Miksi isännöitsijä ei ymmärrä vedontunteen haittoja?
Vedontunne heikentää asumismukavuutta. Vedontunteen vähentämiseksi joudutaan kiinteistön lämmitystä nostamaan useilla asteilla.
Tiivistämällä ikkunat ja ovet vähennetään vedontunnetta.
Vedontunteen vähentyessä voidaan huoneen lämpötiloja laskea useita asteita asumisviihtyvyyden siitä kärsimättä.
Lämmityskustannukset laskisivat jopa kymmeniä prosentteja.
Vedontunne heikentää asumismukavuutta. Vedontunteen vähentämiseksi joudutaan kiinteistön lämmitystä nostamaan useilla asteilla.
Tiivistämällä ikkunat ja ovet vähennetään vedontunnetta.
Vedontunteen vähentyessä voidaan huoneen lämpötiloja laskea useita asteita asumisviihtyvyyden siitä kärsimättä.
Lämmityskustannukset laskisivat jopa kymmeniä prosentteja.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Onko isännöitsijä rakentanut teidän harakanpesänne? Onko hänellä ylipäätään päätösvaltaa puuttua rakenteellisiin ongelmiin?
Ei.
Lähdepä siitä liikenteeseen!
Perinteinen isännöitsijä on turhauttava nimike taloyhtiössä. Ei käytännössä mitään virkaa, mut teoriassa hoitaa juoksevia asioita, ku hallitus käskee. Ja hallitus ei kummosia saa tehdä, jos ei osakkaat anna lupaa. Mutta se hyöty isännöitsijästä on, jos tapaturmia ja vahinkoja sattuu, häntä voidaan syyllistää monestakin syystä.
Sisäpuoliset ikkaunat ja ovet ja niiden tiivistäminen ovat osakkaan kontolla, eli siitä vaan tiivistämään luukkujas. Isommat rempat yms. päättää yhtiökokous, ei isännöitsijä, ja yleensä osakkaat vastustavat kun pitäisi kuvetta kaivaa.
Isännöitsijä tuskin koskaan vastustaa kiinteistön korjauksia!
Miksi vastustaisi?
Ällistytättävää, etttä osakkeenomistajat ovat näin tietämättömiä asioista!
Näköjään isännöitsijät älähtivät kun heidän "erinoimaisuutta" arvosteleltiin.
Se mikä puuttuu teknillisessä osaamisessa puuttu näköjään myös asenteissa.
Nokia Oy:ssä oli hallitus, mutta Ollila nosti ideoillaan sen maailman johtavaksi yritykseksi.
Kun puhutaan tänäpäivänä rakennetuista huoneistoista niin jokaisessa on oma, huoneistossa itsenäisesti toimiva koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ilma kiertää yhden laatikon kautta sekä sisään että ulos omien tulo- ja poistoventtiilien, lämmöntalteenoton sekä suodattimien kautta. Huoneistossa ilma siis kiertää koko ajan ja riippuen kuinka paljon asukas haluaa laittaa talvella sähköä esilämmitykseen, sitä mielyttävämmän lämmitettynä ilma virtaa sisälle. Jos ei haluta esilämmittää (säästää sähköä) niin tuleva ilma on viileämpää, joka tuntuu vedolta. Asukas voi säätää itse ja toimia kuten parhaaksi katsoo.
Vanhemmissa huoneistoissa on yleensä koneellinen poistoilmanvaihto, jossa kone imee ilmaa keittiön, kylppärin tai vaatehuoneen kautta. Korvaavaa ilmaa virtaa joko erillisistä korvausilmaventtiileistä raakana ulkoilmana tai ikkunan kautta jolloin se on hieman lämpöisempää. Kysymys on umpiosta josta poistetaan ilmaa, jos alunperin suunnitellut korvausilmaventtiilit tukitaan niin korvausilma vedetän aina jostain fysiikan lakien mukaan. Kun korvausilma tulee postiluukusta tai seinärakenteiden vuotopaikoista niin syntyy vedontunne. Kun korvausilma tulee esim. ikkunan läpi tai ikkunan yläpuolen venttiilistä, se lämpenee alla olevan patterin vaikutukesta jolloin vedontunne on vähäisempi.
Vedontunne kuten oikea lämpötila ovat asioita joista meillä jokaisella on oma näkemyksemme, kommuunissa noudatetaan yhteisiä asumisterveysohjeen mukaisia periaatteita.
Tutkia pitäs, vetääkö huoneissa, mistä vetää ja miten paljon vetää.. Mutta jos poistoilma, eli liesituuletin kohtuu teholla, nii ikkunan päältä joko venttiilistä tai ikkunan välistä pitäs pienone veto käydä, mutta yleensä huoneessa lämmin kuitenkin. Kerrrostalossa otettava huomioon, jos älyttömät naapurit pitävät liesituulettimia päällä, ja sulkevat tuloilman tulon, nii käytävään tulee alipaine. Ja näin ollen postiluukun ja oven välistä alipaine lisääntyy naapurissa, ja heillä vedontunne lisääntyy, etenkin jos räppänät on auki.
Teoriatiedolla ei ole mitään virkaa jos sitä ei osata soveltaa käytäntöön.
Koko maa kamppailee lämmitysenergian tehokkaammalla käytöllä.
Näiden tavoitteiden täyttämiseksi isännöitsijät ovat avainasemassa.
Kuinka paljon heillä on käytännön tietoa tullaan näkemään lähivuosina.
Verenkiertohäiriöitä, relaxant auttaa kylmiin raajoihin.
Missä vaiheessa isännöitsijöiden koulutuksessa käsitellään vetoa tai sen tunteen vähentämistavat. Entä rakennetiiveyden merkitys asumisviihtyvyyteen ja lämmityskustannusten vähentämiseksi.
Asuuko tietoaukko kerrostalossa vai rivitalossa? Ja oliko miten vanha talo, oliko poistoilma liesituuletinputken kautta, ja tuloilma ikkunan päältä?
Jos isännöitsijän koulutus ei sisällä kiinteistön teknillistä huoltoa, niin se selittää kaiken.
Riittää, kun isännöitsijä etsii konsultin, joka tutkii tätä ongelmaa ja kenties sen ratkaiseekin. Ei missään sanota, että isännöitsijän pitää itse ratkaista kaikki ongelmat.
Vai kumpuaako osakkaiden/hallituksen halu asettaa isännöitsijän ratkottavaksi kaikki rakennus LVIS-tekniset siitä, että hän kaikkiosaavana tekisi sen ilmaiseksi?
Ehken kannattaa perehtyä sopimukseen, joka on tehty isännöitsijätoimiston ja taloyhtiön välillä. Sieltä löytyy vastaus, mitä kuuluu is.toimistolle ja mikä ei.
Siitä vaan etsimään ilmaista moniosaajaa :)
Hyvää illan jatkoa kaikille!
Olisi jo paljon vaadittu jos ISA auktorisoitu isännöitsijä edes tietäisi mikä on
Asuntoyhtiölaki!!
Ei isännöitsijän tarvitse ratkaista ongelmia.
Mutta isännöitsijän pitäisi tietää mitä mahdollisia ongelmia talossa on.
Tämä tieto puuttuu useimmalta isännöitsijältä.
Näyttää olevan niinkin, että osakkaat eivät halua esim. ottaa maksavaa kosteusmittaajaa. Sillä taattaisiin huoneistojen kunto.
Sitä olen ihmetellyt, kun kaikki joutuvat osallistumaan yhden asunnon kosteusvahikojen korjauskuluihin. Eikö jokainen voi maksaa omat vikansa itse? No ei siellä enää voi, kun pari, kolme on saanut muut osallistumaan kulujensa maksamiseen.
Entä sitten, kun omalla kohdalla se vahinko tulee, muut maksavat myös?
Ne vahinkoasunnot on juuri siellä, missä on siisteysintoilijoita asumassa:))) Lotrataan suihkussa aamuin illoin, eikä ollutkaan kosteuseristystä. Niih.
Päättelyä tuo, koska kaikilla ei vahinkoa ole ollut, neljä ilman.
Saman tyyppinen ongelma on kattojen pinnoitteiden uusiminen. Vastike nousee, kun varataan rahaa remppaan. Hyvä se silti on, kun vaan pysyvät tallessa tarkoitustaan varten.
Vedontunteen vähentämiseksi sekä kiinteistön lämmitysenergian säästötoimiin on saatavissa osaavaa ohjeistusta.
Jos isännöitsijä seuraa vain kiinteistöliiton energiasäästöohjeita niin heppoiset on tiedot sekä taidot.
Lämmityskustannusten säästötoimet sekä asumismukavuuden parantamisen vastuu on sysätty yksittäiselle asukkaalle?
Kuinka eri alalle koulutettu asukas voisi tietää tai taitaa järkevät ja edulliset energiasäästötoimet.
Osakas on vastuussa ikkunoiden tiivisteistä. JOs on kolmelasia/ karmia,niin sisin ikkuna tiivistetään ja se on as oy lain mukaan osakkaan hoitovastuulla.
JOs ikkunat pitää vaihtaa, niin yhtiökokous päättää asiasta enemmistö päätöksellä.Sen jälkeen as oy:n hallitus ja isännöitsijä voi toimia asiassa.
Ulkoikkunan ulkopuoliset huoltotyöt kuuluu taloyhtiölle. Ulkopuolen osalta lasi, poka, lasituskittaus, lasituslistat, karmi, vuorauslista, maalipinnat, ulkopokan tiivistys.
Jos ulkopuolen huoltotyöt (vesitiiveys) on laiminlyöty niin ulkopokan sisäpuoli ja lasien välitilassa voi karmin maalipinnat ja puuosat vaurioitua.
Johtumalla tapahtuneet vahingot kuuluvat myös taloyhtiölle.
Johtumalla tapahtuneet vauriot katsotaan tahalliseksi vahingonteoksi.
Taidoton isännöitsijä ja tietämätön hallitus on kiinteistöhoidolle kallis yhteenliittymä.
Maksajana.. pakkaset paukkuu, kiinteistön lämpökustannukset huipussa.
Asukkailla kylmä ja asunnoissa vetää mutta isännöitsijä haikailee asukasvastuuta.
Kaikki lämpövuotokohdat voidaan tiivistää edullisesti. Minne on kadonnut terveen järjen käyttö ?
Kiinteistöliitolla on taloyhtiötapahtuma huhtikuussa. Isännöitsijälle oiva paikka saada hieman tietoa korjaamisesta ja uudistamisesta.
Kun isännöitsijällä on vain yhdeltä taholta saatua lukutietoa, niin eipä kaksisia työtuloksia voi vaatia.