
Kristillisdemokraatit on puolueena kummajainen. Suomalaisten valtavirta tuntee kristillisyyden omakseen, mutta äänestäjät kavahtavat näiden elämänarvojen monopolisoimisen pyrkimystä poliittisen vallankäytön välineeksi. Kaikkien puolueiden äänestäjien enemmistö koostuu kristityistä. Se ei ole yleensä peruste puolueen valinnalle. Tämä selittää kristillisdemokraattien jäämisen muutaman kansanedustajan puolueeksi. Tuskinpa huominen kääntää tilannetta olennaisesti, olipa puheenjohtajana ja muina vastuunkantajina keitä tahansa.
Bjarne Kallis asetti tavoitteet korkealle, sillä hän on kunnianhimoinen ja määrätietoinen mies. Kallis ajoi läpi kristillisen liiton nimen muuttamisen kristillisdemokraateiksi. Idea meni läpi, vaikka sillä oli runsaasti vastustajia. Ehkä Kallis uskoi tuoreen nimen tuovan lisää kannatusta. Kristillisdemokraatit ovat Saksassa mahtitekijöitä, mutta maan historia on olennaisesti toinen kuin Suomen.
Kristillidemokraateilla ei ole ollut uskottavia kumppaneita. Aiemmin keskusta ja kristilliset esiintyivät samassa vaaliliitossa. Tästä hyötyi nimenomaan pieni osapuoli. Kristilliset pääsivät jopa Esko Ahon porvarilliseen hallitukseen keväällä 1991. Bjarne Kallis on myötäillyt silmiinpistävän voimakkaasti sosiaalidemokraatteja. Hän asetti Paavo Lipposen ykköseksi pääministerikilvassa runsas vuosi sitten, mutta tämäkin taktinen laskelma petti. Yksikään johtava puolue ei ole kovin halukas kristillisdemokraattien houkuttamiseen lähikumppanuuteen, vaikka virallisia esteitä yhteistyölle ei sinällään esiinny.
Kalliksen seuraaja löytynee eduskuntaryhmästä. Sen ulkopuolisen henkilön on vaikea paneutua asioihin. Hän jää muutoinkin ulkokehällä kulkijaksi. Puheenjohtajuus on epäkiitollinen vastuu, mutta se houkuttaa eteenpäin pyrkiviä poliitikkoja. Asiat tuskin luisuvat kovin paljon nykyistä huonommiksi, joten siedettäviä pärjäämisen eväitä on.
Puolueen olisi reilusti asemoiduttava yhteiskunnallisella kartalla, joko vasemmalle, keskustaan tai oikealle. Seilaaminen milloin mihinkin suuntaan valtakunnallisesti ja paikallisesti ohentaa uskottavuutta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
EX-SKL/KD tunnetaan arvopuolueena ja periaateohjelmammekin alkaa seuraavasti:
"Suomen kristillisdemokraatit r.p. on elämänmyönteinen arvopuolue, jonka eettisenä lähtökohtana on Jumalan sana, Raamattu ja etenkin sen kymmenen käskyä.
Ne voidaan kiteyttää periaatteeksi:
"Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi".
Toinen lain vaatimusten kiteytys on kultainen sääntö:
"Kaikki minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille."
Kymmeneen käskyyn pohjaava moraali pitää yhtä terveen järjen ja omantunnon äänen kanssa, se on luonnollista moraalia."
Tällaista perustaa ei ole yhdelläkään muulla puolueella.
Muissa puolueissa voi olla yksittäisiä henkilöitä, joilla on samantyyppinen henkilökohtainen näkemys tai kutsumus, mutta he ovat kyllä enemmän poikkeuksia kuin sääntö.
Henkilö, joka kokee yhtä voimakkaasti kúin kristillisdemokraatti oman kristillisyytensä toisessa puolueessa, on vähän outo lintu ja kummajainen.
Olemalla reilusta kristillisdemokraatti, voi tunnustautua sellaisiin arvoihin, jotka ovat todella kestäviä ja varmoja.
Mielestäni periaateohjelmamme perusta on paras mahdollinen kaikkien puolueiden joukossa.
Lopuksi vielä yksi tärkeä tunnuslukumme tai paremminkin sanoen tunnuslauseemme on vähän vanhemman käännöksen Jeremian kirjan luvun 29 ja jakeen 7 mukaan:
”Ja katsokaat sen kaupungin parasta, johonka minä olen antanut teitä wietää, ja rukoilkaa sen edestä Herraa, sillä koska hän menestyy, niin myöskin te menestytte.”
Daniel lausui ja sanoi: "Olkoon Jumalan nimi kiitetty iankaikkisesta iankaikkiseen, sillä hänen on viisaus ja voima.
Hän muuttaa ajat ja hetket, hän syöksee kuninkaat vallasta ja korottaa kuninkaat valtaan, hän antaa viisaille viisauden ja taidollisille ymmärryksen.
Hän paljastaa syvät ja salatut asiat, hän tietää, mitä pimeydessä on, ja valkeus asuu hänen tykönänsä.
Sinua, minun isieni Jumala, minä kiitän ja ylistän siitä, että olet antanut minulle viisauden ja voiman ja että nyt annoit minun tietää, mitä me sinulta rukoilimme. Sillä sinä annoit meidän tietää kuninkaan asian."
Uskon, että Kristillisdemokraateilla on oma tärkeä paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa eikä sen tarvitse muuttua muiden puolueiden kaltaiseksi, jotta kasvaisimme tai meistä tulisi hallituskelpoisia. Kristillisdemokraatteina meidän ei pidä vähätellä tai hävetä itseämme emmekä saa muidenkaan sitä tehdä, kertomatta miten asiat näemme.
Uskon, että kun kristillisdemokraatteina teemme työtä arvopohjamme ja periaatteidemme mukaan, niin aikanaan tulemme myös sitä enemmän niittämään, mitä enemmän saamme tätä kylvöä tehtyä.
Ystävällisin terveisin
Juhani Starczewski
KD:n Jyväskylän paikallisosaston puheenjohtaja
KD:n Keski-Suomen piirihallituksen jäsen
KD:n puoluevaltuuston jäsen
Muurarintie 9 B 8
40520 JYVÄSKYLÄ
puh.(014) 642 025 koti, (014) 62 5779 työ, 040 757 3537
Sähköposti: [email protected]
KD:n Jyväskylän osasto:
http://www.saunalahti.fi/~juhanist/kd-jyvaskyla/
KD:n Keski-Suomen piiri:
http://www.kristillisdemokraatit.fi/keski-suomi/
Suomen Kristillisdemokraatit - KD:
http://www.kristillisdemokraatit.fi/kd/frame.php
Kotisivu:
http://www.saunalahti.fi/~juhanist/
Kristillisdemokraattien nimenvaihdoksen tavoitteena oli mm. liittää puolue eurooppalaisiin veljespuolueisiin ja lisätä Suomessa toimintaan poliittisempi ote. Kokoomukseen loikannut Korhola oli ehdoton nimenmuutoksen kannattaja, kun taas Kankaanniemi oli Kristillinen Liitto -nimen puolustajia. Yhä edelleen ja nimenmuutoksesta huolimatta osa kenttäväestä puuhastelee keskinäisten moraali-, uskonto- ja uskonoppikysymysten parissa politiikan teon sijaan.
Kallikselle puolueen uskottavuuden kasvattaminen on ollut varmastikin hyvin rankka tehtävä. Myönteistä on ollut kuitenkin kannatuksen hienoinen kasvu ja nuoremman jäsenkunnan mukaan tulo puolueen toimintaan.
Kristillisdemokraatit eivät kokemukseni mukaan halua omia kristillisiä arvoja itselleen, vaan tuoda niitä enemmän esille yhteiskunnassa ja sen päätöksenteossa. Koko 90-luku tähän päivään saakka on ollut pelkkää varojen keruuta kansalta yhteiskuntaan. Pienyrittäjien, eläkeläisten, lapsiperheiden, syrjäytettyjen ja muiden köyhyydestä kärsivien tilanne on entuudestaan heikentynyt mammonaa palvovien ja itsekkäästi omaa valtaetuaan ajavien kansanedustajien lyhytnäköisessä politiikanteossa. Tällaisessa miljöössä kristillisiä arvoja nimenomaan tarvitaan.
Myöskään asemointiongelmaa ei puolueella ole. Puolue voidaan sijoittaa valtaneliön yhteen kulmaan muiden sijoittuessa omiin kulmiinsa. Vasemmiston ja sosialidemokraattien kanssa yhteisiä tavoitteita ovat tietyt yhteiskunnalle kuuluvat toiminnot ja niiden puolustaminen, keskustan kanssa yhteistä on yksityisomaisuuden ja maatalouden suojeleminen, oikeiston kanssa yhteistä on oikeus harjoittaa menetyksellistä yritystoimintaa ja suosia pien- ja perheyrittäjyyttä sekä niiden työllistämiskykyä. Eläkeläisiä tai sotaveteraaneja puolue haluaa kunnioittaa takaamalla itsemäärämisoikeuden ja säilyttää ihmisarvoinen elämä. Perhepolitiikassa tulisi vanhemmilla olla mahdollisuus kasvattaa jälkikasvuaan turvallisesti kotona ainakin ensimmäiset ikävuodet laitoskasvatuksen sijaan. Viimevuosien politiikka ei näihin arvoihin ole liiemmin uskonut. Eurooppapolitiikassa KD ajaa muiden puolueiden ohella suomalaisten mahdollisuuksia päästä parempaan asemaan päätöksenteossa.
Identiteettikriisistäkään ei liene kysymys, vaan siitä, että puolue on epäonnistunut tuomaan omia arvojaan riittävän hyvin esiin valtamediassa. Syyttää voi tietysti mediaakin, joka palvoo aivan muita arvoja kuin mitä kristilliseen arvomaailmaan voidaan katsoa kuuluvaksi.
Laamasen kommentti KD:n arvoista ja sijoittumisesta puoluekartalle pitää mielestäni juuri paikkansa. Välillä vaikuttaa siltä, että ulkopuolisilla tahoilla on suurempi ongelma sen suhteen mihin sijoitumme.
mitä kirjoitat!
Kun me toimimme esivallan asettajan tahdon ja Sanan mukaan, niin kyllähän meistä voidaan kertoa ihan omana ryhmänä, eikä tarvitse yrittää väkisin meitä johonkin sijoittaa!
Otetaan Sanalaskuista oppia:
Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä.
Hurskaitten enentyessä kansa iloitsee, mutta jumalattoman hallitessa kansa huokaa.
Missä ilmoitus puuttuu, siinä kansa käy kurittomaksi; autuas se, joka noudattaa lakia.
Nämäkin löytyvät KD:n perustasta:
Paavalin kirje kolossalaisille 2 luku jae 3. Raamattu sanoo esivallan olevan Jumalan asettama:
Jokainen olkoon alamainen sille esivallalle, jonka vallan alla hän on. Sillä ei ole esivaltaa muutoin kuin Jumalalta; ne, jotka ovat, ovat Jumalan asettamat. Sentähden, joka asettuu esivaltaa vastaan, se nousee Jumalan säätämystä vastaan; mutta jotka nousevat vastaan, tuottavat itsellensä tuomion. Sillä hallitusmiehet eivät ole niiden pelkona, jotka tekevät hyvää, vaan niiden, jotka tekevät pahaa. Jos siis tahdot olla esivaltaa pelkäämättä, niin tee sitä, mikä hyvää on, ja sinä saat siltä kiitoksen; sillä se on Jumalan palvelija, sinulle hyväksi. Mutta jos pahaa teet, niin pelkää; sillä se ei miekkaa turhaan kanna, koska se on Jumalan palvelija, kostaja sen rankaisemiseksi, joka pahaa tekee. Siksi tulee olla alamainen, ei ainoastaan rangaistuksen tähden, vaan myös omantunnon tähden. Sen tähdenhän te verojakin maksatte. Sillä he ovat Jumalan palvelusmiehiä, ahkeroiden virassansa juuri sitä varten. Antakaa kaikille, mitä annettava on; kenelle vero, sille vero, kenelle tulli, sille tulli, kenelle pelko, sille pelko, kenelle kunnia, sille kunnia. Paavalin kirje roomalaisille 13 luku jakeet 1-7.
Olkaa alamaiset kaikelle inhimilliselle järjestykselle Herran tähden, niin hyvin kuninkaalle, joka on ylin, kuin käskynhaltijoille, jotka hän on lähettänyt pahaa tekeville rangaistukseksi, mutta hyvää tekeville kiitokseksi. Pietarin 1 kirje 2 luku jakeet 13 ja 14.
Muistuta heitä olemaan hallituksille ja esivalloille alamaiset, kuuliaiset, kaikkiin hyviin tekoihin valmiit, etteivät ketään herjaa, eivät riitele, vaan ovat lempeitä ja osoittavat kaikkea sävyisyyttä kaikkia ihmisiä kohtaan. Paavalin kirje Tiitukselle jakeet 1 ja 2.
Jumala kehottaa rukoilemaan ja kiittämään myös esivallan puolesta, että saisimme viettää rauhallista ja hiljaista elämää kaikessa jumalisuudessa ja kunniallisuudessa. Paavalin 1 kirje Timoteukselle 2 luku jakeet 1-5.
Hallitseminen on jumalallinen hyve. Raamattu puhuukin esivallasta jumalina, ei luomisen tähden vaan hallitsemisen tähden. Johanneksen evankeliumi 10 luku jakeet 31-42 ja Psalmi 82.
Kristillisdemokraatilla on oma identiteetti!
JUHANI STARCZEWSKI. KD:n Jyväskylän paikallisosaston puheenjohtaja, KD:n Keski-Suomen piirihallituksen jäsen, KD:n puoluevaltuuston jäsen. Jyväskylä 28.06.2004
http://keskustelu.keskisuomalainen.fi/?alue=2
Vastaan Keskisuomalaisen pääkirjoitukseen 20.6. Ex-SKL/KD tunnetaan arvopuolueena ja periaateohjelmammekin alkaa seuraavasti: ”Suomen kristillisdemokraatit r.p. on elämänmyönteinen arvopuolue, jonka eettisenä lähtökohtana on Jumalan sana, Raamattu ja etenkin sen kymmenen käskyä.”
Kymmeneen käskyyn pohjaava moraali pitää yhtä terveen järjen ja omantunnon äänen kanssa, se on luonnollista moraalia.
Tällaista perustaa ei ole yhdelläkään muulla puolueella. Muissa puolueissa voi olla yksittäisiä henkilöitä, joilla on samantyyppinen henkilökohtainen näkemys tai kutsumus, mutta he ovat kyllä enemmän poikkeuksia kuin sääntö. Henkilö, joka kokee yhtä voimakkaasti kúin kristillisdemokraatti oman kristillisyytensä toisessa puolueessa, on vähän outo lintu ja kummajainen.
Olemalla reilusta kristillisdemokraatti, voi tunnustautua sellaisiin arvoihin, jotka ovat todella kestäviä ja varmoja Mielestäni periaateohjelmamme perusta on paras mahdollinen kaikkien puolueiden joukossa.
Uskon, että kristillisdemokraateilla on oma tärkeä paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa eikä sen tarvitse muuttua muiden puolueiden kaltaiseksi, jotta kasvaisimme tai meistä tulisi ”hallituskelpoisia”. Kristillisdemokraatteina meidän ei pidä vähätellä tai hävetä itseämme emmekä saa antaa muidenkaan sitä tehdä, kertomatta miten asiat näemme.
Uskon, että kun kristillisdemokraatteina teemme työtä arvopohjamme ja periaatteidemme mukaisesti, niin aikanaan tulemme myös sitä enemmän niittämään, mitä enemmän saamme tätä kylvöä tehtyä. Periaatteisiimme, ohjelmiimme ja toimintaamme voi tutustua www.kristillisdemokraatit.fi-sivulla.