Valvomattoman sijaishuollon luvatusta maasta

"minä ja pikkusiskoni päästiin pois sijaisperheestä kun menin psygiatriselle osastolle masennuksen ja syömishäiriön takia, siellä uskoivat minua ja sukulaisiani, aina muuten haukkuivat valehtelijaksi ja sossut uskoivat näitä hirviöitä. 4vuotta sitä ****** jatkui ja päästiin ihanaan perhekotiin ja siais vanhemmilleni ikuinen kielto ottaa uusia sijaislapsia :) "

UPEAA!
Joka ainut hyvä uutinen lapsia koskien on onnen uutinen minulle ja varmaan kaikille tunne-elämältään terveille aikuisille.

On rikollista pitää lapsia täysin valvomattomissa sijaishuollon oloissa, kuten Suomessa tapahtuu. Ihme, että on sentään yksi psykiatrian yksikkö, jossa lapsia kuultiin ja heitä puolustettiin. Lasten"suojelussa" kun sellainen ei ole mikään vallalla oleva käytäntö.
773
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Missähän sossun valvova silmä oli kaikki nuo neljä vuotta?
Ei tainnut lasten olot paljoa kiinnostaa ja yhtä vähän heidän puheensa.

Ja lapset olivat SOSSUN VASTUULLA KAIKKI nuo 4 v!

Hyvä, että psykiatrian henkilökunta uskoi lasta ja sukulaisia.
Heidän puheillaan kun ei ole lastenSUOJELUSSA mitään painoarvoa, ajoivat ne miten paljon lasten todellista etua tahansa.

Äänestä

Hienoa kuulla joskus hyviäkin uutisia tässä lasten"suojelun" lakeja törkeästi rikkovassa valtakunnassa.

Äänestä
  • Kainuun Sanomat 5.11.2010.Lastensuojelu pamtava kuntoon.

    Päivitetty 5.11.2010 16:37, julkaistu 6.11.2010 00:00.Lastensuojelu pantava kuntoon
    Lähetä palautetta toimittajalle.
    Monet tutkimukset todistavat, että kaikenlainen huono-osaisuus periytyy helposti.

    Tuoreet lastensuojelutilastot hätkähdyttävät. Lastensuojelun tarve on ollut Puolangalla maan kärkeä ja Vaalassakin reilusti yli valtakunnallisten ja Kainuun keskiarvojen. Eikö maaseutu olekaan se lapsille turvallinen kasvuympäristö, jollaisena sitä yleisesti pidetään?

    Numerot ovat vastaansanomattomia. Vuoden 2008 lopussa 3,5 prosenttia puolankalaisista alle 18-vuotiaista oli sijoitettuna kodin ulkopuolelle ja lähes 11 prosenttia lastensuojelun avohuollon piirissä. Sama osuus alaikäisistä oli avohuollon piirissä myös Vaalassa. Kodin ulkopuolelle sijoitettuna oli 2,2 prosenttia.

    Koko maassa sijoitettuna olevien osuus oli 1,3 ja avohuollon piirissä olevien 6,2 prosenttia. Kainuun maakunnan vastaavat luvut olivat 1 ja 8,5 prosenttia. Lähimmissä naapurimaakunnissa kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus vaihteli prosentista puoleentoista ja avohuollon toimenpiteissä olevien 5,5 prosentin kahden puolen.

    Jos pientä kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuutta pidetään hyvänä asiana, niin yhden prosentin osuuden Kainuussa asiat eivät ole keskimäärin ollenkaan hullusti. Pienempään sijoitettujen osuuteen pääsevät vain Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat sekä Ahvenanmaa.

    Pohtimisen arvoinen asia on, kertooko avohuollon lastensuojelutoimien piirissä olevien suuri osuus keskimääräistä suuremmasta tarpeesta vai siitä, että puuttumisen kynnys on matala ja lastensuojelun resurssit kohdallaan.

    Puolangan kunnanjohtajan Seppo Rajalan selitys kunnan kyseenalaiselle kärkisijalle on hätkähdyttävä, mutta varmasti tosi. Puolanka on pieni kunta, ja Rajala on työskennellyt sen keskushallinnossa pitkään. Hän tuntee kuntansa.

