mulle on ihan tavallista juoda viinaa ja vetää lääkkeitä paljon tenox,rispendal,citalopram, et saa loppuu tän äänen joka huutaa et tapa ittes, olet arvoton ja kaikilla¨menisi paremmin jos kuollut olisin...ajatukset pyörii ja tuntuu kauhealta...käyn 2kertaa viikossa psykologilla mut ei auta ei auta...en tiedä mitä teen..olo pahenee päivä päivältä ja vaikka juttelen ei auta..päiväsairaalaan 2viikon päästä.kiva elää tässä !!!ei ole hauskaa
juominen ja lääkkeiden otto
elämään kyllästynyt!
3100
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Viina ja lääkkeet se onkin paras tapa saada itselleen oikein paska olo.
Onkos se psykologi ihan pätevä psykoterapeutti?
Kaksisuuntaistako?
Jos olo pahenee, niin sitten ensiapuun.
Tuttu homma. Viime viikolla otin citaloprameja niin paljon, että tuli kunnon puskurivaikutukset.. Ykskaks "läikähti" jotain kuumaa mun sisällä, siis valahti sydämestä joka suuntaan. Vissii siksi kun verisuonet tuppaa laajenemaan nopeasti lääkkeiden takia. Olin hermostunut ja kirmailin ympäri kämppää, kävin suihkussa, tulin pois kesken, menin takasin, tulin pois jne .. Seuraavana päivänä en tuntenut sydämenlyöntejä, verenpaineet vissiin romahtanut. Olin taas ihan hermona! Sitten pyörrytti, oksetti, pelotti, nauratti jne. Mutta sainpa kamalat ajatukset pois päästä! JEIJ! :D
Muutenkin pelleillyt noilla lääkkeillä ehkä liikaakin. Citalopram, tenox, rauhottavat, kaikki mitä reseptillä olen saanut ja osa sellasia jota ei saa..
Juon... liikaa. Äskenkin kävin tukemassa valtiota.
Miksi teen näin, vaikka tiedän että se pitkällä aikavälillä pahentaa oloa? Kun on päässä pieni pöhnä, saa ajatukset uusia käänteitä ja lopulta ne ajatukset alkaa olemaan ameeban tasolla. Joten JEIJ se helpottaa ees hetkekis.
Siellä sairaalassa olo voi helpottua! suosittelenkin sinulle heti avun hakemista!:) Itsemurha-ajatukset ovat vakavia, jos ihminen ei ole stabiili. Itselläni on ajatuksi varmaan päivittäin, mutta tiedän olevani samalla sen verta stabiili, että en koskaan mitään pahaa itselleni tekisi. Oma isäni on kuitenkin tappanut itsensä ja tiedän kuinka paljon traumoja ja diagnooseja se voi muille ihmisille sitten aiheuttaa.. Ei kivaa.... Ymmärrän kuitenkin, että joskus olo on vain niin tuskainen, että muita ratkaisuja ei tunnu löytyvän. Siksi täytyykin hakea apua! Vaikka olisit vuoden mielisaraalassa lääkehöyryssä ja sen jälkeen saisit itsesi uudestaan elävien kirjoihin, et menttäisi mitään! Parempi elää vaikka parikin vuotta tomussa, kuin kokonaan päättää elämä. Eläminen on aina tärkeää. Itsensä ja muiden takia...
Hae siis apua! Alkoholi on luultavasti sintu saanutkin tuohon jamaan ja etenkin sen ja lääkkeiden väärinkäyttö. Alkoholi masentaa.. Lääkkesikin voivat olla vääriä ja nekin voivat aiheuttaa lisää masennusta. VAADi uutta terapeuttia ja kerro hänelle kaikki. Lopeta juominen. Tiedän, ettei se ole helppoa, mutta ihmisen tulee kestää ahdistusta. Muutaman viikon kun kestät ilman alkoholia, alkaa elämäsi varmasti paranemaan. En sano, että kokisit ihme parantumista, mutta olotilasi varmasti paranee...
En puhu paskaa, minulta löytyy kokeumuksia lähipiiristä ties mihin mielenhäiriöön liittyen.
Itsekin sairastan masennusta, ahdistusta ja pakko-oireita! Kyllä se elämä vielä joskus voittaa, niin itse ainakin tahdon uskoa...
Toivon sinulle paljon voimia :)