Hei!
Omistan Nikon D3100 rungon ja haluaisin kysyä teiltä sitä, että toimivatko FX-koon objektiivit kyseisessä kamerassa? Muuttuuko polttoväli kameran kennon suhteen?
Kiitos.
Käykö DX-kokoiseen kameraan FX-koon objektiivit?
nikondx-fx
46
4209
Vastaukset
- Turun Keisari
"Omistan Nikon D3100 rungon ja haluaisin kysyä teiltä sitä, että toimivatko FX-koon objektiivit kyseisessä kamerassa? Muuttuuko polttoväli kameran kennon suhteen?"
Käyvät kyllä.
Tosin jos tuossa D3100-rungossa ei ole tarkennusmoottoria, niin sellaiset objektiivit, joissa ei ole tarkennusmoottoria, eivät sitten tarkenna AFllä.
Polttoväli ei muutu, se on se mikä sen objektiivin polttoväli nyt sattuu olemaan.
Vaikka 50 mm.
Mutta kuvakulma muuttuu kyllä, koska pienempi kenno kattaa siitä objektiivin tuottamasta kuvasta vaan osan, verrattuna FF-kokoiseen kennoon.- nerk
Juu siinä D3100 ei ole tarkennusmoottoria.
- nikonfx-dx2
Ahaa. Joo ei ole omaa tarkennusmoottoria. Noilla FX-koon objektiiveilla on suurempi määrä tarjolla eri obiskoja kuin DX-kokoisilla. sen takia kysyin neuvoa, voisiko FX-kokoa käyttää DX-kokoiseen järkkäriin.
- heka
vai ei polttoväli muutu - miten niin ei muutu ? pienempää ruutuunhan se kuva menee.
- antiheka
Samaan ruutuun eli piirtoympyrään se kuva menee, mutta pienempi kenno tallettaa siitä vain osa. Loput menee harakoille. Kuvakulma muuttuu mutta polttoväli ei. Kyllä tuollaisen asian pitäisi tyhmemmänkin tajuta.
- oikea termi on
rajauskerroin muuttuu, ei polttoväli.
- Turun Keisari
Niin.
Kuva menee pienempään ruutuun, aivan oikein.
Mutta katsos kun se polttoväli on sen optisen konstruktion, eli siis objektiivin ominaisuus, eikä se siitä mihinkään muutu, vaikka sillä heittäisi vesilintua.
"vai ei polttoväli muutu - miten niin ei muutu ? pienempää ruutuunhan se kuva menee"- Anonyymi
Kyllä se vaan muuttuu..
- miten niin ei
"vai ei polttoväli muutu - miten niin ei muutu ? pienempää ruutuunhan se kuva menee"
Tuo usko näyttää olevan täällä niin syvällä, ettei sitä pysty millään muuksi muutamaan.
Näitä ”miten niin ei” on muutama lisääkin
– polttoväli muuttaa perspektiiviä
– laajakulmaobjektiivi kasvattaa nenää
– RAW on raakakuvaa suoraan kennolta
– RAW-kuvan valkotasapaino
– aukko on sama kuin valovoima
– järkkäri lisää katu-uskottavuutta
– järkkäri on parempi kuin pokkari
– marketista ostettu kamera on huono
… - Turun Keisari
"– järkkäri lisää katu-uskottavuutta"
heh.
Olen itse sitä mieltä, että järkkäri lähinnä lisää katukyyläystä.
Sitä kun jos kävelee kadulla järjestelmäkamera kaulassa, niin se tuntuu tarkoittavan satunnaiselle vastaantulijalle lupaa ja motiivia tuijottaa, kuin olis spitaali tai muu vamma.
:-)
Pokkarilla sen sijaan saa kuvailla ihan rauhassa.- iihanaa
Senpä takia kuljen kaduilla ja turuilla järkkäri kaulassa ja 200 millinen kiinnitettynä. Ihanaa kun kaikki tuijottaa!!
- Mitäihmettä teet?
Yleisellä silmäilyllä FX koon Nikkorit ovat yleensä myös useimissatapauksissa kalliimpia mutta tietysti joissaintapauksissa laadukkaampia joten ihmettää tarve hankkia
niitä DX kokoiseen halpaan "aloittelijajärkkyyn" uutena ellei nyt satu aijemmin
omistamaan niitä tai kinokennoista?
Kyllä ne vänän enempi PRO on- Justus_1
Pakko vastata kun tyhmyys tiivistyy täällä...
Jospa ajattelee hankkivansa myöhemmin täyden kennokoon kamaa, niin on ehkä järkevää hankkia kerrasta objektiivi, joka toimii myöhemmin uudessa tavarassa.
Aivan kuten ajattelisit kasvattaa vehkeesi kokoa kehittimellä, niin ostaisit jo valmiiksi isompia kumeja.
- Nikonin sivuilta:
DX-koko
Kaikkia DX-tyypin objektiiveja voi käyttää DX-koon digitaalisissa järjestelmäkameroissa. Monia FX-koon tai 35 mm filmikoon [135] kanssa käytettäviksi suunniteltuja Nikkor-objektiiveja voi käyttää myös DX-koon digitaalisissa järjestelmäkameroissa. Nikkor-objektiivin käyttö DX-koon kamerassa kasvattaa objektiivin polttoväliä kertoimella 1,5 (esim. 50 mm:n objektiivin polttoväli vastaa 75 mm:n objektiivia).- miten niin ei
”Nikkor-objektiivin käyttö DX-koon kamerassa kasvattaa objektiivin polttoväliä kertoimella 1,5”
Mitäs minä sanoin. Tuo polttovälin kasvamis usko istuu täällä kuin p…a Erkkilän seinässä.
Oletteko muuten huomanneet, että kuvankäsittelyohjelmassa kuvaa rajaamalla kasvattaa polttoväliä vielä paljon enemmän kuin DX-kennolla? - Heheheeee...
miten niin ei kirjoitti:
”Nikkor-objektiivin käyttö DX-koon kamerassa kasvattaa objektiivin polttoväliä kertoimella 1,5”
Mitäs minä sanoin. Tuo polttovälin kasvamis usko istuu täällä kuin p…a Erkkilän seinässä.
Oletteko muuten huomanneet, että kuvankäsittelyohjelmassa kuvaa rajaamalla kasvattaa polttoväliä vielä paljon enemmän kuin DX-kennolla?Kasvaako objektiivi oikeasti? Antaako kenties FX kenno sille epoa? :-D
Propellipäät eivät ymmärrä termiä rajauskerroin (joka on DX kennoisissa tuo 1,5).
- jkjidyuh
Suuremman koon objektiivit käy muuten aina pienempään, mutta voi tulla ongelmia hieman vanhempien objektiivien puuttuvien sähkökytkentöjen kanssa.
Halvimmissa rungoissa ei ole esim. tarkennusmoottoria, jolloin se on oltava rungossa. Kaikissa täydenkoon objektiiveissa ei taas ole tarkennusmoottoria, vaan rungon pitää hoitaa se mekaanisen sorkan avulla.
Kytkennät kyllä tulee uusiin julkaistaviin objektiiveihin, mutta vielä ei kaikkea ole uusittu. D60, 3000, 5000 jne ei sisällä tarkennusmoottoria, eikä niissä toimi käikki muutama vuosi sitten markkinoille tulleet objektiivit..- FX-kennolla
Kyllä ne pienemmän koon objektiivitkin käy suurempaan kennon.
Sitten vaan ”pidennetään polttoväliä” rajaamalla kuvaa jälkikäsittelyssä pikkukennoa vastaavaksi.
- Raunion Kale
"Kyllä ne pienemmän koon objektiivitkin käy suurempaan kennon.
Sitten vaan ”pidennetään polttoväliä” rajaamalla kuvaa jälkikäsittelyssä pikkukennoa vastaavaksi. "
ja sit kun peili kolahtaa, niin kuvausinto holahtaa.- Dx
Eipä kolahda nikonissa, canonissa toki kolahtaa :-)
- Nikon putket
Dx kirjoitti:
Eipä kolahda nikonissa, canonissa toki kolahtaa :-)
- Mikä kannattaa?
Kannattaako siis hankkia FX koon putkia (tulevaisuutta ajatellen, jos on jossain vaiheessa tarkoitus vaihtaa FX koon runkoon)?
- ingressprotect21
Piirtokyky muuten heikkenee käytettäessa FX sarjan objektiiviä DX rungossa.
Piirtokyky toki on huonompi kuin FX rungolla, mutta DX objektiivi ei välttämättä ole parempi kuin FX. Sama pätee toisinkin päin.
okaro kirjoitti:
Piirtokyky toki on huonompi kuin FX rungolla, mutta DX objektiivi ei välttämättä ole parempi kuin FX. Sama pätee toisinkin päin.
Kertokaapas nyt ymmärtämättömälle miksi piirtokyky heikkenisi jos FX lasi kaitetaan DX runkoon? Veikkaan siinä käyvän päinvastoin kun DX rungossa vain se paras osa eli keskiosa otetaan käyttöön ja heitetään reunat roskiin!
Noin näkisin asian ja käytän FX kaseja myös DX rungossa enkä ole mitään ongelmaa havainnut!nikon_d90 kirjoitti:
Kertokaapas nyt ymmärtämättömälle miksi piirtokyky heikkenisi jos FX lasi kaitetaan DX runkoon? Veikkaan siinä käyvän päinvastoin kun DX rungossa vain se paras osa eli keskiosa otetaan käyttöön ja heitetään reunat roskiin!
Noin näkisin asian ja käytän FX kaseja myös DX rungossa enkä ole mitään ongelmaa havainnut!Piirtokyky millille toki ei huonone, mutta koska kuvaa suurennetaan enemmän, heikkenee piirtokyky. Esim. Canon 50 mm f/1.8 antaa 15 megapikseliä EOS 1Ds Mark III:lla. EOS 7D Mark II:lla se antaa vain 12 megapikseliä, vaikka jälkimmäisessä on enemmän pikseleitä.
Toki hyvä FX lasi käy DX runkoon siinä, missä DX lasikin. Ei ongelma ole objektiivissa vaan rungossa.
Toisin sanoen, piirtokyky pysyy ennallaan rungosta riippumatta!
