Meneillään olevassa kapitalismin kriisissä on kyse aivan muusta kuin meille kerrotaan ja mihin uskotaan. Kyse on kapitalismin kaatumisen yhdestä vaiheesta isossa prosessissa, jonka lopputuloksena on vallankumous.
Kapitalismi kaatoi feodalismin vuosien 1500-1800 välillä, muutos siis kesti n.300 vuotta. Nämä muutosjaksot ovat aina historian kulussa lyhentyneet, joten meneillään olevaan kapitalismin kaatumiseen mene korkein kymmenesosa tuosta.
Tuo kehityksessä kulunut kolmesataa vuotta myös todistaa sen että muutoksen ainekset eli uusi yhteiskuntamoottori kasvaa jo olemassa olevan sisällä. Tämä tarkoittaa ehdottomasti muutoksen teoreettista että tuotantomenetelmien ja tuotantosuhteiden kehittymistä
Kapitalismin moottorina on ensisijaisesti Ihmisen työvoiman riisto, sekä Ihmisen riisto kaikissa meidän perustarpeissamme. Tähän riistojen ketjuun voimme lisätä myös luonnon riiston.
Vaikka usein luullaan että kaikki liike on aina tätä muutosta, niin ei se ole. Muutoksen sisällä tapahtuva liike ei ole muutosta ja muutos tekijöiden kehittymistä, ikään kuin kypsymistä. Muutos edellyttää tätä kehittymistä koska mikään ei kierrä vain kehää. Muutos on siis aina kehittymistä ja koska yhteiskunnat pyörivät työn ympärillä, koska työ luo arvoa niin kehitys on ennen kaikkea työn ja tuotannon kehittymistä, mutta myös tuotantosuhteiden kehittymistä.
Vain osa työstä luo lisäarvoa ja kun sen osuus tippuu liian alas, ollaan ongelmissa, ja siinä ei poppakonstit tai valheet auta. Maailmassa on kyse lisäksi luonnon rajallisuudesta ja Euroopassa on kyse lisäksi kaikkeen vinoutuneesta väestön ikärakenteesta.
Kapitalismissa vain osa työstä luo lisäarvoa ja tämä juuri on suurin ongelma, sillä työ joka luo vain arvoa ei lisäarvoa, ei myöskään rikastuta pääomia omistavia eli kapitalisteja. Seinä yksinkertaisesti tulee vastaan pelkästään kansan köyhtymisen muodossa, kun lisäarvoa tuottavaa työtä yritetään korvata palvelulla, joka ei lisäarvoa tuota. Yhteiskunta yksinkertaisesti eriarvoistamma itseään samalla kaataa itseään. Kapitalismin on pakosta kehityttävä tai se katoaa ikiajoiksi.
Tässä on nyt menossa aivan oikeasti tuotantotavan muutos eli muutos työvoiman, tuotantomenetelmien ja tuotantosuhteiden kehityksessä. Tällainen kehitys on aina tiennyt vanhan häviämistä uuden tieltä eli vallankumousta.
Uudenlaisessa yhteiskuntamuodostumassa yhteisöllisyydessä eli sosialismissa, on arvo pelkästään jo arvoa eikä lisäarvoa enää tuoteta. Sosialismissa arvo ei enää valu yksityisille pääomapiireille, riiston tuloksena, vaan valtion kautta koko kansalle estämään köyhyyttä ja eriarvoisuutta.
Kapitalismi kaatoi feodalismin vuosien 1500-1800 välillä, muutos siis kesti n.300 vuotta. Nämä muutosjaksot ovat aina historian kulussa lyhentyneet, joten meneillään olevaan kapitalismin kaatumiseen mene korkein kymmenesosa tuosta.
Tuo kehityksessä kulunut kolmesataa vuotta myös todistaa sen että muutoksen ainekset eli uusi yhteiskuntamoottori kasvaa jo olemassa olevan sisällä. Tämä tarkoittaa ehdottomasti muutoksen teoreettista että tuotantomenetelmien ja tuotantosuhteiden kehittymistä
Kapitalismin moottorina on ensisijaisesti Ihmisen työvoiman riisto, sekä Ihmisen riisto kaikissa meidän perustarpeissamme. Tähän riistojen ketjuun voimme lisätä myös luonnon riiston.
