Vauvasta > vaariin

Niin mitä äidit tekevät kotona, muuta kun ovat väsyneitä ja turhautuneita?

Ennen oli viihteenä radio, ei edes kaikilla ollut TVtä, nyt istutaan päivät netissä ja puhutaan kännykkään, lapset istuu rattaissa kasvot meno suuntaan, ettei edes äidin kasvoja näe. Tupakka roikkuu suupielessä ja vyötärö turpoaa kuin vahingossa kastunut pesusieni.

Anoppi/appi linjat ja isovanhemmat ovat haukutuin ihmisryhmä eivät ymmärrä antaa tarpeeksi mitään..

Sunnuntaisuomalainen:

Suomi kärkisijalla lasten tapoissa länsimaissa
11.12.2011 5:00 | 41 |
A A
Helsingin Sanomat

Suomessa surmataan eniten lapsia länsimaissa, kertoo Väli-Suomen median Sunnuntaisuomalainen.

Kun meillä kuolee viisi lasta 100 000 lasta kohden vuosittain, on esimerkiksi Ruotsissa luku vain 0,6.

Maamme on korkealla sijalla erityisesti alle vuoden ikäisten lasten kuolemaan johtavissa pahoinpitelytilastoissa.
Vanhemmat pahoinpitelevät jollain tavalla arviolta noin 50 000 lasta vuosittain.

Lapsen surmaa useimmiten mielenterveysongelmista kärsivä äiti.

Lastenpsykiatri Anne Kauppi johtaa tutkimusprojektia, jonka mukaan noin 200 lasta menetti henkensä vanhempiensa käsissä vuosina 1970–1994.

Kauppi kahlasi tutkimusta varten liki 300 kuolintodistusta, kuulustelu- ja oikeudenkäyntipöytäkirjoja, mielentilatutkimuksia ja muita terveydenhuollon ja sosiaalitoimen asiakirjoja.

Riski kuolla omien vanhempien käsiin on vähentynyt merkittävästi puolen vuosisadan aikana.

"Sosiaali- ja perhetyöllä on saatu paljon aikaan. Myös masennusta osataan hoitaa aiempaa paremmin", kertoo lastenpsykiatri Anne Kauppi Sunnuntaisuomalaisen haastattelussa.

Silti verkosto pettää jossain vaiheessa. Useat tutkimuksessa mukana olleet äidit olivat ilmoittaneet, etteivät halunneet olla vauvan kanssa yksin.

"He olisivat tarvinneet konkreettista apua. Äitejä – ja perheitä – ei saa jättää ilman tukea."

Viime vuosina lastensurmatapausten määrä on lähtenyt taas nousuun. Ikäviä uutisia on kirjattu ylös tänäkin vuonna esimerkiksi Kouvolassa ja Tyrnävällä.

Vanhemmat ovat avainasemassa vauvan elämän alkutaipaleelta saakka.
Useinhan sitä jo neuvolassa neuvotaan ja opastetaan vauvan hoito-ohjeilla - syöttämis- ja nukkumisajoissa, myös ulkoilut ja leikit ovat tärkeitä lapsen päivää rytmittämässä. Pienten lasten vanhemmat elävät aika paljon lasten ehdoilla ja perheen elämä sovitetaan toimivaksi ja joustavaksi.

Me isovanhemmat rakastamme lastenlapsiamme ja noudatamme vanhempien kasvatusperiaatteita. Emme kovasti tuputa omia jo monia vanhentuneita kasvatusoppejamme nuorille lasten käydessä kylässä hoivatessamme heitä. Ruoka-allergiat otamme huomioon ja yritämme nukkumaanmenossakin noudatamme vanhempien neuvoja.

Päiväkodeissa ja hoitopaikoissa on oma normaali päivärytmi ruokailujen, ulkonaolon, leikkien ja päiväunien suhteen. Sehän on jo selvää, että päivän on sujuttava joustavasti sekä hoitajien että lasten kanssa.

Tämä on näin yleensä tavallista kaikissa lapsiperheissä ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Mutta jos jollakin perheellä on ongelmia kannattaa ajoissa kysyä neuvolasta, jotta saa apua ja asiat hoituvat.

Voi miten innoissaan pikkuinen lapsenlapsi syö meillä mummolassa ihan tavallista makkarakeittoa ja näkkäriä. En tiedä, miksi heillä kotona on kaikenlaista eksoottista ruokaa ja tyttäreni valittaa että lapsi ei syö kuin päiväkodissa. Olen yrittänyt puhua, mutta...