Kun kropataan niin tietysti siinä tapahtuu rajausta. Kun kuvaan D800 36 Mpix niin käyttämällä DX optiikkaa vaan vain noin 15 Mpix kuvan kun taas vaihtamalla sen saman lasin D500 runkoon saan 21 Mpix kuvan. Nuo ovat siis kuvan erottelua kuvaavia lukuja. Paljonko optiikka niihin piirtää yksityiskohtia on toinen juttu.
Pitää kuitenkin huomioida kokonaiserottelun kannalta jotta tänään suurin osa kuvista jää monitorilta katseltavaksi jossa riittää 2 Mpix erottelu useimmilla täysHD kuvassa. Niitä uusia isommalla erottelulla olevia monitoreja on vielä aika harvassa.
Kun kuvaat 1000 kuvaa niin montako teet kokoon A3 tai suuremmaksi? Minä jotain 10 - 20 riippuen kameraseurojeni näyttelytoiminnasta kunakin vuonna. Viime kesänä kuvailin erästä aihetta reilut 3000 kuvaa ja niistä tein 60 sivuisen A4 Ifolorkirjan, en laskenut kuvien määrää mutta ehhkä parisataa kun vain muutama on sivun kokoinen. Lisäksi olen tehnyt niistä muutaman kuvan näyttelyihin A3 kokoon sekä eräälle kiinnostuneelle A4 koossa 6 kpl.
Missä sinä esität kuvia joissa nuo 15 Mpix erottelut todella ovat esillä ja että joku huomauttaa jos jonkun kuvan erottelu hieman on lipsahtanut 10 Mpix alapuolelle? Itse en keksi mitään tilannetta jossa tuokaan haittaisi!
On hyvä jos lasi piirtää ja kenno osaa sen lukea mutta en kannata siinäkään kohtaa liikaa intoilua. Olen jopa käyttänyt kroppausta putken jatkeena. Kun 20 Mpix kuvasta ottaa puolet pois jää vielä 10 Mpix josta saa täysHD kuvia viuelä monta ja varmasti A4 kokoisen seinätaulunkin. Jos sen tekee 36 Mpix tiedostolle niin voi kropata 2/3 osaa ja aina vaan "putki pitenee"! Eikä monikaan huomaa valittaa mitään sutusta!
Ensimmäinen digini oli 3,2 Mpix kennolla varustettu pokkari ja eka järkkäri 6 Mpix Nikon D70 ja niilläkin sai kuvia joita jopa ainakin itse kehtasi katsella.- Tsuumikos
>> Kertokaapas nyt ymmärtämättömälle miksi piirtokyky heikkenisi jos FX lasi kaitetaan DX runkoon? Veikkaan siinä käyvän päinvastoin kun DX rungossa vain se paras osa eli keskiosa otetaan käyttöön ja heitetään reunat roskiin! <<
Olematta mikään kameralinssialan insinööri, järkeilisin tai kysyisin seuraavaa:
Jos asiaa ajatellaan teoreettisesti, voidaan verrata prismaan. Valkoinen valo hajoaa eri väreiksi. Kameraobjektiivia voi ajatella tiivistämisen tai keskittämisen välineenä: kuperalla linssipinnalla on saatu maiseman suurta todellisuutta tiivistettyä pieneen kuvaan, pieneen kuvaussuhteeseen filmille tai kennolle, esim. mittakaavaan 1:1000. Mutta jos kuperasta linssistä otetaan kuvaa vain keskeltä pätkä, ja suurennetaan se samaan kuvakokoon, niin periaatteessa linssin koko kaarevuus ei tule käytettyä, ja polttovälivaikutelma on telemäisempi. Kuin olisi käytetty linssiä, joka on vähemmän kupera, tai muistuttaa enemmän suoraa ikkunalasia. Ja sitten värivääristymä pienempi.
Toisaalta teoreettisesti voisi luulla, että kroppikamera korostaa kromaattista aberraatiota. Käytännössä mahdollinen korostus lienee vain x prosenttia, koska kennolla erivärisiä pikseleitä on tietyssä järjestyksessä, ja tietyn värisiä pikseleitä on vain x prosenttia kennon pinta-alasta. Joten tällä logiikalla asia on ainakin kahdella tavalla kaksipiippuinen: jos kinokoon objektiivissa olisi värivääristymä, sitten periaatteessa kroppikamera ehkä korostaisi sitä, mutta käytännössä digitaalitekniikan epätarkkuus /karkeus kuitenkin lieventää korostusta? Ja jos tuo kaarevuus oli vähäisempää tuolla osalla, jota linssistä käytetään, niin sittenhän kroppaamisen luulisi vähentävän värivirhettä, eikö totta?
Alkuperäinen kysymys on ihan ymmärrettävä. Eihän siellä objektiivissa mitään pikseliruudukkoa ole. Luulisi, että analoginen, kupera linssipinta tuottaa samaa tarkkuutta mille hyvänsä kennolle. Kuitenkin Northrup ja muut, jotka asiaa ovat selitelleet, perustavat ehkä ajatteluaan objektiivien mittaustuloksiin: objektiivien tarkkuutta on mitattu, ja saatu tulokseksi, että tämä objektiivi piirtää näin monta viivaparia millimetrille, ja tuo toinen objektiivi vähemmän. Sitten on ehkä ajateltu kuin objektiivissa olisi jokin koordinaatisto tai ruudukko, joka rajoittaa mahdolliset pikselimäärät myös pienemmällä kroppikameralla kuvattaessa. Kuin kropattaisiin kuvaan osa ruudukosta. - Sitä en tiedä, onko heillä tuossa ajattelussa unohtunut, että linssi tai objektiivi on analoginen väline, ei pikseliruudukko, ei siivilä.
Olen itsekin syyllistynyt mainitsemaan Northruppia monet kerrat, väittämättä kuitenkaan olevani samaa mieltä kaikesta. Tässä eräs hakulauseke, jolla asiaa löytyy englanniksi:
https://www.youtube.com/results?search_query=northrup full frame lens on crop cameraKatselin tuon laittamasi linkin kertoman joskin joko en kaikkea ymmärtänyt tai ainakin hieman arvelin mitä mieltä olla.
Itse käytän sekä kroppia että täyskennoa hieman kuten linkin kaverikin asiasta oli moeltä. Sitä saa kropilla 300 millisestä 450 millisen "halvalla". Tosin D800 36 Mpix kuvaakin voi kropata varsin suuresti jos tyytyy tuohon noin 15 Mpix kuvaan josta saa kaiketa hyvän A4 tulosteen. Jos tyytyy täysHD kuvaan niin kroppausta saa jatkaa varsin pitkälle.
Linssien hankinnassa olen suuntautunut enemmän FX laseihin koska ne mainiosti toimivat myös DX kennoisessa. Minulla on pari lasia Nikkorin 16 . 80 ja Nikkorin 18 - 140 mm kropille sovitettuna mutta muut kalit ovat FX laseja vaikka monesti kuvaankin kropilla.
Kun puhutaan/kirjoitellaan noista viivaerotteluista niin onhan niillä tiettyä merkitystä mutta vaikka maiseman suhteen en oikein osaa arvostella. Tietysti jos olisi kasvitieteilijä niin olisi ehkä mielenkiintoista laskea kuvan koivujen lehdet näkyvältä puolelta tai mäntyjen neulaset mutta en pidä niitä maisemassa oleellisena.
Sen sijaan makroissa olisi hyvä nähdä yksityiskohtia sillä sitä vartenhan makroja kuvataan.
Kun olen makroillut Nikkorin 105 millisellä molemmilla runkotyypeillä niin suurtakaan eroa en ole havainnut erottelun suhteen joskaan ei ole kuvannut miksrometriliuskoja vaan enemmänkin kukkia ja jokusen ötökän.
Makroilun seuraava polvi lieneekin photo stackikng josta olen lukenut vaan en kokeillut. Täytynee ensi kesänä sortua siihenkin jos kuivia kelejä riittää maastossa konttailuun.
Nuo optiikat eivät tienne mihin runkoon ne on asetettu joten en usko niiden piirtokyvyn muuttuvan eri rungoissa. Mitä sitten se kenno kykenee lukemaan siitä sille projisoituvasta kuvasta on kennon ominaisuuksien summaa. Kun D800 36 Mpix kennolta rajaa kropin verran niin saa muistaakseni noin 15 Mpix kuvan joten sama kuva toisella nykyrungollani on luokkaa 21 Mpix (D500). Käytän molempia konsteja, kroppailen D800 kuvasta varsinkin jos kuvaan on tullut jotain mitä siihen en halua mutta jos on syytä haluta puva pienemmällä kulmalla kuvaan sen suoraan kropilla.
Olisi mielenkiintoista tosiaan tietää palstan tietäjistä millaisella laitevarustuksella he ovat kokemuksensa hankkineet. Minun kokemukseni ovat pääosin Nikon kokemuksia mutta kuvauskavereiden Canon kuvat kuten Pentaxkin ovat osin tuttuja enkä näe niissäkään mitään isompia ongelmia.
Myös se kiinnostaisi mihin erotteluprofeetat niitä huippuerottelujaan käyttävät, tuleeko suurestakin osasta heidän kuviaan A0 tulosteita tai ehkä suurempia. Itse olen yhden teettänyt kokoon 3 x 2 metriä ja hieman kauempaa se näyttää valokuvalta vaikka siinä on vain 4 pikseliä/mm^2 (50/"). Kuva on kankaalla joten siinä näkyy myös kankaan rakenne loimineen ja kutimineen.
- Tsuumikos
Minulla on ennakkoluulo, käsitys tai mielipide, että nimenomaan kroppirunkoon kannattaa harkita tsuumeja, ja kinokoon kameraan kiinteitä polttovälejä. - Mutta yllättäen ehkä myös MFT-järjestelmään. Koska siellä on mielenkiintoisia makroja esim. 30, 45 ja 60 mm.
Jos minulla olisi kinokoon kamerassa resoluutio 36 megapikseliä ja objektiivit 28/1,8 mm ja 90 mm makro, niin luulisin, ettei tarvitse edes hankkia normaaliobjektiivia erikseen, vaan voi osasuurentaa normaalipolttoväliä vastaavan kuvan, johon tulee resoluutiota 36 / (50/28)^2 eli noin 11 megapikseliä.
Jos MFT-järjestelmäkamerassa olisi 20 megapikseliä, ja objektiiveina 14 mm, 30 mm makro, ja 60 mm makro, niin sitten saisin kinovastaavuuksia 1,5x osasuurennoksella 42 mm, 90 mm ja 180 mm optiikoita vastaavat kuvakulmat. Resoluutio 20 / (1,5^2) = melkein 9 megapikseliä.
Oliko huono teoreettinen vertailu?
Taiteen alalla pointillismi tarkoittaa tuota vaikutelmaa tai tekniikkaa, että pisteistä muodostettu kuva näyttää yhtenäiseltä välimatkan päästä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/PointillismiSiis ensin ostaa parin tonnin runko ja sitten jättää satasen objektiivi ostamatta koska voi kroppailla. Eihän tuossa ole mitään järkeä.
okaro kirjoitti:
Siis ensin ostaa parin tonnin runko ja sitten jättää satasen objektiivi ostamatta koska voi kroppailla. Eihän tuossa ole mitään järkeä.
Hiemanhan tuo oli Tsuumikosin esitys sekava mutta en ihan noin sitä ymmärtänyt. Tietysti ajattelen asiaa oman kalustoni kannalta ja koska käytän sekä kroppi että täyskennoista runkoa niin pääosa laseista sopii molempiin. Kroppiin tosin on vain pari lasia noin kymmenestä mutta kaikkia voi käyttää kropin kanssa.
Mielestäni hän esittää optiikan "pituuskertoimeksi" MFT rungoilla 1,5 mutta arvelisin 2x olevan lähempänä koska paljon suuremmalla krop kennolla se on 1,5 Nikonilla ja 1,6 Canonilla.
Tsuumikos ei ota huomioon lainkaan suuren kennon etuja monessa kuvauksessa, FX ja MFT kennoisia ei aina, varsinkaan huonossa (vähäisessä) valossa koska jos pikselimäärä on sama niin FX kennossa on nelinkertaiset kennot pinta-alaltaan tai huisisti enemmän pikseleitä.
Olen hieman samaa mieltä jonkun joskus mielipiteensä julkisesti esittäneen kanssa, runkoihin ei niin paljoa kannata investoida mutta lasit saisivat olla paremmasta päästä.
- Tsuumikossesiinä
Tuntui menevän yli "hilseen" tai jostain muualta? Kyse oli siitä, mitä tarvitsee tai ei tarvitse. Tsuumi ei lisää mitään verrattuna siihen, että hyvälaatuisesta yhden polttovälin objektiivista saadaan osasuurentamalla telemäisempi kuva. Jos kuvataan heikkolaatuisella kittitsuumilla normaalipolttoväliä vastaava kuva, niin periaatteessa hyvälaatuisesta laajakulmakuvasta kropattu osasuurennos saattaisi olla laadukkaamman näköinen.
MFT:n kerroin on 2. Joten jos objektiiveina on 14, 30, ja 60 mm, niin siitä voidaan laskea kinovastaavuus 28, 60 ja 120 mm. Suurentamalla 1,5x saataisiin 42, 90 ja 180 polttovälejä vastaavat kuvat. Tämä on geometristä sarjaa. Objektiivikokoelmaa voi ajatella mm. geometrisenä sarjana. 100-millisen ja 400-millisen ero on suunnilleen vastaavanlainen kuin 24-millisen ja 100-millisen. jos geometrinen sarja kerrotaan jollain kertoimella, esim. 1,5x, niin saadaan uusi geometrinen sarja. Musiikin modulaatioon verrattava asia.
Viestistäni yllä voi vääntää seuraavaa hypoteesiä: pienemmän resoluution kameraan ehkä kannattaa ostaa useampi objektiivi (esimerkkitapauksessa kolme MFT:lle), mutta suuremman resoluution kameraan riittää vähäisempi objektiivien määrä (esimerkkitapauksessa kaksi FF:lle).
Lisäksi voisin väittää, että kun olen katsellut talven aikana objektiivien tarjontaa, niin näyttää siltä, että kroppikameroille (esim. Nikonin DX) myydään paljon nimenomaan tsuumeja. Esim. laajakulmapuolella on houkutuksena Nikonin 10-24, tai 14-24, Canonilla 10-18, Tamronilla 10-24, Sigmalla 18-35/ 1,8, ja Tokinalla on runsaasti monenlaista laajakulmatsuumia. Lisäksi Pentaxilta on väitetty tulevan kesällä laajakulmatsuumi nimenomaan kroppirungolle. Tuntuu kuin eri kennokokojen järjestelmät olisi tehty eri tavoilla ajatteleville ihmisille.
Mutta moniko kroppikameran ja tsuumin ostaja edes tietää tai laskee etukäteen, että 28 millin kinokoon objektiivilla otetusta kuvasta voi 3x osasuurentamalla saada kuvan, joka vastaa 84 millisen objektiivin kuvakulmaa, eli sitä tsuumia ei välttämättä tarvita? Jos esim. kameran resoluutio on 36 megapikseliä, ja jos riittää kukkakuviin saada 4 megapikseliä, niin periaatteessa normaalitsuumia ei tarvita?Tuo sinun ehdotuksesi 36 -> 4 Mpix on mahdollista jos käytät vain TäysHD näyttöä mutta et tulosta kuvia esim. A3 kokoon ja taitaa A4:kin olla hieman nafti.
Olen paljon kropannut juuri "pidentääkseni" putkea mutta yleensä pyrkinyt pysymään siellä 15 Mpix hujakoilla jolloin kuva on vielä varsin käyttökelpoinen.
Kroppaamisvaraan vaikuttaa myös lasin piirto sillä kaikki eivät piirrä juuri samaa erottelua mihin kenno pystyisi jos yksikään. Siinäkin suhteessa on siis pysyttävä varman puolella.
Tuo optiikan pidentäminen kroppaamalla on tavallaan hätäkeino silloin kun harvoin tarvitsee pidempää. Enemmän käytän kroppirunkoa siihen kroppaamiseen jolloin 200 mm = 300 mm ja 300 mm = 450 mm ja kuitenkin saadaan sen rungon täysi erottelu. Jos D800 kuvasta kroppaa saman koon kuin kroppirunko antaa niin kuva on noin 15 Mpix kun se esim. D7100:lla on 24 Mpix ja D500:lla 21 Mpix. On siis parempi vaihtoehto käyttää kroppirunkoa kuin kropata jälkeenpäin kuvan erottelun kannalta.- Tsuumikos
nikon_d90 kirjoitti:
Tuo sinun ehdotuksesi 36 -> 4 Mpix on mahdollista jos käytät vain TäysHD näyttöä mutta et tulosta kuvia esim. A3 kokoon ja taitaa A4:kin olla hieman nafti.
Olen paljon kropannut juuri "pidentääkseni" putkea mutta yleensä pyrkinyt pysymään siellä 15 Mpix hujakoilla jolloin kuva on vielä varsin käyttökelpoinen.
Kroppaamisvaraan vaikuttaa myös lasin piirto sillä kaikki eivät piirrä juuri samaa erottelua mihin kenno pystyisi jos yksikään. Siinäkin suhteessa on siis pysyttävä varman puolella.
Tuo optiikan pidentäminen kroppaamalla on tavallaan hätäkeino silloin kun harvoin tarvitsee pidempää. Enemmän käytän kroppirunkoa siihen kroppaamiseen jolloin 200 mm = 300 mm ja 300 mm = 450 mm ja kuitenkin saadaan sen rungon täysi erottelu. Jos D800 kuvasta kroppaa saman koon kuin kroppirunko antaa niin kuva on noin 15 Mpix kun se esim. D7100:lla on 24 Mpix ja D500:lla 21 Mpix. On siis parempi vaihtoehto käyttää kroppirunkoa kuin kropata jälkeenpäin kuvan erottelun kannalta.Talven aikana on käyty keskustelua pikselien riittävyydestä. Että mikä määrä "riittää":
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15141422/pikselimaarat-vs--tulosteen-koko-vs--kenno
>> Tuo sinun ehdotuksesi 36 -> 4 Mpix on mahdollista jos käytät vain TäysHD näyttöä mutta et tulosta kuvia esim. A3 kokoon ja taitaa A4:kin olla hieman nafti. <<
Minulle voi riittää moneen käyttöön vaikka Nikonin kompaktikameran näyttöruutu, jos nappaan kylällä jostain julisteesta kuvan muistiinpanoksi ja teen samalla kameralla 3x osasuurennoksen tekstikohdasta, josta voin selata myöhemmin saman kameran näyttöruudulta, ahaa, ksylofonin soittokurssi alkaa sinä ja sinä päivänä siellä ja siellä musiikkiopistolla.
Nämä "sinulle riittää vain tämä" -tyyppiset neuvomiset ovat olleet melkoisen kummallisia. Minä itse päätän omien mielipiteideni ja käyttötarkoitusteni mukaan, mikä minulle riittää milloinkin. - Ei minun tarvitse esim. ampua kärpästä tykillä. Pienellä näyttöruudulla riittää huomattavasti pienempi pikselimäärä kuin isolla.
Jos minä jossittelin, että kukkakuviin riittää 4 megapikseliä, niin kyllä se jossittelu oli sitten aivan realistista, sen jossittelun puitteissa. Jos en minä - tai joku muu ei - aio niitä kukkakuvia tehdä miksikään elämäntyöksi, niin ei minun tarvitse ostaa miljoonalla eurolla laitteisto, että niitä teoreettisia, ehkä kuvaamatta jääviä kukkakuvia voi sitten katsella. Mielestäni on kyseenalaista, tulostetaanko kukkakuvia yleensä suurempaan kuin A5- tai A4-kokoon.
>> Siis ensin ostaa parin tonnin runko ja sitten jättää satasen objektiivi ostamatta koska voi kroppailla. Eihän tuossa ole mitään järkeä. <<
Ei minulla ole mitään velvollisuutta ostella objektiiveja muiden ihmisten mielipiteiden ja käsitysten mukaan. Ei järkevää jättää normaaliobjektiivi ostamatta kahden tonnin runkoon? Olisiko yhtä järjetöntä kuin ostaa 200 000 euron mersu ja jättää viiden euron pölykapselitarjous ostamatta? Ratkeaisiko joku nauruun jo tuossa kohdassa?
>> Tsuumikos ei ota huomioon lainkaan suuren kennon etuja monessa kuvauksessa, FX ja MFT kennoisia ei aina, varsinkaan huonossa (vähäisessä) valossa koska jos pikselimäärä on sama niin FX kennossa on nelinkertaiset kennot pinta-alaltaan tai huisisti enemmän pikseleitä. <<
Mistä sinä luulet tietäväsi, mitä minä otan huomioon, tai en ota huomioon? Sekavaksi rupesit arvostelemaan esittämällä itse sekavia, että jos pikselimäärä on sama, niin on enemmän pikseleitä. Mikä kukkahattusetien lauma täällä touhottaa?
>> Olen hieman samaa mieltä jonkun joskus mielipiteensä julkisesti esittäneen kanssa, runkoihin ei niin paljoa kannata investoida mutta lasit saisivat olla paremmasta päästä. <<
Niin, kukahan tällaisia on esittänyt, muu kuin minä itse? Mitä parempaa laatua sinä luulet löytäväsi kino-optiikoista jonkin 28 millin kohdalta kuin mitä edellä esitin? Aiheesta on keskusteltu kokonaista keskustelua, jossa ilmenee, että 28 millin kinovastaavuuden kohdalla on melkoisen kirjavaa ja sekalaista tuotetta, erittäin vaikeita vertailla keskenään:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15137494/28-millia-missa-muodossa
Entä 90 millin makron kohdalta, mikä sinun ehdotuksesi olisi parempi kuin esim. Tamronin 90 millin makro-objektiivi? Onko sillä polttovälillä jotain parempaa muuta? Sekö sinun kroppikamerasi 16-80 tsuumi on muka parempi 90 millin kinovastaavuuden kohdalla kuin kinokoon 90 millin makro?
Korjausta:
Suuripiirteisesti kirjoitin geometrisistä sarjoista tähän keskusteluun. 28, 60 ja 120 on vain lähellä, ei tasan, geometristä sarjaa. Eksaktin matemaattisesti geometrinen sarja on sellainen, jossa luvut kasvavat tasan tietyllä kertoimella, kertolaskulla, esim. 20, 60, 180, 540 jne. Musiikin modulaatio muistuttaa sitä, mutta on toki erilaista asiaa, jos katsellaan esim. sävelten taajuuksia tarkemmin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Geometrinen_sarja
https://fi.wikipedia.org/wiki/Geometrinen_keskiarvo
https://fi.wikipedia.org/wiki/Modulaatio_(musiikki)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Transponointi
http://www2.siba.fi/akustiikka/index.php?id=14&la=fi#savelkorkeus
Mitä merkitystä geometrisillä sarjoilla polttovälien valinnassa?
Joku ehkä hankkii kinojärjestelmäänsä polttovälit 24, 50 ja 100. Arvelee pärjäilevänsä sillä ja osasuurentamalla, niin ettei tarvitse ostaa erikseen kroppirunkoa - vain sitä varten, että kroppaa 1,5x osasuurennoksen - jonka tekemiseen ei kamerarunkoa tarvita.
Itselläni on ollut "sarjoina" joskus käytössä esim. 18 ja 50 milliä. Toisaalta joskus 35 ja 100 mm. Mutta jos oli samaan aikaan mukana 28 milliä, 35 ja 50, niin sitten alkoi tuntua, että joku tai jotkut niistä olivat turhaan yhtaikaa mukana. Esim. 35 ja 50 ovat melko lähellä toisiaan, ottaen huomioon, miten helppoa nykyajan digitekniikalla on osasuurentaa 35 millillä otetusta kuvasta 1,4x osasuurennos, joka muistuttaisi 50 millin objektiivin kuvakulmaa. Tai jos pidin mukana 18, 28 ja 35- millisiä objektiiveja, sitten alkoi tuntua, että turhaan 28 mm oli mukana, mutta 35-millinen pienempi ja kevyempi, jne. Suhteellista. Tsuumikos kirjoitti:
Talven aikana on käyty keskustelua pikselien riittävyydestä. Että mikä määrä "riittää":
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15141422/pikselimaarat-vs--tulosteen-koko-vs--kenno
>> Tuo sinun ehdotuksesi 36 -> 4 Mpix on mahdollista jos käytät vain TäysHD näyttöä mutta et tulosta kuvia esim. A3 kokoon ja taitaa A4:kin olla hieman nafti. <<
Minulle voi riittää moneen käyttöön vaikka Nikonin kompaktikameran näyttöruutu, jos nappaan kylällä jostain julisteesta kuvan muistiinpanoksi ja teen samalla kameralla 3x osasuurennoksen tekstikohdasta, josta voin selata myöhemmin saman kameran näyttöruudulta, ahaa, ksylofonin soittokurssi alkaa sinä ja sinä päivänä siellä ja siellä musiikkiopistolla.
Nämä "sinulle riittää vain tämä" -tyyppiset neuvomiset ovat olleet melkoisen kummallisia. Minä itse päätän omien mielipiteideni ja käyttötarkoitusteni mukaan, mikä minulle riittää milloinkin. - Ei minun tarvitse esim. ampua kärpästä tykillä. Pienellä näyttöruudulla riittää huomattavasti pienempi pikselimäärä kuin isolla.
Jos minä jossittelin, että kukkakuviin riittää 4 megapikseliä, niin kyllä se jossittelu oli sitten aivan realistista, sen jossittelun puitteissa. Jos en minä - tai joku muu ei - aio niitä kukkakuvia tehdä miksikään elämäntyöksi, niin ei minun tarvitse ostaa miljoonalla eurolla laitteisto, että niitä teoreettisia, ehkä kuvaamatta jääviä kukkakuvia voi sitten katsella. Mielestäni on kyseenalaista, tulostetaanko kukkakuvia yleensä suurempaan kuin A5- tai A4-kokoon.
>> Siis ensin ostaa parin tonnin runko ja sitten jättää satasen objektiivi ostamatta koska voi kroppailla. Eihän tuossa ole mitään järkeä. <<
Ei minulla ole mitään velvollisuutta ostella objektiiveja muiden ihmisten mielipiteiden ja käsitysten mukaan. Ei järkevää jättää normaaliobjektiivi ostamatta kahden tonnin runkoon? Olisiko yhtä järjetöntä kuin ostaa 200 000 euron mersu ja jättää viiden euron pölykapselitarjous ostamatta? Ratkeaisiko joku nauruun jo tuossa kohdassa?
>> Tsuumikos ei ota huomioon lainkaan suuren kennon etuja monessa kuvauksessa, FX ja MFT kennoisia ei aina, varsinkaan huonossa (vähäisessä) valossa koska jos pikselimäärä on sama niin FX kennossa on nelinkertaiset kennot pinta-alaltaan tai huisisti enemmän pikseleitä. <<
Mistä sinä luulet tietäväsi, mitä minä otan huomioon, tai en ota huomioon? Sekavaksi rupesit arvostelemaan esittämällä itse sekavia, että jos pikselimäärä on sama, niin on enemmän pikseleitä. Mikä kukkahattusetien lauma täällä touhottaa?
>> Olen hieman samaa mieltä jonkun joskus mielipiteensä julkisesti esittäneen kanssa, runkoihin ei niin paljoa kannata investoida mutta lasit saisivat olla paremmasta päästä. <<
Niin, kukahan tällaisia on esittänyt, muu kuin minä itse? Mitä parempaa laatua sinä luulet löytäväsi kino-optiikoista jonkin 28 millin kohdalta kuin mitä edellä esitin? Aiheesta on keskusteltu kokonaista keskustelua, jossa ilmenee, että 28 millin kinovastaavuuden kohdalla on melkoisen kirjavaa ja sekalaista tuotetta, erittäin vaikeita vertailla keskenään:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15137494/28-millia-missa-muodossa
Entä 90 millin makron kohdalta, mikä sinun ehdotuksesi olisi parempi kuin esim. Tamronin 90 millin makro-objektiivi? Onko sillä polttovälillä jotain parempaa muuta? Sekö sinun kroppikamerasi 16-80 tsuumi on muka parempi 90 millin kinovastaavuuden kohdalla kuin kinokoon 90 millin makro?
Korjausta:
Suuripiirteisesti kirjoitin geometrisistä sarjoista tähän keskusteluun. 28, 60 ja 120 on vain lähellä, ei tasan, geometristä sarjaa. Eksaktin matemaattisesti geometrinen sarja on sellainen, jossa luvut kasvavat tasan tietyllä kertoimella, kertolaskulla, esim. 20, 60, 180, 540 jne. Musiikin modulaatio muistuttaa sitä, mutta on toki erilaista asiaa, jos katsellaan esim. sävelten taajuuksia tarkemmin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Geometrinen_sarja
https://fi.wikipedia.org/wiki/Geometrinen_keskiarvo
https://fi.wikipedia.org/wiki/Modulaatio_(musiikki)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Transponointi
http://www2.siba.fi/akustiikka/index.php?id=14&la=fi#savelkorkeus
Mitä merkitystä geometrisillä sarjoilla polttovälien valinnassa?
Joku ehkä hankkii kinojärjestelmäänsä polttovälit 24, 50 ja 100. Arvelee pärjäilevänsä sillä ja osasuurentamalla, niin ettei tarvitse ostaa erikseen kroppirunkoa - vain sitä varten, että kroppaa 1,5x osasuurennoksen - jonka tekemiseen ei kamerarunkoa tarvita.