    Puolangalla oli hänen mukaansa 1980-luvulla kunnia-asia, ettei huostaanottoja tehty (KS 5.11.).

    Rajala tunnustaa huostaanottojen välttelyn virheeksi, joka saattaa olla nykyisten lukujen takana. Päätelmää on helppo uskoa. Monet tutkimukset todistavat, että kaikenlainen huono-osaisuus periytyy helposti.

    Ennakkotietojen mukaan lasten huostaanottojen tarve olisi parin viime vuoden aikana alkanut Kainuussa vähentyä tehostetun ennaltaehkäisyn ansiosta.

    Maakuntamallin aikana käytännöt on yhtenäistetty. Nyt noudatetaan lakia, ja lainsäädäntökin on tiukentunut, kuten perhepalvelujohtaja Helena Ylävaara huomauttaa.

    Suuret huostaanottoluvut ovat herättäneet viime viikkoina valtakunnallistakin keskustelua. Parin viikon takaisen uutisen mukaan Tampereella on tänä vuonna otettu huostaan peräti 50 pientä vauvaa, joita itkuun hermostuneet vanhemmat ovat ravistelleet tai muuten pahoinpidelleet tai joiden hoito on laiminlyöty päihteiden käytön takia.

    Lastensuojelujärjestöt ovat vedonneet poliittisiin päättäjiin lapsiperheiden kotiavun lisäämisen ja muun varhaisen puuttumisen puolesta.

    Hätähuutoa tarvittaisiin myös hyvän vanhemmuuden puolesta ja perheiden rohkaisemiseksi ajoissa avun hakuun, jos itse ei jakseta eikä osata eikä luontaisia tukiverkostoja ole.

    Hyvistäkään tukijärjestelmistä ei ole apua, jos viranomaiset eivät tiedä lapsen kaltoinkohtelusta.
    ---

    Äänestä

  • Lastensuojelua? kirjoitti:

    Kainuun Sanomat 5.11.2010.Lastensuojelu pamtava kuntoon.

    Päivitetty 5.11.2010 16:37, julkaistu 6.11.2010 00:00.Lastensuojelu pantava kuntoon
    Lähetä palautetta toimittajalle.
    Monet tutkimukset todistavat, että kaikenlainen huono-osaisuus periytyy helposti.

    Tuoreet lastensuojelutilastot hätkähdyttävät. Lastensuojelun tarve on ollut Puolangalla maan kärkeä ja Vaalassakin reilusti yli valtakunnallisten ja Kainuun keskiarvojen. Eikö maaseutu olekaan se lapsille turvallinen kasvuympäristö, jollaisena sitä yleisesti pidetään?

    Numerot ovat vastaansanomattomia. Vuoden 2008 lopussa 3,5 prosenttia puolankalaisista alle 18-vuotiaista oli sijoitettuna kodin ulkopuolelle ja lähes 11 prosenttia lastensuojelun avohuollon piirissä. Sama osuus alaikäisistä oli avohuollon piirissä myös Vaalassa. Kodin ulkopuolelle sijoitettuna oli 2,2 prosenttia.

    Koko maassa sijoitettuna olevien osuus oli 1,3 ja avohuollon piirissä olevien 6,2 prosenttia. Kainuun maakunnan vastaavat luvut olivat 1 ja 8,5 prosenttia. Lähimmissä naapurimaakunnissa kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus vaihteli prosentista puoleentoista ja avohuollon toimenpiteissä olevien 5,5 prosentin kahden puolen.

    Jos pientä kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuutta pidetään hyvänä asiana, niin yhden prosentin osuuden Kainuussa asiat eivät ole keskimäärin ollenkaan hullusti. Pienempään sijoitettujen osuuteen pääsevät vain Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat sekä Ahvenanmaa.

    Pohtimisen arvoinen asia on, kertooko avohuollon lastensuojelutoimien piirissä olevien suuri osuus keskimääräistä suuremmasta tarpeesta vai siitä, että puuttumisen kynnys on matala ja lastensuojelun resurssit kohdallaan.

    Puolangan kunnanjohtajan Seppo Rajalan selitys kunnan kyseenalaiselle kärkisijalle on hätkähdyttävä, mutta varmasti tosi. Puolanka on pieni kunta, ja Rajala on työskennellyt sen keskushallinnossa pitkään. Hän tuntee kuntansa.

