Poikani, nyt 14v, on ollut pienestä asti erittäin ujo ja välttänyt kaikenlaista vuorovaikutusta ja keskustelua muiden ihmisten kanssa (paitsi perheenjäsenten). Jossain vaiheessa hän sitten alkoi tylsistyksessään huvikseen selailemaan internet-keskustelupalstoja (olisiko ollut noin 10 vuoden ikäisenä kun hän pääsi aikaisin koulusta ja en päässyt kovin aikaisin kotiin) ja nykyään hän on erittäin avoin, pystyy puhumaan kenelle tahansa ja rohkaisee ujompia ihmisiä.
Sosiaalinen kanssakäyminen auttaa, vaikkakin tässä tapauksessa sähköisesti! Kun on jokin paikka johon voi purkaa mietteitään, väitellä, keskustella ja pohdiskella tuhansien muiden ihmisten kanssa valvotussa ympäristössä niin lupaan että keneltä tahansa vannoutuneelta 'synnynnäisujolta' lähtee parissa vuodessa ujous pois.
Kysyin asiaa lääkäriltä, ja hän selitti sen siten että esim. internetissä käyty keskustelu kehittää lapsen sosiaalista käsitystä ja sitä että toisen ihmisen puhe ja mietteet ovat aivan tavallisia, vaikka ujo ihminen usein luulee poikkeavansa valtavirrasta puhuessaan tai esittäessään mielipidettänsä. Näin sosiaalisuus emuloituu oikeaan elämään ja kunnollinen katsekontaktikin mahdollistuu.
Tiedän että kyseessä on toki alaikäinen, mutta jos Miika pystyi siihen niin kyllä tekin pystytte! Onnea kaikille ujouden kukistamiseen ;-)
Sosiaalinen kanssakäyminen auttaa, vaikkakin tässä tapauksessa sähköisesti! Kun on jokin paikka johon voi purkaa mietteitään, väitellä, keskustella ja pohdiskella tuhansien muiden ihmisten kanssa valvotussa ympäristössä niin lupaan että keneltä tahansa vannoutuneelta 'synnynnäisujolta' lähtee parissa vuodessa ujous pois.
Kysyin asiaa lääkäriltä, ja hän selitti sen siten että esim. internetissä käyty keskustelu kehittää lapsen sosiaalista käsitystä ja sitä että toisen ihmisen puhe ja mietteet ovat aivan tavallisia, vaikka ujo ihminen usein luulee poikkeavansa valtavirrasta puhuessaan tai esittäessään mielipidettänsä. Näin sosiaalisuus emuloituu oikeaan elämään ja kunnollinen katsekontaktikin mahdollistuu.
Tiedän että kyseessä on toki alaikäinen, mutta jos Miika pystyi siihen niin kyllä tekin pystytte! Onnea kaikille ujouden kukistamiseen ;-)
Vastaukset 1
Vanhimmat
Joo, nettikeskustelu on sinänsä ihan hyvä että siinä voi olla anonyymi, se luo tiettyä turvaa ujolle ihmiselle ensi alkuun. Toinen hyvä puoli ujolle ihmiselle joka on suljetummassa ympäristössä eikä ympäriltä löydy pakosta samoin ajattelevia, niin netissä on kuitenkin sen verran väkeä että löytää ajatuksilleen vastakaikua. Itse olen aikoinaan elänyt pienellä paikkakunnalla ja olihan mulla kaveripiiriä, mutta jos niille alkoi selostaan jotain juttuja joita olin järkeillyt enemmän niin ne meni kaveripiirissä aina jotenkin yli josta seurasi tietty pilkkaamista. No itselläni oli sen verran itsetunto kuitenkin hyvä etten antanut sen kauheasti haitata ja pysyinkin piireissä, en tosin kovin useasti alkanut mitään syvällistä sitten heittää näille koska tiesin lopputuloksen etukäteen. Netti on ollut siinä mielessä pelastus että täältä löytyy isompi kirjo ihmisiä. Netissä saa ennenkaikkea rohkeutta olla enemmän oma itsensä.
No itselläni ei kyllä enää näitä ongelmia olekkaan ja nykyään olen työtehtävässä jossa kommunikaatio on tärkeää. Mutta vähän kannattaa varoa nettiä "pelastajana" ettei koko sosiaalinen elämä lipsu sinne. Tosin tuskin poikasi kohdalla on huolta koska hän on pystynyt laajentamaan sosiaalisia kuvioita myös netin ulkopuolella.