Voisiko joku kertoa mitä lämpöopin kaavoissa oleva kolmio-merkki kuvaa/tarkoittaa?
Tiedän, että kysymys on säälittävä mutta missään ei selitetä tätä. Minulla on neljä eri kirjaa lämpöopista, joista yritän itseopiskeluna aihetta oepetella ja kaikissa kolmio vaan yht´äkkiä tulee kaavaan ja kukaan ei kerro mikä se on!
Kiitos tuhannesti jos joku viitsii vastata.
Lämpöoppi - mitä tarkoittaa kolmio-merkki?
18+17
27
8199
Vastaukset
- mkonbjibhu
Taitaa olla nabla, vektorialgebran derivaatta. Pitäisi opiskella myös matematikkaa, muotoin ei ei tule syvällistä ymmärrystä.
- Hydroheikki
Nabla ei kerro mulle mitään, mutta eikös kolmio ole myös kreikankielen delta, muutosta tarkoittanee.
- KL
Mikäli se on kärki ylöspäin, kyseessä on kreikan iso Delta-kirjain (Δ), jota kaavoissa käytetään osoittamaan jonkin suureen muutosta tai kahden samanlaatuisen suureen erotusta. Niinpä esimerkiksi ΔT tarkoittaa lämpötilaeroa tai lämpötilan muutosta, Δp paine-eroa tai paineen muutosta, ja ΔV tilavuuden muutosta.
Jos taas kolmio on kärki alaspäin kuin väistämisvelvollisuus-liikennemerkissä eli ns. kärkikolmiossa, on kyseessä nabla-operaattori. Se on jo hieman korkeampaa matematiikkaa. Nabla-merkki voi merkitä divergenssi-, roottori- tai gradientti -nimisiä differentiaalioperaattoreita riippuen siitä, onko sen ja jäljessä olevan funktion tunnuksen välissä piste, vinoristi vai ei mitään. Hieman yksinkertaistetusti sanottuna gradientti osoittaa, missä suunnassa jonkin suureen (esim. lämpötilan tai paineen) arvo muuttuu paikan suhteen kaikkein nopeimmin ja kuinka nopeasti, kun taas divergenssi ja roottori liittyvät lähinnä virtauksiin (sekä toisaalta myös sähkömagneettisiin kenttiin). Divergenssi osoittaa tällöin minkä verran virtausta jostakin paikasta alkaa ("lähde") tai päättyy ("nielu"), roottori taas, kuinka pyörteistä se on.
Todennäköisemmin lämpöopissa tai ainakin sen alkeissa tullaan kyllä tekemisiin deltan kuin nablan kanssa.- 5+12
Kiitos KL!
Nyt alkaa selviämään. Juuri tuo Delta (kärki ylöspäin) ilmeisesti on kyseessä ja lämpötilan muutokset ja paineen muutokset, tilavuuden muutokset. Alan ymmärtää :)
Kiitos tuhannesti!
Ihanaa kun täällä niin nopeasti saa apua fysiikka-guruilta.
- 3+12
Seuraava kysymys on, että löytyykö pääkaupunkiseudulta fysiikka-gurua, joka voisi opettaa minulle lämpöopin teknillisen yliopistotason osaamisen intensiivinä parissa - kolmessa päivässä?
Minulla on lähtökohtana harkat vastauksineen ja tenttikysymykset parilta vuodelta ja maksan opetuksesta kohtuullisen palkan.
Löytyykö opettajaa?- hjghffjyffuyf
Ei tuollainen noin lyhyessä ajassa ole mahdollista. Ainoa tapa oppia on tehdä kaikki kirjan tehtävät. Ja niitä et kyllä ehdi tehdä parissa kolmessa päivässä.
- 8+20
hjghffjyffuyf kirjoitti:
Ei tuollainen noin lyhyessä ajassa ole mahdollista. Ainoa tapa oppia on tehdä kaikki kirjan tehtävät. Ja niitä et kyllä ehdi tehdä parissa kolmessa päivässä.