Vaikka usein luullaan että kaikki liike on aina tätä muutosta, niin ei se ole. Muutoksen sisällä tapahtuva liike ei ole muutosta ja muutos tekijöiden kehittymistä, ikään kuin kypsymistä. Muutos edellyttää tätä kehittymistä koska mikään ei kierrä vain kehää. Muutos on siis aina kehittymistä ja koska yhteiskunnat pyörivät työn ympärillä, koska työ luo arvoa niin kehitys on ennen kaikkea työn ja tuotannon kehittymistä, mutta myös tuotantosuhteiden kehittymistä.
Vain osa työstä luo lisäarvoa ja kun sen osuus tippuu liian alas, ollaan ongelmissa, ja siinä ei poppakonstit tai valheet auta. Maailmassa on kyse lisäksi luonnon rajallisuudesta ja Euroopassa on kyse lisäksi kaikkeen vinoutuneesta väestön ikärakenteesta.
Kapitalismissa vain osa työstä luo lisäarvoa ja tämä juuri on suurin ongelma, sillä työ joka luo vain arvoa ei lisäarvoa, ei myöskään rikastuta pääomia omistavia eli kapitalisteja. Seinä yksinkertaisesti tulee vastaan pelkästään kansan köyhtymisen muodossa, kun lisäarvoa tuottavaa työtä yritetään korvata palvelulla, joka ei lisäarvoa tuota. Yhteiskunta yksinkertaisesti eriarvoistamma itseään samalla kaataa itseään. Kapitalismin on pakosta kehityttävä tai se katoaa ikiajoiksi.
Tässä on nyt menossa aivan oikeasti tuotantotavan muutos eli muutos työvoiman, tuotantomenetelmien ja tuotantosuhteiden kehityksessä. Tällainen kehitys on aina tiennyt vanhan häviämistä uuden tieltä eli vallankumousta.
Uudenlaisessa yhteiskuntamuodostumassa yhteisöllisyydessä eli sosialismissa, on arvo pelkästään jo arvoa eikä lisäarvoa enää tuoteta. Sosialismissa arvo ei enää valu yksityisille pääomapiireille, riiston tuloksena, vaan valtion kautta koko kansalle estämään köyhyyttä ja eriarvoisuutta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olemassa kapitalismille.
Kyse nykyisessä kriisissä ei ole vain systeemin virheistä, vaan virheellisestä systeemistä.
Talouskriisi ei johdu vain kapitalismille ominaisesta tuotannon ja kulutuksen epäsuhdasta ja pääomien liikakasautumisesta. Kyse on finanssijohtoiseen keinottelutalouteen perustuvan pääomien kasautumismallin kriisistä. Siihen liittyy maailmanlaajuinen ekologinen, energia ja ruokakriisi. Tämä on myös edustuksellisen demokratian kriisi, kun pieni rahaeliitti voi ratkaisuillaan alistaa ja rosvota koko muuta yhteiskuntaa. Lisäksi tähän liittyy kansainvälisten voimasuhteiden muutos, USA:n hegemonian heikentyminen ja taloudellisesti vahvistuneiden suurten kehitysmaiden - erityisesti Kiinan ja Intian - voimistuva rooli.
Marxilainen tutkija David Harvey on verrannut nykyistä kriisiä mannerlaattojen liikahdusten aikaansaamaan purkaukseen. Hän ennustaa kriisien toistuvan ja entistä väkivaltaisempina. Samalla tämä kapitalistisen järjestelmän kriisi johtaa myös sivilisaation kriisiin, uhattuna on koko ihmiskunnan tulevaisuus. Ja nyt kun tulivuorenpurkaukset ovat muutenkin ajankohtainen teema, voi viitata myös Eric Hobsbawnin arvioon: Kun käsitys kapitalismista on pitkään ollut epäselvä, voi nykyinen kriisi tuottaa myös arvaamattomia poliittisia purkauksia.
Vasemmisto ei voi avata näköalaa kriisien voittamiseen, eikä voittaa omaakaan kriisiään, jos nostamme vain yksittäisiä vaatimuksia nykyisen kehityksen logiikan ja systeemin puitteissa. On nostettava keskusteluun ja kamppailujen kohteeksi myös valta- ja omistussuhteet, vaihtoehto kapitalismille ja nykyiselle kehityksen mallille.
Markkinatalous on hyvä renki mutta huono isäntä. Markkinatalous pitää palauttaa rengiksi. Ei vasaraakaan heitetä roskakoriin jos vasaralla tulee lyötyä sormeen, vaan vasara nimistä työkalua pitää oppia hallitseman ja ohjaamaan paremmin.
Markkinatalouden kupla on jo puhjennut.
Emme jää kaipaamaan.