olivat sitä jotain,he olivat todella sitä "herrakansaa" ja finnit olivat sitä alempaa luokkaa.Tämähän näkyy hyvin esim. vanhoissa SF-filmeissä,niissä esitettiin aina hur-rit hienoina kartanon omistajina ja aatelisina - kun finnit taas olivat niitä palvelijoita.
Näinhän se oli,mutta ei ole enää.Rantaruotsalaisten suuruuden aika on lopullisesti ohi ja pysyy.MUTTA osa näistä "herrakansan"edustajista ei pysty sitä hyväksymään,vaan tappelevat vastaan kynsinhampain - he ovat tätä hur-rien kermapeppu osastoa ja kuuluvat Rkp:hen,moni heistä on täysi fanaatikko.
Pakkoruotsi on heille valtavan tärkeä asia,koska se saa heidät vielä tuntemaan itsensä "siksi joksikin",että heillä on vielä valta ja voima yli valtaväestön.
Tätä asiaa he eivät missään tapauksessa voi myöntää julkisesti - siellä omassa piirissä vaan.
Näinhän se oli,mutta ei ole enää.Rantaruotsalaisten suuruuden aika on lopullisesti ohi ja pysyy.MUTTA osa näistä "herrakansan"edustajista ei pysty sitä hyväksymään,vaan tappelevat vastaan kynsinhampain - he ovat tätä hur-rien kermapeppu osastoa ja kuuluvat Rkp:hen,moni heistä on täysi fanaatikko.
Pakkoruotsi on heille valtavan tärkeä asia,koska se saa heidät vielä tuntemaan itsensä "siksi joksikin",että heillä on vielä valta ja voima yli valtaväestön.
Tätä asiaa he eivät missään tapauksessa voi myöntää julkisesti - siellä omassa piirissä vaan.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Katos Talaa se siinä taas sekoilee :)))
kartanokaunassa korviaan myöten
Talahan uskaltaa kirjoittaa omalla nimellään,toisin kuin häntä haukkuvat hur-riloiset.
Mutta taisi aloitus sattua kermapepun nilkkaan...heheheheheheeee
Tuskin, eiväthän rantaruotsalaiset olleet mitään herrakansaa vaan tavallisia ihmisiä. Eliittiä olivat kaupunkien säätyläiset ja Helsingin kosmopoliittinen porvaristo, maaseudulla myös suurimmat talolliset.
Onhan tunnettua, että kerran saavutetuista eduista ja etuoikeuksista on tuskallista luopua.
Mutta niin se vaan on demokratiassa, että kaikkien on tultava toimeen samoilla lähtökohdilla.
Siksi pakkoruotsitus on lopetettava.
Työttömyys lisääntyy pakkoruotsikunnissa Läntisellä Uudellamaalla. Voj!
Nuo vanhat SF-filmithän olivat varsinaisia kielisodan propagandafilmejä. Ilkeä parooni/nimismies/kauppias - tai hänen yhtä iljettävä påjkansa - havittelee nuorta piikatyttöä ja simputtaa köyhiä, puhuu suomea "kärtta kaikkiaan åmmitujsella akzentilla" ja elehtii hienostelevan inhottavasti, kunnes hänet panee aisoihin (yleensä tavattoman "arjalaisen" näköinen kesärenki, joka osoittautuukin lopussa vain lomatöissä olevaksi AGROLOGIOPISKELIJAKSI (tai maanmittariksi, insinööriopiskelijaksi tms). Koivut huojuvat, ja renkiparikin saa toisensa....
Aika naurettavaa.
Yhtä naurettavaa kuin Talaköppänän hourailut näillä palstoilla. Tala kulkee fiaskosta toiseen ja kansa nauraa. Suurimmat fiaskot taitavat olla Suomalaisuuden Liiton ajaminen konkurssitilaan ja oma eduskuntavaalifiasko, mutta lista on pitkä.
FST5 näyttää sarjafilmiä "Missä kujimme kerran" ja päähenkilöt ovat kuinkas muuten varakkaita ruotsinkielisiä, joilla on kovin luokkatietoiset asenteet. Filmissä esiintyy myös ruotsinkielistä työväestöä - harvat enää nykyisin muistavat että 1900-luvun alkuun asti Helsinki oli ruotsalaisenemmistöinen kaupunki ja työväestöstä oli suuri osa ruotsinkielisiä.
Ruotsinkielisten järjestöt eivät kuitenkaan piitanneet työväestöstä vaan suomettuminen tapahtui nopeasti. Joka puolella lisääntyvä suomenkielisyys ja kontaktien puute ruotsinkieliseen kulttuuriin edistivät muutosta. Toki Sosdem-puolueella oli oma ruotsinkielinen osastonsa, mutta sen jäsenillä ei ollut suurtakaan vaikutusta ruotsnkielisten piirissä. Ruotsinkielisen työväestön piiristä nousivat kuitenkin sellaiset suuruudet kuin KA FAgerholm tai Georg Malmsten.
TV-filmi kuvaa kauniisti lavasteita ja pukuja, mutta toiminta ei vielä ole kiinteytynyt eivätkä näyttelijät ole vielä vakiinnuttaneet roolejaan.
"Ruotsinkielisten järjestöt eivät kuitenkaan piitanneet työväestöstä vaan suomettuminen tapahtui nopeasti."
Ei se nyt mitään säätiöiden huolenpidon puutetta ole vaan olosuhteista johtuvaa. Seka-avioliitot ja työ jossa kielitaidolla ei ole niin suurta merkitystä sekä suomen kielen vahvalla asemalla.
Helsingissä ruotsin kieli onkin vahvasti "yliluokkaistunut" mutta muualla maassa ruotsinkieliset ovat aivan tavallisia duunareita kuten suomenkielisetkin. Mitään luokkaeroa ei maanlaajuisesti oikeasti ole, "bättre folk" on pääkaupunkiseudun trendi.
Rantaruotsalaiset eivät koskaan ole olleet mitää herrakansaa!! Sekoitat asioita!
Rantaruotsalaiset ovat samanalaisia taviksia kuin sinä ja kaikki muut duunarit ja työläiset..
Se herrakansa koostui suomalaisesta ja ulkomaalaisesta sivistyneistöstä, ulkomaalaisista kauppiaista ja tehtailijoista, virkamiehistä ja vanhasta aatelista.
Ottaisit nyt vähän selvää asioista ennen kuin päästät noita sammakoita näppikseltäsi!
Alueita "för svenskatalande bättre folk" suunniteltiin kyllä muuallekin kuin Helsinkiin, ja nimenomaan noin muotoiltuna.
Tosin pitää muistaa, että ei niille alueille hetkeäkään tarkoitettu "tavallisia" ruotsinkielisiä, vaan nimenomaan herrasväkeä (apteekkareita, insinöörejä, erilaisia johtajia, virkamiehiä..), joita tuohon aikaan rannkkokaupungeissa asusteli. Kyllä tarkoitus oli sulkea muualla myös ruotsinkielinen rahvas.
Tuohon aikaan elettiin oikeassa luokkayhteiskunnassa, ja luokkaraja oli selvä nimenomaan statuksen mukaan, kielestä riippumatta.
Ruotsalaisuusliikehän oli alkujaan valtapitävän eliitin liike, joka alkoi tosissaan kosiskella alempia luokkia vasta siinä vaiheessa, kun se aiemmin valtaa pitänyt yläluokka huomasi häviävänsä kielisodan. Silloin kelpasi jo alempienkin tuki, ja maalaismoukista ruvettiin leipomaan "östsvenskar", mm. lehden "Vikingen" (ja oman puolueen) avulla.
Mutta se joka kelpasi, oli siis vain tuki, eivät välttämättä tukijat. Helsingin ruotsinkielinen työväestö saattoi ja sai kyllä puhua ruotsia, mutta ei heitä yläluokka koskaan ole vertaisinaan pitänyt, ei vielä tänäänkään.
Monille suomenkielisille on syntynyt asiasta täysin väärä kuva. Se näkyy näissäkin keskusteluissa.
Det värsta är ju för oss vanliga svenskspråkiga fabriksarbetare,fiskare,småbrukare,städerskor ,försäljare,arbetslösa.Vi får alltid lida bara för att ödet har beslutat att vi föds i en familj där modersmålet är svenska.Så gärna man skulle ha njutit av alla förmåner som svenska språket enligt fennomanerna för med sig.Personligen har jag aldrig sett röken av dem.
Suomenkielisten toisinaan kieroutunut käsitys "rantaruotsalaisista" perustuu historiallisesti siihen, että isolle osalle suomenkielisistä olivat erilaiset apteekkarit, pehtoorit ja virkamiehet ainoita ruotsinkielisiä. Siis herroja, sanalla sanoen. Toinen yleinen käsitys oli, että rannikolla asuu myös kalastajia. Muistaakseni Erik Allardt tutki tätäsuomenkielisten ruotsalaiskäsitystä joskus 60/70-lukujen taitteessa, ja silloin kävi ilmi juuri tuon vääristyneen "herroja ja kalastajia"-käsityksen yleisyys. Muistaakseni kalastuksesta päätoimisesti eläviä suomenruotsalaisia oli tuolloin tuommoiset 3000-4000 henkeä, eli aika tarkkaan yksi prosentti "rantaruotsalaisista".
On valitettavaa, että kiihkoisimmat fennot edelleen elättävät tuota samaa kieroutunutta väestökuvaa, ja vielä valitettavampaa on se, että iso osa heistä ilmeisesti levittää tuota kuvaa ihan tietoisena sen valheellisuudesta.
Silti, Hyvää Joulua....