Itselläni on ollut "sarjoina" joskus käytössä esim. 18 ja 50 milliä. Toisaalta joskus 35 ja 100 mm. Mutta jos oli samaan aikaan mukana 28 milliä, 35 ja 50, niin sitten alkoi tuntua, että joku tai jotkut niistä olivat turhaan yhtaikaa mukana. Esim. 35 ja 50 ovat melko lähellä toisiaan, ottaen huomioon, miten helppoa nykyajan digitekniikalla on osasuurentaa 35 millillä otetusta kuvasta 1,4x osasuurennos, joka muistuttaisi 50 millin objektiivin kuvakulmaa. Tai jos pidin mukana 18, 28 ja 35- millisiä objektiiveja, sitten alkoi tuntua, että turhaan 28 mm oli mukana, mutta 35-millinen pienempi ja kevyempi, jne. Suhteellista.Jos arvon Tsuumikos oikeasti harrastat valokuvausta niin silloin kuvien pitää olla kuvia joista saa tarvittaessa kunnon printin. On tietysti oleellista mihin kuvia tarvitsee kun harkitsee niiden erottelua ja dynamiikkaa. Lisäksi pitää ottaa huomioon mokat niin valotuksen kuin rajauksen ja tarkennuksenkin suhteen sillä minä teen noita kaikkia mutta digin hyöty on jotta siitä takakuvasta ainakin osan noista mokista näkee joskaan ei kaikkia.
Nykynuorilla tuntuu olevan aivan erilainen käsitys valokuvauksesta kuin tällaisella papalla joka on aloittanut jo -60 luvulla näppäilemään.
Kroppaaminen on hyvä keino "pidentää" lasia jos pitkää ei satu olemaan käsillä. Kun kroppirungolla saa 1,5 kertaisen optiikan pituuden kuvakulman niin saman saa FX rungolla kun poistaa noin 1/3 osan pinta-alasta täyskennoisen kuvassa. Käytännössä Nikon D800 36 Mpix kenno antaa kroppikennolla kuvattaessa noin 15 Mpix kuvan jos valmistajan kertomuksiin on uskomista. Silloin kroppauksen määrä olisi reilu puolet koko pinta-alasta.
Olen tuota käyttänyt tarpeen vaatiessa mutta en yleensä alle tuon 15 Mpix erottelun joka vielä riittää aika moneen. Itse en juurikaan omassa käytössäni tyydy 2 Mpix kuviin eli täysHD esitykseen paitsi tietenkin jos näytän kuvia projektorilla mutta sitä tapahtuu vain satunnaisesti.
Kun tekee kuvia esitettäväksi näyttelyssä tai kotiseinällä niin yleensä teen niin kukat kuin maisemat ja tiputkin A3 tai A3 kokoon koska oma printterini ei suostu isompaan. Jotain onnittelukortteja teen 10 x 15 cm korteille ja nyt kun tilasin Canon papereita suoraan Canonilta niin lähettivät 50 kol noita päälliskauppaa. Ne riittävät vuosiksi! Miksi kukat pitäisi printata A4 tai A5 kokoon? Kun on hyvä erottelu niin A3 on kukan kannalta edukseen vaikka se on monin kertainen luonnolliseen kokoonsa verrattuna.
Minä huomioin vain sen mitä kirjoitit, muuta en voi huomioida koska en tiedä koskaan jutelleeni kanssasi. Se mitä tuolla aiemmin kirjoitit MTF kennoisista antoi tietyn kuvan enkä voi sille mitään.
Minä olen zuumari ja käytän perin harvoin kiinteää optiikkaa. Täyskennoisellä käytän joko 16 - 35 mm tai 24 - 105 mm sekä kropilla joko 16 - 80 mm tai 18 - 140 mm. Noilla kuvannen normaalikuvista valtaosan. Makrot Nikkorin 105 millisellä onnistuvat mainiosti. Noilla eniten.
Zoom lasit ovat kuvausreissuilla mieleeni koska lasien vaihtotarve minimoituu kuten myös roskien uiminen kennolle vaihdon yhteydessä.Tsuumikos kirjoitti:
Talven aikana on käyty keskustelua pikselien riittävyydestä. Että mikä määrä "riittää":
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15141422/pikselimaarat-vs--tulosteen-koko-vs--kenno
>> Tuo sinun ehdotuksesi 36 -> 4 Mpix on mahdollista jos käytät vain TäysHD näyttöä mutta et tulosta kuvia esim. A3 kokoon ja taitaa A4:kin olla hieman nafti. <<
Minulle voi riittää moneen käyttöön vaikka Nikonin kompaktikameran näyttöruutu, jos nappaan kylällä jostain julisteesta kuvan muistiinpanoksi ja teen samalla kameralla 3x osasuurennoksen tekstikohdasta, josta voin selata myöhemmin saman kameran näyttöruudulta, ahaa, ksylofonin soittokurssi alkaa sinä ja sinä päivänä siellä ja siellä musiikkiopistolla.
Nämä "sinulle riittää vain tämä" -tyyppiset neuvomiset ovat olleet melkoisen kummallisia. Minä itse päätän omien mielipiteideni ja käyttötarkoitusteni mukaan, mikä minulle riittää milloinkin. - Ei minun tarvitse esim. ampua kärpästä tykillä. Pienellä näyttöruudulla riittää huomattavasti pienempi pikselimäärä kuin isolla.
Jos minä jossittelin, että kukkakuviin riittää 4 megapikseliä, niin kyllä se jossittelu oli sitten aivan realistista, sen jossittelun puitteissa. Jos en minä - tai joku muu ei - aio niitä kukkakuvia tehdä miksikään elämäntyöksi, niin ei minun tarvitse ostaa miljoonalla eurolla laitteisto, että niitä teoreettisia, ehkä kuvaamatta jääviä kukkakuvia voi sitten katsella. Mielestäni on kyseenalaista, tulostetaanko kukkakuvia yleensä suurempaan kuin A5- tai A4-kokoon.
>> Siis ensin ostaa parin tonnin runko ja sitten jättää satasen objektiivi ostamatta koska voi kroppailla. Eihän tuossa ole mitään järkeä. <<
Ei minulla ole mitään velvollisuutta ostella objektiiveja muiden ihmisten mielipiteiden ja käsitysten mukaan. Ei järkevää jättää normaaliobjektiivi ostamatta kahden tonnin runkoon? Olisiko yhtä järjetöntä kuin ostaa 200 000 euron mersu ja jättää viiden euron pölykapselitarjous ostamatta? Ratkeaisiko joku nauruun jo tuossa kohdassa?
>> Tsuumikos ei ota huomioon lainkaan suuren kennon etuja monessa kuvauksessa, FX ja MFT kennoisia ei aina, varsinkaan huonossa (vähäisessä) valossa koska jos pikselimäärä on sama niin FX kennossa on nelinkertaiset kennot pinta-alaltaan tai huisisti enemmän pikseleitä. <<
Mistä sinä luulet tietäväsi, mitä minä otan huomioon, tai en ota huomioon? Sekavaksi rupesit arvostelemaan esittämällä itse sekavia, että jos pikselimäärä on sama, niin on enemmän pikseleitä. Mikä kukkahattusetien lauma täällä touhottaa?
>> Olen hieman samaa mieltä jonkun joskus mielipiteensä julkisesti esittäneen kanssa, runkoihin ei niin paljoa kannata investoida mutta lasit saisivat olla paremmasta päästä. <<
Niin, kukahan tällaisia on esittänyt, muu kuin minä itse? Mitä parempaa laatua sinä luulet löytäväsi kino-optiikoista jonkin 28 millin kohdalta kuin mitä edellä esitin? Aiheesta on keskusteltu kokonaista keskustelua, jossa ilmenee, että 28 millin kinovastaavuuden kohdalla on melkoisen kirjavaa ja sekalaista tuotetta, erittäin vaikeita vertailla keskenään:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15137494/28-millia-missa-muodossa
Entä 90 millin makron kohdalta, mikä sinun ehdotuksesi olisi parempi kuin esim. Tamronin 90 millin makro-objektiivi? Onko sillä polttovälillä jotain parempaa muuta? Sekö sinun kroppikamerasi 16-80 tsuumi on muka parempi 90 millin kinovastaavuuden kohdalla kuin kinokoon 90 millin makro?
Korjausta:
Suuripiirteisesti kirjoitin geometrisistä sarjoista tähän keskusteluun. 28, 60 ja 120 on vain lähellä, ei tasan, geometristä sarjaa. Eksaktin matemaattisesti geometrinen sarja on sellainen, jossa luvut kasvavat tasan tietyllä kertoimella, kertolaskulla, esim. 20, 60, 180, 540 jne. Musiikin modulaatio muistuttaa sitä, mutta on toki erilaista asiaa, jos katsellaan esim. sävelten taajuuksia tarkemmin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Geometrinen_sarja
https://fi.wikipedia.org/wiki/Geometrinen_keskiarvo
https://fi.wikipedia.org/wiki/Modulaatio_(musiikki)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Transponointi
http://www2.siba.fi/akustiikka/index.php?id=14&la=fi#savelkorkeus
Mitä merkitystä geometrisillä sarjoilla polttovälien valinnassa?
Joku ehkä hankkii kinojärjestelmäänsä polttovälit 24, 50 ja 100. Arvelee pärjäilevänsä sillä ja osasuurentamalla, niin ettei tarvitse ostaa erikseen kroppirunkoa - vain sitä varten, että kroppaa 1,5x osasuurennoksen - jonka tekemiseen ei kamerarunkoa tarvita.
Itselläni on ollut "sarjoina" joskus käytössä esim. 18 ja 50 milliä. Toisaalta joskus 35 ja 100 mm. Mutta jos oli samaan aikaan mukana 28 milliä, 35 ja 50, niin sitten alkoi tuntua, että joku tai jotkut niistä olivat turhaan yhtaikaa mukana. Esim. 35 ja 50 ovat melko lähellä toisiaan, ottaen huomioon, miten helppoa nykyajan digitekniikalla on osasuurentaa 35 millillä otetusta kuvasta 1,4x osasuurennos, joka muistuttaisi 50 millin objektiivin kuvakulmaa. Tai jos pidin mukana 18, 28 ja 35- millisiä objektiiveja, sitten alkoi tuntua, että turhaan 28 mm oli mukana, mutta 35-millinen pienempi ja kevyempi, jne. Suhteellista.En nyt ihan tajunnut tuon modulaation sopivuutta valokuvaukseen.
Itse olen tottunut tuota modulaatiota käyttämään radiolähetteiden yhteydessä. Ennen radiolähetykset olivat amplitudimoduloituja ja ULA lähetysten myötä nistä tuli taajuusmoduloituja.
Soittamiseni on pääosin rajoittunut puhelimella soittamiseen, suunsoittoon yleensä ja hieman noiden nykyään taajuusmoduloitujen läheteiden korvalle muokattujen signaaleidenkin kuunteluun.- Tsuumikos
Extyökkäri kirjoitti:
En nyt ihan tajunnut tuon modulaation sopivuutta valokuvaukseen.
Itse olen tottunut tuota modulaatiota käyttämään radiolähetteiden yhteydessä. Ennen radiolähetykset olivat amplitudimoduloituja ja ULA lähetysten myötä nistä tuli taajuusmoduloituja.
Soittamiseni on pääosin rajoittunut puhelimella soittamiseen, suunsoittoon yleensä ja hieman noiden nykyään taajuusmoduloitujen läheteiden korvalle muokattujen signaaleidenkin kuunteluun.Jos on polttovälejä tasainen sarja, esim. MFT:lle 15, 30 ja 60 milliä, niin sitten 1,5-kertaisella osasuurentamisella saataisiin uusi geometrinen sarja, kinovastaavuudet 45, 90 ja 180 milliä. Kuin olisi musiikin modulaatiota muistuttava asia, että sarja "nostetaan" kertoimella isommiksi luvuiksi. Uudeksi geometriseksi sarjaksi.
AM-lähetyksiä toki saattaa kuuluu vielä paljonkin pimeään aikaan, esim. talviöinä Euroopasta. Lähetys saattaa kuulua varttitunnin kerrallaan tai puoli tuntia, ja sitten joku muu asema. Esim. tällaisia on kuulunut tänä talvena silloin tällöin:
Espanjaa 774 kHz, Skotlanti 810 kHz, Wales 882 kHz, muita brittejä 693, 909, 1053, 1089, 1215...
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_radio_stations_in_the_United_Kingdom
http://www.frequencyfinder.org.uk/BBC_Radio.pdf
http://www.bbc.co.uk/programmes/articles/X29s72xy792kGPPn5q6GFd/bbc-radio-frequencies Tsuumikos kirjoitti:
Jos on polttovälejä tasainen sarja, esim. MFT:lle 15, 30 ja 60 milliä, niin sitten 1,5-kertaisella osasuurentamisella saataisiin uusi geometrinen sarja, kinovastaavuudet 45, 90 ja 180 milliä. Kuin olisi musiikin modulaatiota muistuttava asia, että sarja "nostetaan" kertoimella isommiksi luvuiksi. Uudeksi geometriseksi sarjaksi.
AM-lähetyksiä toki saattaa kuuluu vielä paljonkin pimeään aikaan, esim. talviöinä Euroopasta. Lähetys saattaa kuulua varttitunnin kerrallaan tai puoli tuntia, ja sitten joku muu asema. Esim. tällaisia on kuulunut tänä talvena silloin tällöin:
Espanjaa 774 kHz, Skotlanti 810 kHz, Wales 882 kHz, muita brittejä 693, 909, 1053, 1089, 1215...
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_radio_stations_in_the_United_Kingdom
http://www.frequencyfinder.org.uk/BBC_Radio.pdf
http://www.bbc.co.uk/programmes/articles/X29s72xy792kGPPn5q6GFd/bbc-radio-frequenciesMiten ajattelet Tsuumikos noiden polttovälien olevan mitenkään tekemisissä noiden AM asemien lähetystaajuuksien kanssa. Nuo taajuudethan on valittu siten, etteivät ne häiritse toisiaan eli niillä on tietty kaistaleveys kilohertseinä. En tosin enää muista kuinka suuri mutta sekin on joskus kuulunut yhden ammattini tietokantaan.
Vanha AM lähetehän sisältää kantoaallon ja sivukantoaallot jotka eroavat kantoaallosta moduloivan singnaalin taajuuden verran. LA puhelimissa käytettiin tehon säästämiseksi SSB modulaatiota (single side band) ja siihen sivukaistaan joka lähetettiin lisättiin se kantoaalto aina vastaanottimessa ennen ilmaisua.
Miten ajattelet tuota soveltaa objektiiveihin? En ole nähnyt missään objektiivissäni noita sivuobjektiiveja! Jos haluat minun ymmärtävän tuon yhtäläisyyden jonka väität siissä olevan niin laitapa perusteellisempi selvitys.
Miksi objektiivien polttovälien pitäisi muodostaa geometrinen sarja? Miksi et hanki zoom laseja jolloin saat aina sopivan kuvakulman sillä alueella jota kannat mukanasi?
Kun hommaat esim. 24 - 105 mm ja 100 - 300 mm niin kahdella lasilla saat minkä sarjan hyvänsä 24 - 300 mm alueelle joka täydellä kennolla tarkoittaa kuvakulmina 74 -> 6,8 astetta. Jos laajakulmapää ei riitä niin hommaa vielä 16 - 35 mm joka yleensä riittää laajakulmaksi jos et kaipaa kalansilmää 180 asteen kuvakulmalla.- Tsuumikos
Extyökkäri kirjoitti:
Miten ajattelet Tsuumikos noiden polttovälien olevan mitenkään tekemisissä noiden AM asemien lähetystaajuuksien kanssa. Nuo taajuudethan on valittu siten, etteivät ne häiritse toisiaan eli niillä on tietty kaistaleveys kilohertseinä. En tosin enää muista kuinka suuri mutta sekin on joskus kuulunut yhden ammattini tietokantaan.
Vanha AM lähetehän sisältää kantoaallon ja sivukantoaallot jotka eroavat kantoaallosta moduloivan singnaalin taajuuden verran. LA puhelimissa käytettiin tehon säästämiseksi SSB modulaatiota (single side band) ja siihen sivukaistaan joka lähetettiin lisättiin se kantoaalto aina vastaanottimessa ennen ilmaisua.
Miten ajattelet tuota soveltaa objektiiveihin? En ole nähnyt missään objektiivissäni noita sivuobjektiiveja! Jos haluat minun ymmärtävän tuon yhtäläisyyden jonka väität siissä olevan niin laitapa perusteellisempi selvitys.
Miksi objektiivien polttovälien pitäisi muodostaa geometrinen sarja? Miksi et hanki zoom laseja jolloin saat aina sopivan kuvakulman sillä alueella jota kannat mukanasi?
Kun hommaat esim. 24 - 105 mm ja 100 - 300 mm niin kahdella lasilla saat minkä sarjan hyvänsä 24 - 300 mm alueelle joka täydellä kennolla tarkoittaa kuvakulmina 74 -> 6,8 astetta. Jos laajakulmapää ei riitä niin hommaa vielä 16 - 35 mm joka yleensä riittää laajakulmaksi jos et kaipaa kalansilmää 180 asteen kuvakulmalla.En ajatellutkaan mitään yhteyttä olevan näiden välillä (AM, ja polttovälit sillä tavalla kuin itse tarkoitin edellä kroppaamisen yhteydessä). AM-kanavat on Euroopassa eroteltu 9 kHz:n välein ja Pohjois-Amerikassa 10 kilohertsin välein. Tällainen yhteenlaskulla kasvava sarja (esim. Euroopassa 558, 567, 576, 585, 594, jne.) ei ole geometrinen, vaan aritmeettinen sarja.
En ole toistaiseksi hankkimassa minkäänlaisia laseja. Tsuumikos kirjoitti:
En ajatellutkaan mitään yhteyttä olevan näiden välillä (AM, ja polttovälit sillä tavalla kuin itse tarkoitin edellä kroppaamisen yhteydessä). AM-kanavat on Euroopassa eroteltu 9 kHz:n välein ja Pohjois-Amerikassa 10 kilohertsin välein. Tällainen yhteenlaskulla kasvava sarja (esim. Euroopassa 558, 567, 576, 585, 594, jne.) ei ole geometrinen, vaan aritmeettinen sarja.
En ole toistaiseksi hankkimassa minkäänlaisia laseja.Jos kuvaat niin olet hankkinut niitä laseja, muutoin kun se on vaikeaa. Tietysti joillain kuvaajilla se lasi on kiinteä ja kiinni kännyn selkäpuolella tai pokkarissa. Aina se kuitenkin on jos ei harrasta neulanreikäkuvausta.
Sinä kuitenkin otit esiin geometrisen sarjan mutta en muista sinun sitä perustelleen kovinkaan tehokkaasti. Itse en moista ole tällä alalla tullut edes ajatelleeksi.
9 tai 10 kHz kaistaleveys rajoittaa suuresti ainakin musiikin laatua joskin ymmärrettävän puheen se kykenee välittämään. Tuo lienee syy ULA alueelle siirtymiseen koska siellä oli tilaa enemmän alkaa lähettämään musiikkia HiFi laatuisena. Musiikki kun on lisännyt radiolähetyssuosiotaan koko elämäni ajan.
Esittämäsi taajuudet kuuluvat keskipitkien aaltojen alueeseen mutta kuten Lahti aikoinaan se toimi pidemmillä aalloilla eli pienemällä taajuudella. Radiossa kuunnellaan useimmiten AM alueella pinta-aaltoa koska se pysyy aika vakaana eikä häivy yleensä aina välillä kuten jos kuuntelee jo kerran tai kaksi ilmakehän ionisaatiokerroksen kautta hypännyttä lähetettä.
Pitkien aaltojen pintakuuluvuus oli suurempi kuin keskipitkien joita tosin pääsi sopivissa olosuhteissa kuulemaan Keski-Euroopasta asti iltaisin kun ruuvaili taajuuden valitsinta.
Nykyisin noita AM vastaanottimia ei juurikaan näe kuin ehkä joillain harrastajilla ja amatööreillä. Itse olen niitä aikoinaan kuunnellut koska muuta ei ollut.- Tsuumikos
Extyökkäri kirjoitti:
Jos kuvaat niin olet hankkinut niitä laseja, muutoin kun se on vaikeaa. Tietysti joillain kuvaajilla se lasi on kiinteä ja kiinni kännyn selkäpuolella tai pokkarissa. Aina se kuitenkin on jos ei harrasta neulanreikäkuvausta.
Sinä kuitenkin otit esiin geometrisen sarjan mutta en muista sinun sitä perustelleen kovinkaan tehokkaasti. Itse en moista ole tällä alalla tullut edes ajatelleeksi.
9 tai 10 kHz kaistaleveys rajoittaa suuresti ainakin musiikin laatua joskin ymmärrettävän puheen se kykenee välittämään. Tuo lienee syy ULA alueelle siirtymiseen koska siellä oli tilaa enemmän alkaa lähettämään musiikkia HiFi laatuisena. Musiikki kun on lisännyt radiolähetyssuosiotaan koko elämäni ajan.
Esittämäsi taajuudet kuuluvat keskipitkien aaltojen alueeseen mutta kuten Lahti aikoinaan se toimi pidemmillä aalloilla eli pienemällä taajuudella. Radiossa kuunnellaan useimmiten AM alueella pinta-aaltoa koska se pysyy aika vakaana eikä häivy yleensä aina välillä kuten jos kuuntelee jo kerran tai kaksi ilmakehän ionisaatiokerroksen kautta hypännyttä lähetettä.
Pitkien aaltojen pintakuuluvuus oli suurempi kuin keskipitkien joita tosin pääsi sopivissa olosuhteissa kuulemaan Keski-Euroopasta asti iltaisin kun ruuvaili taajuuden valitsinta.
Nykyisin noita AM vastaanottimia ei juurikaan näe kuin ehkä joillain harrastajilla ja amatööreillä. Itse olen niitä aikoinaan kuunnellut koska muuta ei ollut.Erittäin yleistä, että radiovastaanottimissa on monissa AM-kaista jossain muodossa, FM:n lisäksi. On myös käteviä digitaalisia skannaus- ja muistitoimintoja, että voi siirtyä kanavalta toiselle helposti. AM-lähetyksiä saattaa kuulua esim. Englannin suunnalta vain erittäin satunnaisesti. Ja silloinkin välillä yksi taajuus, välillä toinen. Joissakin skannereissa on mahdollisuus säätää kohinasalvalla, että laite siirtyy automaattisesti muistipaikalta toiselle (tai taajuuksissa eteenpäin) silloin, kun yksi lähetys lakkaa kuulumasta /sukeltaa kohinan sekaan. http://www.rxtx-tuote.fi/?valikko=skannerit&sivu=skannerit
Onko eri kennokokojen käyttö samoilla objektiiveilla oikeasti kätevää vai ei:
Nyt sitten varsinaiseen asiaan takaisin. Jos minulla olisi kinokoon järjestelmäkameraan, vaikkapa Nikonin FX:ään, sopiva 28 /1,8 objektiivi, esim. Sigma, ja toisena objektiivina 90-millinen makro-objektiivi, esim. Tamron, niin sitten voisi tietysti ajatella, että tässä on geometrinen sarja, jossa kerroin hiukan yli kolmen. Siis 90 on hiukan enemmän kuin kolme kertaa 28.
Sitten jos olisi Nikonin DX-kroppikennokamera, niin kuulostaisi periaatteessa kyllä herttaiselta, että ne kaksi objektiivia olisivat tuolla kameralla käytettyinä kinovastaavuudeltaan 42 ja 135 mm. Varsin käyttökelpoisia polttovälejä sinällään, ei siinä mitään. Eräänlaista uutta sarjaa, jossa polttovälien keskinäinen suhde sama. Vähän päälle kolme.
Mutta. Jos ajatellaan tarkemmin. Miten näitä kahta objektiivia sitten voisi käyttää niin erilaisilla kameroilla, tai mitä järkeä olisi kropata kuva kamerarungolla pienemmäksi:
Tilanne A. Yhdessä rungossa 28 mm ja toisessa kinovastaavuus 135 mm.
Tilanne B. Yhdessä rungossa 90 mm ja toisessa kinovastaavuus 42 mm.
Mikäkö tässä on kummallista? Sarja-ajattelu ei enää pädekään. Oli teoreettisesti ajateltu, että herttainen sarja objektiiveja suunnilleen kolminkertaisen välimatkan päässä toisistaan. Tulisi uusi sarja, jos kerrotaan kaikkien objektiivien polttoväli DX:n kertoimella 1,5. Mutta nyt tilanne A sanoo, että väli onkin melkein viisinkertainen, ja tilanteessa B objektiivien polttovälien ero olisikin vain vähän päälle kaksinkertainen! Kuinkas tässä näin kävi. Onko tämä oikeasti niin kätevää kuin luulisi teoriassa? Mikä tapahtuma sopisi tilanteen A mukaiseen objektiivien käyttämiseen - milloin tarvitaan, että polttovälit olisivat noin kaukana toisistaan? Ehkä erittäin rajallista käyttöä: käyskentely turistina jossain, välillä maisemakuvia, välillä lähikuvia.
Mutta tilanne B vielä erikoisempi. Milloin tarvittaisiin sitä, että samaan aikaan yhdessä kamerarungossa kiinni 42 mm ja toisessa 90, samaan aikaan? Muotikuvaus, rock-konsertti..?
Onko tämä erilaisten runkojen kanssa pelaaminen oikeasti niin kätevää kuin luulisi? Vai parempi kuvata isomman kennon isommalla resoluutiolla mieluummin? Tsuumikos kirjoitti:
Erittäin yleistä, että radiovastaanottimissa on monissa AM-kaista jossain muodossa, FM:n lisäksi. On myös käteviä digitaalisia skannaus- ja muistitoimintoja, että voi siirtyä kanavalta toiselle helposti. AM-lähetyksiä saattaa kuulua esim. Englannin suunnalta vain erittäin satunnaisesti. Ja silloinkin välillä yksi taajuus, välillä toinen. Joissakin skannereissa on mahdollisuus säätää kohinasalvalla, että laite siirtyy automaattisesti muistipaikalta toiselle (tai taajuuksissa eteenpäin) silloin, kun yksi lähetys lakkaa kuulumasta /sukeltaa kohinan sekaan. http://www.rxtx-tuote.fi/?valikko=skannerit&sivu=skannerit
Onko eri kennokokojen käyttö samoilla objektiiveilla oikeasti kätevää vai ei:
Nyt sitten varsinaiseen asiaan takaisin. Jos minulla olisi kinokoon järjestelmäkameraan, vaikkapa Nikonin FX:ään, sopiva 28 /1,8 objektiivi, esim. Sigma, ja toisena objektiivina 90-millinen makro-objektiivi, esim. Tamron, niin sitten voisi tietysti ajatella, että tässä on geometrinen sarja, jossa kerroin hiukan yli kolmen. Siis 90 on hiukan enemmän kuin kolme kertaa 28.
Sitten jos olisi Nikonin DX-kroppikennokamera, niin kuulostaisi periaatteessa kyllä herttaiselta, että ne kaksi objektiivia olisivat tuolla kameralla käytettyinä kinovastaavuudeltaan 42 ja 135 mm. Varsin käyttökelpoisia polttovälejä sinällään, ei siinä mitään. Eräänlaista uutta sarjaa, jossa polttovälien keskinäinen suhde sama. Vähän päälle kolme.
Mutta. Jos ajatellaan tarkemmin. Miten näitä kahta objektiivia sitten voisi käyttää niin erilaisilla kameroilla, tai mitä järkeä olisi kropata kuva kamerarungolla pienemmäksi:
Tilanne A. Yhdessä rungossa 28 mm ja toisessa kinovastaavuus 135 mm.
Tilanne B. Yhdessä rungossa 90 mm ja toisessa kinovastaavuus 42 mm.
Mikäkö tässä on kummallista? Sarja-ajattelu ei enää pädekään. Oli teoreettisesti ajateltu, että herttainen sarja objektiiveja suunnilleen kolminkertaisen välimatkan päässä toisistaan. Tulisi uusi sarja, jos kerrotaan kaikkien objektiivien polttoväli DX:n kertoimella 1,5. Mutta nyt tilanne A sanoo, että väli onkin melkein viisinkertainen, ja tilanteessa B objektiivien polttovälien ero olisikin vain vähän päälle kaksinkertainen! Kuinkas tässä näin kävi. Onko tämä oikeasti niin kätevää kuin luulisi teoriassa? Mikä tapahtuma sopisi tilanteen A mukaiseen objektiivien käyttämiseen - milloin tarvitaan, että polttovälit olisivat noin kaukana toisistaan? Ehkä erittäin rajallista käyttöä: käyskentely turistina jossain, välillä maisemakuvia, välillä lähikuvia.
Mutta tilanne B vielä erikoisempi. Milloin tarvittaisiin sitä, että samaan aikaan yhdessä kamerarungossa kiinni 42 mm ja toisessa 90, samaan aikaan? Muotikuvaus, rock-konsertti..?
Onko tämä erilaisten runkojen kanssa pelaaminen oikeasti niin kätevää kuin luulisi? Vai parempi kuvata isomman kennon isommalla resoluutiolla mieluummin?Radioaaltojen pinta-aallon kantavuus lienee keskipitkillä luokkaa 500 km ja pitkillä aalloilla (Lahti aikoinaan) luokkaa 1000 - 1500 km. Jos kuuntelee keskiaalloilla Keski-Euroopan lähetteitä niin ne ovay yleensä jo kerran heijastuneita ilmakehän ionosfääristä ja siksi kuuluvuus hieman soutaa koko ajan kun sen ionosfäärin korkeuskin aaltoilee.
Amatöörien lyhyillä aalloilla pitämät yhteydet pomppaavat useamman kerran ionosfäärin ja maan välillä saattaen kiertää komo pallon. Siksi he saavat kaukoyhteyksiä muutaman watin lähettimillä kun kilowattien yleisradiol'ähetteet kuuluvat vain satoja kilometrejä. Myös lyhytaalloilla toimivat yleisradioasemat kuuluvat todella pitkälle. Ylelläkin oli joskaan ei taida enää olla ja olen sitä aikoinaan kuunnellut Etelä-Euroopassa retkilläni. Nyt homma hoituu netin kautta.
Varsinaiseen asiaan, en vieläkään osaa oikein ymmärtää miksi sotket jonkun geometrisen tai muun sarjan objektiivihankintoihisi. Minä ostan vain sellaisia joita katson tarvitsevani ilman sen kummempia sarjamiettelöitä.- Tsuumikos
Extyökkäri kirjoitti:
Radioaaltojen pinta-aallon kantavuus lienee keskipitkillä luokkaa 500 km ja pitkillä aalloilla (Lahti aikoinaan) luokkaa 1000 - 1500 km. Jos kuuntelee keskiaalloilla Keski-Euroopan lähetteitä niin ne ovay yleensä jo kerran heijastuneita ilmakehän ionosfääristä ja siksi kuuluvuus hieman soutaa koko ajan kun sen ionosfäärin korkeuskin aaltoilee.
Amatöörien lyhyillä aalloilla pitämät yhteydet pomppaavat useamman kerran ionosfäärin ja maan välillä saattaen kiertää komo pallon. Siksi he saavat kaukoyhteyksiä muutaman watin lähettimillä kun kilowattien yleisradiol'ähetteet kuuluvat vain satoja kilometrejä. Myös lyhytaalloilla toimivat yleisradioasemat kuuluvat todella pitkälle. Ylelläkin oli joskaan ei taida enää olla ja olen sitä aikoinaan kuunnellut Etelä-Euroopassa retkilläni. Nyt homma hoituu netin kautta.
Varsinaiseen asiaan, en vieläkään osaa oikein ymmärtää miksi sotket jonkun geometrisen tai muun sarjan objektiivihankintoihisi. Minä ostan vain sellaisia joita katson tarvitsevani ilman sen kummempia sarjamiettelöitä.AM-radion kuuluvuudesta
En tiedä näistä kilometrilukemista nykyään, kun väittävät olevan otsoniaukkoja ilmakehässä. Ilmasto on muuttunut. Optiikassa refraktio vaikuttaa, että merellä näkisi hiukan kauemmas kuin missä horisontin kuvitellaan olevan - valo taipuu. Radioaaltojen horisontti on optista horisonttia kauempana VHF-taajuuksilla (yleisradion lähetykset FM:llä). Radioamatööreillä saattaa olla suunta-antenneja, joilla ne pienet wattimäärät saadaan tehokkaasti perille. - Yleisradiolähetyksissä MW:llä (tai AM, kuten se on moneen vastaanottimeen merkitty) on luullakseni enemmän käytetty ympärisäteileviä antenneja, jolloin tehosta ehkä osa menee "harakoille".
Tuo kuuluvuuden "soutaminen" tai englanniksi "fading", huojunta, johtuu AM-modulaatiosta: audiosignaalin kuulumisen voimakkuus vaihtelee radiosignaalin kuuluvuuden mukana. Kuitenkin AM-lähetelaji on toisaalta kätevä siinä, että antenni on yleensä vastaanottimen sisällä pitkämäinen ja erittäin suuntaava. Jos esim. venäläinen AM-lähetys tuntuu häiritsevän englantilaisen kuuntelua samalla taajuudella, niin sitten voidaan suunnata vastaanottimen pituus kohti sitä venäläistä, jotta häiriö vaimentuisi - jos vastaanotin on sen mallinen, pikku matkaradio tai muu, jota on helppo siirrellä ja käännellä.
Kamerakennojen erilaisuudesta ja samojen objektiivien käyttämisestä niillä
Kun on esitetty ilosanomaa, että kinokoon objektiiveja voisi käytellä kroppirungolla, ja että se on kätevää, kun voi kertolaskulla kertoa polttovälit 1,5- tai 1,6-kertoimella, niin olen suhtautunut hieman skeptisesti. Millainen sarja pitäisi olla, että tästä saataisiin jotain kunnon sinfoniaa viriteltyä. Tai mitkä objektiivit ylipäätään kannattaa käyttää molemmissa kameratyypeissä. Pelkästään teleobjektiivit pääasiassa? Ja jos telet, niin eikö sitten kannata hankkia MFT mieluummin, jos tuota kroppailua ylipäätään halutaan? Tokinan 300-millinen, kinovastaavuus 600 milliä, pituus alle 7 senttiä, paino joitakin grammoja, hinta muutama sata euroa... Nikonin tai Canonin 600-millinen, paino montako kiloa, hinta montako tuhatta... Tsuumikos kirjoitti:
AM-radion kuuluvuudesta
En tiedä näistä kilometrilukemista nykyään, kun väittävät olevan otsoniaukkoja ilmakehässä. Ilmasto on muuttunut. Optiikassa refraktio vaikuttaa, että merellä näkisi hiukan kauemmas kuin missä horisontin kuvitellaan olevan - valo taipuu. Radioaaltojen horisontti on optista horisonttia kauempana VHF-taajuuksilla (yleisradion lähetykset FM:llä). Radioamatööreillä saattaa olla suunta-antenneja, joilla ne pienet wattimäärät saadaan tehokkaasti perille. - Yleisradiolähetyksissä MW:llä (tai AM, kuten se on moneen vastaanottimeen merkitty) on luullakseni enemmän käytetty ympärisäteileviä antenneja, jolloin tehosta ehkä osa menee "harakoille".
Tuo kuuluvuuden "soutaminen" tai englanniksi "fading", huojunta, johtuu AM-modulaatiosta: audiosignaalin kuulumisen voimakkuus vaihtelee radiosignaalin kuuluvuuden mukana. Kuitenkin AM-lähetelaji on toisaalta kätevä siinä, että antenni on yleensä vastaanottimen sisällä pitkämäinen ja erittäin suuntaava. Jos esim. venäläinen AM-lähetys tuntuu häiritsevän englantilaisen kuuntelua samalla taajuudella, niin sitten voidaan suunnata vastaanottimen pituus kohti sitä venäläistä, jotta häiriö vaimentuisi - jos vastaanotin on sen mallinen, pikku matkaradio tai muu, jota on helppo siirrellä ja käännellä.
Kamerakennojen erilaisuudesta ja samojen objektiivien käyttämisestä niillä
Kun on esitetty ilosanomaa, että kinokoon objektiiveja voisi käytellä kroppirungolla, ja että se on kätevää, kun voi kertolaskulla kertoa polttovälit 1,5- tai 1,6-kertoimella, niin olen suhtautunut hieman skeptisesti. Millainen sarja pitäisi olla, että tästä saataisiin jotain kunnon sinfoniaa viriteltyä. Tai mitkä objektiivit ylipäätään kannattaa käyttää molemmissa kameratyypeissä. Pelkästään teleobjektiivit pääasiassa? Ja jos telet, niin eikö sitten kannata hankkia MFT mieluummin, jos tuota kroppailua ylipäätään halutaan? Tokinan 300-millinen, kinovastaavuus 600 milliä, pituus alle 7 senttiä, paino joitakin grammoja, hinta muutama sata euroa... Nikonin tai Canonin 600-millinen, paino montako kiloa, hinta montako tuhatta...Otsoniaukot eivät ehkä ole ongelmana ionisaatiolle koska tyhjöhän otsoniaukko ei tarkoita vaan vain otsonin puutetta. Vanhat analogiset lähetykset käyttivät pinta-aaltoa joka niiden taajuuksilla myötäili pitkälti maan pintaa, mitä pidempi aalto eli pienempi taajuus sen paremmin.
Yleisradion antennit olivat ympärisäteileviä mutta nuo mainitsemasi VHF amatöörien varsinkin käyttämät antennit ovat TV antennin tapaisia suuntaavia antenneita jolloin saadaan pienestäkin tehosta kohtuu kentänvoimakkuutta haluttuun suuntaan. Varsinaisella lyhytaaltoradioliikenne alueella aallonpituudet olivat kuitenkin niin pitkiä jottei sen kaltaisia antenneja käytetty.
Aikoinaanhan laivoissa oli sähköttäjät jotka lyhytaaltoalueella pitivät yhteyksiä Suomeen ympäri maailman. Silloin valittiin käytettävä taajuus kuuntelemalla OFJ:n (Helsingin rannikkoasema) lähetteitä ja parhaiten kuuluva taajuusalue otettiin sillä kertaa käyttöön. Siellä antennit oli viritelty mastojen väliin.
Radion sisään rakennettu ferriittisauva keloineen toimii antennina mutta ei ole yhtä tehokas kuin vaikkapa neljännesaallon mittainen lanka-antenni, sillä on se mainitsemasi suuntavaikutus mutta ei kovinkaan suurta herkkyyttä.
Itse käytän monesti FX optiikoita DX rungossa mutta en toisinpäin. Miksikö ei MFT runkoja? Koska niiden kenno on aina vaan pienempi ja se alkaa olla rajoitus tässä päivässä. Siinä joutuu tyytymään pienempiin pikselimääriin, pienempään valoherkkyyteen ja siten suurempaan kohinaan jos kohinanpoisto ei vie myös yksityiskohtia.
Teoriassa moni asia voi näyttää hienolta mutta se on käytäntö joka ratkaisee. Jos ei olisi kuten kirjoitan niin miksi yleensäkään lähdettiin suurempiin kennoihin kuin ne pokkarikennot joskus aikoinaan oliko ne nyt noin 7 x 5 milliä kooltaan. Jos koon kasvatus ei olisi siirtyminen parempaa niin miksi ei jääty noihin?
Tietysti voin odottaa kuvistani jotain muuta kuin sinä mutta minä lisään D800 36 Mpix -> 47 Mpix D850 runkoon kunhan niitä tulee kauppaan ja kun saan rahoituksen kuntoon. Se pitkiäkö putkia tarvitsee riippuu siitä mitä aikoo kuvata. Kaikki eivät tarvitse 600 mm kuvakulmaa. Minulla on Nikkorin kevyt 300 mm F4 ja se vastaa kropissa 450 mm, jos se ei riitä niin antaa olla.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 271368
Minun oma kaivattuni
Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka621240Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha91165Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.291125Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?131078Tervehdys!
Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot641057Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan311027Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se71023Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61022Pelastakaa Lapset: Netti ei ole turvallinen paikka lapsille - Erätauko-tilaisuus to 25.4.2024
Netti ei ole turvallinen paikka lapsille, mutta mitä asialle voi vanhempana tehdä? Torstaina 25.4.2024 keskustellaan ne141011