Johtamis- ja kouluttamistaito on lähellä toisiaan. Yleensä ne henkilöt, jotka ovat
hyviä kouluttajia ovat myös hyviä johtajia. Johtaminen perustuu aina asioiden ja
henkilöstön johtamiseen. Tänä päivänä korostuu etenkin henkilöjohtaminen.
Tietysti persoona, auktoriteetti, perintönä jne.. saadut tekijät vaikuttavat aina joh-
tamiseen. Varsinkin käytännönjohtajuudessa on oman esimerkin näyttäminen
avainasemassa. Samoin selvä ulosanti on äärettömän tärkeää. Johtajuuden
tärkein asia on kuitenkin asioiden osaaminen. Tätä kautta tulee luottamus, jota
jokainen johtaja tarvitsee. Käytännössä on äärimmäisen tärkeää alaisen koh-
taaminen ja alaisen oikea ja kunnioitettava käsittely. En ole koskaan ymmärtä-
nyt esimerkiksi jääkiekkovalmentajien pelaajien jätkittelyä, pojutteluja jne........
Samoin kiroilu ja omien tai vastustajien halventaminen rumilla sanoilla on
johtajuudessa tuomittavaa. Armeijassamme on syväjohtaminen avainasemas-
sa. Siinä luodaan juuri pohjaa luottamukselle. Mutta armeijassa on sotilaat
myös opetettava tiukkaan johtamiseen (käskytykseen) tiukoissa tilanteissa.
Tätä ei montakaan kertaa varusmiehet ymmärrä ja he puhuvat hulluista kapi-
aisista. Joskus tiukoissa tilanteissa ei johtaja pysty perustelemaan asioita ja
käskyjään. Jälkikäteen tälläinen tilanne pitäisi jälkikäsitellä (perustella). Tä-
mä menettely toisi lisää luottamusta ja ymmärtämystä johtajien ja johdettavi-
en välille. Olen monta kertaa törmännyt täällä siviilissä kovempaan ja huonom-
paan johtamiseen kuin armeijassa.
hyviä kouluttajia ovat myös hyviä johtajia. Johtaminen perustuu aina asioiden ja
henkilöstön johtamiseen. Tänä päivänä korostuu etenkin henkilöjohtaminen.
Tietysti persoona, auktoriteetti, perintönä jne.. saadut tekijät vaikuttavat aina joh-
tamiseen. Varsinkin käytännönjohtajuudessa on oman esimerkin näyttäminen
avainasemassa. Samoin selvä ulosanti on äärettömän tärkeää. Johtajuuden
tärkein asia on kuitenkin asioiden osaaminen. Tätä kautta tulee luottamus, jota
jokainen johtaja tarvitsee. Käytännössä on äärimmäisen tärkeää alaisen koh-
taaminen ja alaisen oikea ja kunnioitettava käsittely. En ole koskaan ymmärtä-
nyt esimerkiksi jääkiekkovalmentajien pelaajien jätkittelyä, pojutteluja jne........
Samoin kiroilu ja omien tai vastustajien halventaminen rumilla sanoilla on
johtajuudessa tuomittavaa. Armeijassamme on syväjohtaminen avainasemas-
sa. Siinä luodaan juuri pohjaa luottamukselle. Mutta armeijassa on sotilaat
myös opetettava tiukkaan johtamiseen (käskytykseen) tiukoissa tilanteissa.
Tätä ei montakaan kertaa varusmiehet ymmärrä ja he puhuvat hulluista kapi-
aisista. Joskus tiukoissa tilanteissa ei johtaja pysty perustelemaan asioita ja
käskyjään. Jälkikäteen tälläinen tilanne pitäisi jälkikäsitellä (perustella). Tä-
mä menettely toisi lisää luottamusta ja ymmärtämystä johtajien ja johdettavi-
en välille. Olen monta kertaa törmännyt täällä siviilissä kovempaan ja huonom-
paan johtamiseen kuin armeijassa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Armeijan johtajuus ja siviilijohtajuus ovat aivan sama asia eli kummassakin joh-
detaan asioita ja ihmisiä. Luonteeltaan johdettavat asiat ovat tietenkin erilaisia.
Armeijan johtajuus on johtamista ja kouluttamista. Rauhan aikana korostuu
erityisesti asioiden kouluttaminen uutena tai kertaavana koulutuksena armeijas-
samme. Armeijan johtaminen on jossakin mielessä helpompaa, koska asiat
ovat siviilistä tulleille kuin toiselta planeetalta. Arvomerkit ja niiden sisällä olevat
esimiehet ovat kuin jumalaia, joita totellaan sumeilematta. Taas siviilimaailman
johtaminen on monta kertaa kouluista tulleiden ammatti-ihmisten johtamista.
Sielläkin on asioita, mitä pitää kouluttaa ja ohjata esimiesten.Kuitenkin kummal-
lekkin johtamiselle on tärkeää oikeudenmukaisuus, luottamus ja me-hengen-
luominen. Kummassakin vaaditaan koulutettua johtamista ja ammattinsa osaa-
mista. Johtajiakin on monenlaisia aina huonoista erinomaisiin ja se näkyy si-
viilityöpaikoilla ja armeijassakin. Siviilissä työntekijää motivoi palkka ja muut
edut, mutta armeijassa ei tälläisia etuja. Johtajan on aina omattava johtami-
seen vaadittavat ominaisuudet olkoonkin missä organisaatiossa tahansa. Kou-
lutus ei välttämättä tuo johtajuutta vaan siihen on kasvettava.
Johtaminen on kiinni asioiden hallinnasta, henkilöstön käsittelystä jne... Mutta
siihen kätkeytyy aina menestyminen ja asioiden kehittäminen yhä paremmaksi.
Näillä kaiklla asioilla on merkitystä menestyvälle johtajuudelle.