Kyllä on mahdollista.
Olen tähän mennessä opetellut jo korkemman tason matematiikkaa 2 päivän intensiiveillä pari kurssia huippuarvosanoin. Ei siinä ole mitään ihmeellistä - kysymys on opetusmetodeista. - fhehwrtwetwet
8+20 kirjoitti:
Kyllä on mahdollista.
Olen tähän mennessä opetellut jo korkemman tason matematiikkaa 2 päivän intensiiveillä pari kurssia huippuarvosanoin. Ei siinä ole mitään ihmeellistä - kysymys on opetusmetodeista.Ja kahden seuraavan päivän jälkeen olet unohtanut asian. Ei se vaan toimi, kyllä siihen on ihan syynsä miksi esimerkiksi matemaatikoksi ei opiskella parissa viikossa. Se vaatii ihan oikeaa työtä ja aikaa.
- 6+13
Ymmärtääkö joku näitä...osaako joku sanoa vastauksen?
*************
Carnot´n kiertoprosessi toimii lämpötilavälillä 800 K ...340 K.
Kuinka suuri on prosessin luovuttama mekaaninen teho, jos sen lämpösäiliöstä ottama teho on 3,2 MW?
*************- bjlgjlggigyg
Eikös tuo mene niin, että hyötysuhde on
n = 1 - 340/800 = 0.575
jolloin luovutettu teho on
3.2 MW * n = 1.84 MW
- 11+20
Joo, Carnot´n koneen hyötysuhde on 0,575 ja vastaus on n. 1,8 MW
Täysin oikein.
Osaatko tämän - en tiedä mikä on oikea vastaus mutta todellakin haluisin tietää.
"Mustattu nikkelilanka (pituus 130,2 cm ja halkaisija 0,326 mm) on vedetty pitkin tyhjiöputken akselia. Lankaa kuumennetaan johtamalla sen läpi sähkövirta. Hetkellä, jolloin lanka sulaa, siihen syötetty teho on 678W.
Laske nikkelin sulamispisteen lämpötila. Oletetaan, että lankaan syötetty teho poistuu säteilemällä ja lanka käyttäytyy kuten musta kappale." - huhulihuhuihi
Varmaan tälleen se on tarkoitus tehdä:
Langan ala on
A = 2 pi L r = 0.0013335 m^2
Stefanin-Boltzmannin lain mukaan säteilyteho on
P = A sigma T^4
jossa sigma = 5.6704e-08 W/m^2/K^4. Jos oletetaan, että kaikki teho menee säteilyksi, P = 678W. Ratkaistaa yhtälöstä T:
T = (P/A/sigma)^(1/4) = 1730.5 K
joka on aika lähellä Wikipedian antamaa nikkelin sulamispistettä. - 16+2
"Kalliovuorilla puhaltava Chinook-tuuli tuo ilmaa vuoristosta tasangolle niin nopeasti, että lämmönvaihtoa ympäristön kanssa ei käytännössä ehdi tapahtua.
Oletetaan, että vuoristossa ilman lämpötila on - 11, 0 C ja paine 62,0 kPa. Ilmaa voidaan pitää kaksitomisena ideaalikaasuna.
Laske ilman lämpötila tasangolla, jossa paine on 86,5 kPa?
Tarkastellaan vuorilta lähtevää yhden kuutiometrin suuruista ilmamassaa. Kuinka paljon tähän ilmamassaan on tehty työtä sen saapuessa tasangolle?"
Huh huh. Miten mä selviiän näistä... :)- martta0
Kyseessä on adiabaattinen tilanmuutos ja adiabaattivakio on k=1,4. Paineet p1=62,0 kPa ja p2=86,5 kPa sekä lämpötila T1=-11C eli 262K. Loppulämpötila on T2=T1*(p2/p1)^((k-1)/k)=288K= 15C.
1.pääsäännön mukan työ = sisäenergian muutos adiabaattisessa prosessissa:
Työ W = mcDT=roo*V*c*DT=0,825*1*1,00*(288-262)=21,45 kJ - martta0
martta0 kirjoitti:
Kyseessä on adiabaattinen tilanmuutos ja adiabaattivakio on k=1,4. Paineet p1=62,0 kPa ja p2=86,5 kPa sekä lämpötila T1=-11C eli 262K. Loppulämpötila on T2=T1*(p2/p1)^((k-1)/k)=288K= 15C.
1.pääsäännön mukan työ = sisäenergian muutos adiabaattisessa prosessissa:
Työ W = mcDT=roo*V*c*DT=0,825*1*1,00*(288-262)=21,45 kJ...niin tuo piti tietysti jakaa vielä tuolla adiabaattivakiolla 1,4 eli 21,45/1,4=15,3 kJ
- 2+10
martta0 kirjoitti:
...niin tuo piti tietysti jakaa vielä tuolla adiabaattivakiolla 1,4 eli 21,45/1,4=15,3 kJ
Kiitos!
Sitten vielä yksi ihmeellinen kysymys: miksi ei ole tässä lämpöopissa mitään väliä laskuyhtälöissä, että mitä suureita siellä liikkuu?
Yhtälössä voi olla J/K mol ja m^3 ja K ja MPa ja ties mitä ja yhtälön lopputulos on sitten suureeltaan myös ihan mikä siihen milloinkin sattuu sopimaan ts. mitä kysytään.
Eli kaikkia näitä lukuja (numeroita) voidaan vaan kertoa ja laskea yhteen oli ne energioita, paineita, tilavuuksia (you name it) ja sitten vaan lopputulos laitetaan siihen suureeseen mitä kysytään.
Tältä se näyttää kun olen lähes 100 laskua jo laskenut. Ei siinä mitään sopii mulle.
- mkonjibhu
Kyllä niissä laskuissa pitäisi olla oleellisena osana mumerolaskujen lisäksi yksiköiden sieventäminen. Harjoituslaskuissa ne on voitu saattaa valmiiksi yhteenmitallisiksi, mutta käytännössä voi esiintyä eri yksiköitä (J/cal, Pa/bar, m^3/l) tai niiden kymmenkerrannaisia, jotka vaikuttavat numeroarvoihin.
- 4+18
Niinpä.
Tässä vain yksi erittäin yksinkertainen esimerkki, jossa esiintyy 3 toisistaan poikkeavaa suuretta. En tajua..
333 Kj/kg * 50 g = 16 550 J
Jees - ja mihin hävisi grammat ja kilogrammat ja jouleista kilot? Sitten vaan pitää tietää, että lopputulos on Jouleja?- martta0
333 kJ/kg --> supistetaan kilot eli k:t pois --> 333 J/g tämä kerrotaan 50 g eli 333 J/g * 50 g --> supistetaan grammat eli g:t pois --> jäljelle jää Jouleja eli J
- 15+14
Tai tämä:
2,09 Kj/kgK*50 g* 2 C = 209 J
Ei siis mitään väliä Celsiuksella kaavassa - voidaan unohtaa kunhan vaan luvut kerrotaan yhteen ja jostain keksitään, että vastaus pitää olla Jouleja?- martta0
tässä taas supistetaan ensin kilot eli k:t pois (pitää kJ eikä Kj) ja sitten grammat (g:t). Luku 2 C tarkoittaa tässä lämpötilaeroa eikä lämpötilaa --> lämpötilaero on lukuarvona ihan sama annettiinpa se Celsiuksina tai Kelvineinä eli yksiköt voidaan supistaa pois. Lopputos on siis Jouleja.
- 7+16
Hei, kiitos martta0.
Nyt selvis monta asiaa ja homma alkaa selviämään. - eituunytoikeemitää
Osaako kukaan auttaa näissä?
Jääkaapin pakastelokeron lämpötila on -15 °C. Lokeroon laitetaan 100 ml vettä, jonka lämpötila
on 15 °C. Laske paljonko lämpöä vapautuu ympärillä olevaan huonetilaan vedenjäätyessä -15 °C
lämpötilaan, olettaen, ettäjääkaapin kylmäkerroin on 4,0.
Taloa lämmitetään lämpöpumpulla, jonka lämpökerroin
on 1/5 samalla lämpötilavälillä toimivan Camot'n koneen
lämpökertoimesta. Pumppu ottaa lämmön läheisestä järvestä,
jonka veden lämpötila on 6 °C ja luovuttaa sen
huonetilaan, jonka lämpötila on 20 °C. Jos haluttu lämpöteho on 15 kW, suuriko moottoriteho
tarvitaan?- Kaikkea sitä
Aukaise vihdoin se fyssankirjasi. Nuo tehtävät ovat aivan peruskauraa, joka ratkeaa kaavaan sijoittamisella.
- martta0
Kaikkea sitä kirjoitti:
Aukaise vihdoin se fyssankirjasi. Nuo tehtävät ovat aivan peruskauraa, joka ratkeaa kaavaan sijoittamisella.
nimenomaan.. ja kaikkea sitä
- martta0
1. tehtävä:
Veden jäähtyessä, jäätyessä ja vielä jään jäähtyessä vapautuva lämpöenergia on 0,1*(4,2*15 333 2,0*15) = 1005,3 kJ. Tämän lämpöenergian poistamiseen jääkaapista huoneeseen tarvitaan kompressorissa työtä W = 1005,3/4,0 = 251,3 kJ. Lauhduttimessa vapautuva lämpö on 1005,3 251,3 = 1256,6 kJ, mikä siis siirtyy huoneeseen.
2.tehtävä:
Arvioidaan lämpöpumppukoneiston höyrystymislämpötilaksi 0c ja lauhtumislämpötilaksi 30c. Carnot-koneen lämpökerroin on nyt 303/(30-0) = 10,1 ja lämpöpumpun tästä 1/5-osa eli 2,02. Jos lämmitystehon pitää olla 15 kW, niin koneiston ottoteho on 15/2,02 = 7,43 kW.
- noniinjustiisa
Ihailtavaa ylimielisyyttä, kiitos hei vinekistä.
Oon näitä kirjoja pyöritelly päivä tolkulla putkeen :/
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikka runnoo: datakeskuksille tulee UUSI yritystuki
"Suomen valtio erikseen tukee esimerkiksi kryptovaluuttaan tai aikuisviihteeseen tai muuhun keskittyviä datakeskuksia."502202Eläkeläiset siirrettävä muuttotappioalueille
Joutoväki pois ruuhkauttamasta elättäjien arkea. Samalla putoaa jokaisen asumiskulut ja rahaa jää enemmän kuluttamiseen.1972029- 1161382
En kerro nimeäsi nainen
Sillä olet nyt salaisuus jota kannan sydämessäni. Tämä mitä tunnen ja kuinka sinuun vahvasti ihastuin on jo niin erikoin711170- 96982
Olet kiva ihminen
En kiellä sitä yhtään. Sinussa on hyvin paljon erinomaisia puolia, enemmän varmasti kun meissä muissa. Sitten on puoli73929Auta mua mies
Ota vielä yhteyttä, keksi oikeat sanat että vuosien ajan kasvanut muuri murtuu meidän väliltä vaikka aluksi vain vähän.78889Uuden upotuskasteen vaiettu ongelma
Alkuseurakunnan kaste oli useamman vuosisadan upotuskaste, joka toimitettiin joko ulkona luonnon vesistöissä tai kasteki47868Ja tääkin vielä...
Kukakohan on valittanut, Salmiko itse? https://www.viiskunta.fi/rehtori-valittiin-ahtarissa-ilman-hakumenettelya-o/1347933845- 61746