joululahjasi. Sori, mutta oli ihan pakko.
Mä annoin sen pois
Mies Hunningolta
24582
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Annoit totuuden pois? Ja päätit jättää sen kertomatta. Olet julmin ihminen, jonka olen koskaan tavannut.
Onni onnettomuudessa on, että kukaan ei tiedä kuka sen olisi saanut, ja toisekseen ei myöskään sitä, kenelle annoit sen pois.
Joten, sulla huoleton Joulu, ei muuta kun viheltele vaan.
hänen antamansa lahjan pois vai hänelle aiotun lahjan pois?
Annoin pois lahjan, jonka olin hankkinut hänelle. Olin juuri aikeissa toimittaa hänelle sen, kun jotain muuta tuli väliin. Itse en odota lahjoja keneltäkään.
Asfalttijyrä tuli ja ajoi ylitsesi.
Kyllä tämä oli ihanan paljon sirompi tapaus, mutta törmäys oli silti melko tyrmäävä.
Sepä todisti sen ettet oikeesti välittänyt.Hupakoita niihin törmää aina ja niihin et osaa olla retkahtamatta.
Minä välitän kyllä, mutta sehän oli hän, kun oli tähän hunninkooni alunpitäen syypää, vaikka eipä silti, en minä häntäkään mistään syytä enkä muutoinkaan syyllisten etsinnästä pidä. Vaikka yleensä en juurikaan mitään myönnä ja loputkin jyrkästi kiistän, niin yht'äkkia vain alkoi silloin yöllä tuntua siltä, että se oli loistava idea antaa se siinä tilanteessa pois. Siksi mä annoin sen pois. Ei sen yllättynyt saaja kuitenkaan mikään hupakko ole, vaan mitä luultavimmin ihmisenä hyvin vastuuntuntoinen ja eritoten äärimmäisen järkevä, koska epäilen hänen vieneen järjen ainakin muutamilta miehiltä. Minulta hän ei kuitenkaan järkeä edes yrittänyt viedä: enhän muutoin olisi voinut saada noin hyvää ideaa?
Miksi olette ihmiset niin ylpeitä siitä, että kattokaa tämäkin on niin epäpyhää mulle ihminen kuin ihminen samapa tuo vain minä itte olen tärkeä ehehehe?
Syypäiden etsintä taitaa olla lähempänä sydäntäsi kuin luulet: tuskin olisit tuotakaan kommenttiasi tännekään jättänyt, jos itse olisit ollut sitä mieltä, että se on turhankin tärkeä, jolloin sitä ei siitäkään syystä voisi tänne jättää, koska siihen saatettaisiin kiinnittää turhankin paljon huomiota, jota vailla kaikista noista edellä luetelluista syistä sinun täytyy järkevästi ajateltuna olla. Äkkipikaistuksissasi et kenties pystynyt ajattelemaan sillä hetkellä kovinkaan järkevästi?
No jos sen annoit pois....mutta et häntä antanut pois.... :)
Selvä. Ymmärrän nyt mikä se lahja oli. Taisin sen huomatakin kun se annettiin pois. No, ei muistella pahalla. Elämä jatkuu ja lahjoja tulee lisää. Molemmille. Heti luuli....kuka täällä on kameleontti, se joka uskoo vai se joka antaa ymmärtää. Mä sanoisin, että puntit on melko tasan. Eniten, toivottavasti lahja tuotti hyvää mieltä niin saajalle kuin antajalle.
Näinhän se on, että yleensäkin toisten mielestä lahjat menee väärille ihmisille. Mutta, jos hän tuntuu sillä hetkellä oikeammalta, niin eikö silloin ole syytä miettiä lahjat ja niiden saajat uusiksi?
Niin, ja jotkut kadehtii lahjoja, joita joku toinen on saanut jo syntyessään. Kai se on tuon kommenttisi perusteella vaan todettava, etten ole "lahjojani" ansainnut.
Tää ei ollut mitenkään sulle henk.koht. enkä tunne sinua ja tapaustasi, mutta sattuu vaan tuo liippaamaan niin läheltä tällä hetkellä, että oli pakko tuuttasta.
Kysymys oli ennenminkin siitä, että sopivaa tilaisuutta antaa lahja ei tullut tai siis siitä ja siitä, mutta kumminkin siitä, että vielä sopivampi tilaisuus tuli sitä ennen. Paketti oli kova enkä puhu nyt itsestäni, sillä naiset näyttävät pitävän minua jollain tapaa pehmona ja muutoinkin lutuisena. Tämäkin saattaa olla yksi perimmäisistä syistäni hirvittäviin ongelmiini heidän kanssaan. Hyvää Joulua siitä huolimatta heillekin. Huomautettakoon lopuksi, ettei paketti sisältänyt käsirautoja eikä sidontatarvikkeitakaan, joista ällistyttävänkin monet naisista näyttäisivät uneksivan
Mitä sitä parkumaan tai sorittelemaan kun toinen ei siitä lahjasta tiedä yhtään mitään. Jos ei ole niin ei voi surrakkaan.
Itse sitä suret jotenkin ja itselles sorittelet ?täällä?
Eli mieti nyt uusiksi mikä on, suretko kuirenkin sitä että annoit toiselle tarkoittaman lahjan jollekkin " tunteittesi sijaisnäyttelijälle". Olen pahoillani puolestasi epärehellisyydestäsi itseäsi kohtaan. Mieti.
Niin olenhan tuntematon, mutta mieleeni tuli vain nämä ajatukset.
Hyvää joulua kaikille ;)
Minusta tuntuu pitkästä aikaa siltä, että minulla on mahdollisuus päästä täältä pois: olen aika varma, että olen taas törmännyt elämäni naiseen. Hänelle en ole vielä joululahjaa ostanut saati antanut. Saas nähdä, syntyykö tästäkään mitään muuta kuin sanomista!
mä pakahdun uteliaisuuteen, mikä se lahja olis ollut. Rakastan lahjoja, keksimistä, paketoimista, saamita ja avaamista. Aina yhtä jännää. :)
Ps. Sehän sujuu, jos sanomisia tulee, harva pääsee sille tielle, mut varo, ettei ihan huudoksi mene, silloin on parempi ottaa jalat alle.
Ai niiin; tästä muistin, että määkin ostin lahjan, jota en voi antaa. Rakkauspakkauksen.
Kiva... "saat, mut et saakaan"...
Onko nyt semmonen olo, että oot vallan kahvassa, kun noin teit?
Ei sun toilailuista synny mitään kestävää.Anna vaikka kaikkes.Sä kyllästyt niin nopeesti ja hyppäät sitte uuteen.Joitakin ei ole luotu oikeeseen suhteeseen sellaseen kestävään.
On mielestäni kummallista, että vaikka olisi suunnitellut jotain ja tietäisi, miten olisi toimittava, niin toimiikin täysin päinvastaisesti. Mihin se oikein perustuu? Intuitioon, hetken tunteisiin? Jos olette lukeneet kirjan "Sinä päivänä", niin siinä kiteytyy em. ongelma. Lopulta ollaan tilanteessa, jossa on jo liian myöhäistä. Miksi ei aikaisemmin tehnyt niinkuin olisi ollut hyvä?
En tiedä nuista muista, mutta itse olen tuossa mielessä melkeinpä aina ollut vallitsevien ja eritoten yllättäen muuttuvien olosuhteitten mitään pahaa tahi hyvääkään aavistamaton uhri.
hyvä kiertämään. Ehkä arvostit lahjaa niin paljon, että se on paremmassa tallessa uudella saajallaan.