    Puolangalla oli hänen mukaansa 1980-luvulla kunnia-asia, ettei huostaanottoja tehty (KS 5.11.).

    Rajala tunnustaa huostaanottojen välttelyn virheeksi, joka saattaa olla nykyisten lukujen takana. Päätelmää on helppo uskoa. Monet tutkimukset todistavat, että kaikenlainen huono-osaisuus periytyy helposti.

    Ennakkotietojen mukaan lasten huostaanottojen tarve olisi parin viime vuoden aikana alkanut Kainuussa vähentyä tehostetun ennaltaehkäisyn ansiosta.

    Maakuntamallin aikana käytännöt on yhtenäistetty. Nyt noudatetaan lakia, ja lainsäädäntökin on tiukentunut, kuten perhepalvelujohtaja Helena Ylävaara huomauttaa.

    Suuret huostaanottoluvut ovat herättäneet viime viikkoina valtakunnallistakin keskustelua. Parin viikon takaisen uutisen mukaan Tampereella on tänä vuonna otettu huostaan peräti 50 pientä vauvaa, joita itkuun hermostuneet vanhemmat ovat ravistelleet tai muuten pahoinpidelleet tai joiden hoito on laiminlyöty päihteiden käytön takia.

    Lastensuojelujärjestöt ovat vedonneet poliittisiin päättäjiin lapsiperheiden kotiavun lisäämisen ja muun varhaisen puuttumisen puolesta.

    Hätähuutoa tarvittaisiin myös hyvän vanhemmuuden puolesta ja perheiden rohkaisemiseksi ajoissa avun hakuun, jos itse ei jakseta eikä osata eikä luontaisia tukiverkostoja ole.

    Hyvistäkään tukijärjestelmistä ei ole apua, jos viranomaiset eivät tiedä lapsen kaltoinkohtelusta.
    ---

    Lasten sijaiskuollon valvonta on retuperällä monissa kunnissa.

    Kaakkois-Suomessa kunnat tekivät yhteisvoimin valvontaan työkaluja.

    Onko työntkijöiden ollut pakko alkaa itse korjaamaan toisten mokia?

    Lue lisää Sosiaalialan tietolehti 2006.

    http://www.sosiaalitieto.fi/lehti/?ARTIKKELI_NUM=50381
    -------

    Äänestä

Tiedän sijaispaikan, joihin sijoitettiin vuosia uusia lapsia vaikka lähes kaikki lapset kertoivat väärinkäytöksistä ja huonosta kohtelusta sijoittavalle sossulle.
Sosiaalityöntekijä kuittasi kaikki valitukset turhana nurinana ja piti huolta, että huono paikka saa jatkuvasti uusia asiakkaita.
Tämä tapahtui 1990- luvulla ja asiat ovat muuttuneet uuden ls- lain myötä vain huonompaan suuntaan.

Virkamiehellä on edelleenkin rajaton mielivallan mahdollisuus ilman mitään vastuusäädöksiä.

Äänestä

mistä voin saada apua ja tukea kun lapset on huostassa ja sossu tukee vain sijais perhettä

Äänestä
  • tehet rikosilmoituksen

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Hyvä näin kirjoitti:

"minä ja pikkusiskoni päästiin pois sijaisperheestä kun menin psygiatriselle osastolle masennuksen ja syömishäiriön takia, siellä uskoivat minua ja sukulaisiani, aina muuten haukkuivat valehtelijaksi ja sossut uskoivat näitä hirviöitä. 4vuotta sitä ****** jatkui ja päästiin ihanaan perhekotiin ja siais vanhemmilleni ikuinen kielto ottaa uusia sijaislapsia :) "

UPEAA!
Joka ainut hyvä uutinen lapsia koskien on onnen uutinen minulle ja varmaan kaikille tunne-elämältään terveille aikuisille.

On rikollista pitää lapsia täysin valvomattomissa sijaishuollon oloissa, kuten Suomessa tapahtuu. Ihme, että on sentään yksi psykiatrian yksikkö, jossa lapsia kuultiin ja heitä puolustettiin. Lasten"suojelussa" kun sellainen ei ole mikään vallalla oleva käytäntö.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu